EU-komissio julkisti tänään ilmasto- ja energia 2030 ?ehdotuksensa. Kyseessä on yksi kevätkauden kuumimmista EU-perunoista pankkiunionin ja eurovaalien ohella. Se, kuinka paljon ja millä tavalla vähennämme kasvihuonekaasujen päästöjä EU:ssa, vaikuttaa paitsi ilmastonmuutokseen, myös talouskasvuun ja työpaikkojen syntymiseen Euroopassa. Molemmat näkökulmat on huomioitava.
EU:n on pyrkinyt olemaan edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Unioni ja jäsenmaat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Laillisesti sitovat päästövähennystavoitteet meillä on kuitenkin voimassa nyt vain vuoteen 2020 asti. Ne tunnetaan 20/20/20-pakettina. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20%, nostaa uusiutuvan energian osuus keskimäärin 20%:iin ja parantaa energiatehokkuutta 20% vuoteen 2020 mennessä. Nämä tavoitteet EU on saavuttamassa.
Järjestelmä ei ole kuitenkaan toiminut täydellisesti, ja toteutuneet päästövähennykset johtuvatkin ainakin osin talouden taantumasta. Päästökauppa ei ole toiminut, kun päästöoikeuksien hinta on pysynyt ennakoitua alempana. Uusiutuvan energian kannattavuus perustuu edelleen vahvasti tukiaisiin. Energia-alan investoinnit ovat alamaissa. Poliittisista syistä mm. Saksassa suljettavien ydinvoimaloiden tuotantoa korvataan EU:n ulkopuolelta tuotavalla hiilellä ja kaasulla.
Tänään julkaistuissa tavoitteissaan komissio esittää kasvihuonekaasuja vähennettäväksi 40% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvalle energialle asetettaisiin vähintään 27%:n EU-tason tavoite ilman jäsenvaltiokohtaisia tavoitteita. Komissio on myös tehnyt ehdotuksen päästökauppadirektiivin tarkistamisesta. Nykyistä energiatehokkuusdirektiiviä tarkastellaan vasta myöhemmin tänä vuonna.
Komission ehdotukset vaikuttavat oikeansuuntaisilta. Päästöjen vähentäminen on tehtävä mahdollisimman tehokkaasti niin, ettemme aja teollista toimintaa pois Euroopasta. Jos asetamme vain yhden sitovan tavoitteen – päästövähennystavoitteen – luotamme yritysten löytävän päästökaupan kautta kustannustehokkaimmat keinot vähentää päästöjä. Itse luotan enemmän markkinatalouteen kuin suunnitelmatalouteen.
Jäsenmaat ottavat komission esitykseen kantaa Eurooppa-neuvostossa 20.-21.3. Ennen sitä meidän on Suomessa arvioitava tarkkaan esityksen vaikutukset energiantuotantoomme ja mm. teollisuutemme kilpailukykyyn. Toisaalta päästövähennykset avaavat meille myös uusia mahdollisuuksia erityisesti cleantech-sektorilla.
Päästövähennyksiä koskevan lainsäädännön valmistelu jää seuraavan EU-komission tehtäväksi. Maalina on joulukuussa 2015 Pariisissa pidettävä kansainvälinen ilmastokokous. EU vastaa yhä pienemmästä osuudesta maailman päästöistä. Omat toimemme eivät siis riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, vaan muidenkin – niin teollisuusmaiden, nousevien talouksien kuin kehitysmaiden – on tultava mukaan työhön.
