Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että EU ja Yhdysvallat saavat neuvoteltua kunnianhimoisen vapaakauppasopimuksen. Suomi elää ulkomaankaupasta, ja USA on kolmanneksi merkittävin EU:n ulkopuolinen vientikohteemme. Samalla se on yksi harvoja keskeisiä kauppakumppaneitamme, joiden suhteen kauppataseemme on rakenteellisesti ylijäämäinen. 

Tullit ovat transatlanttisessa kaupassa nyt jo yleisesti melko matalalla tasolla, ja neuvotteluissa korostuvatkin tullien ulkopuoliset esteet, sääntelykysymykset ja mm. markkinoillepääsy USA:n liittovaltion ja osavaltioiden julkisiin hankintoihin. Arvioiden mukaan erityisesti pienet ja keskikokoiset yritykset hyötyisivät sopimuksesta ja voisivat luoda sen myötä lisää työpaikkoja.

EU-komission arvion mukaan yli puolet sopimuksen hyödyistä liittyy sääntely-yhteistyöhön. Se tarkoittaa pohjimmiltaan hyvin arkista työtä, jossa virkamiehet vertaavat eri säädösten tavoitteita ja etsivät yhteisiä nimittäjiä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä niin nykyisen kuin valmistelussa olevan sääntelyn suhteen. Meillä on lukemattomissa arkielämää koskevissa säännöissä ja standardeissa hyvin samankaltaiset tavoitteet, mutta hieman eri lähestymistavat. Yrityksille tämä tarkoittaa ylimääräistä vaivannäköä ja kustannuksia Atlantin molemmin puolin toimittaessa.

Neuvottelujen edetessä ne kiinnostavat yhä laajemmin. Etukäteen oli kaikkien tiedossa, että Euroopassa ja Suomessa on herkkyyksiä mm. maatalouteen liittyen – emme halua, että vapaakauppasopimus avaisi portin GMO-tuotteille. Ranskalaisille audiovisuaalisen sektorin sulkeminen pois neuvotteluista oli tärkeä vaatimus. 

Viime viikkoina Suomessa mediakeskusteluun on noussut erityisesti investointisuojan merkitys. Helsingin Sanomat oli jo kysynyt suomalaisilta Euroopan parlamentin jäseniltä ”sisältääkö sopimus investointisuojan takia riskejä Suomelle?” Kysymys on siinä määrin ennenaikainen, ettei siihen ole vastausta. Sopimuksesta kun ei ole ensimmäistäkään luonnosta vielä olemassa.  Kun neuvottelut ovat edenneet pidemmälle, on syytä kysyä myös ?tuoko investointisuoja etuja Suomelle??

Investointisuoja tarkoittaa yksinkertaistettuna, että ulkomaisia investointeja on kohdeltava reilusti – samoilla pelisäännöillä kuin kotimaisia. Tämä on Suomen kaltaisen maan etu maailmassa, jossa jokaisen valtion oikeusjärjestelmän puolueettomuuteen ei voi aina luottaa. Kansainvälinen investointisuojajärjestelmä muodostuu yli 3000 investointisuojasopimuksesta, Suomella sellaisia on nyt 65.

Suomi lähtee siitä, että investointisuojasopimukset eivät voi estää valtioiden oikeutta asettaa esimerkiksi oman terveydenhuoltonsa tai ympäristönsuojelunsa taso niin korkeaksi kuin maa parhaaksi katsoo. Eurooppalaisissa sopimuksissa suoja ei koske markkinoillepääsyä, vaan se myönnetään vasta, kun sijoitus on tehty maan lakien ja määräysten mukaisesti. Yhdysvaltojen ja EU:n lähestymistavoissa investointisuojaan on olennaisia eroja, minkä takia Suomi ei hyväksy Yhdysvaltojen mallisopimusta neuvottelujen pohjaksi.

Kansainvälisiin neuvotteluihin liittyy säännönmukaisesti tiettyjä vaiheita. Nyt olemme vaiheessa, jossa neuvottelut etenevät ja huhut alkavat kiertää. Esiintyy tuomiopäivän visioita. Niitä tarvitaan luomaan painetta neuvottelijoille. Suomella ja EU:lla on isoja etuja saavutettavana, mutta myös arvokkaita ominaispiirteitä puolustettavana.

Suomen kannat TTIP-neuvotteluissa määritellään hallituksen ja eduskunnan yhteistyössä. Näitä täsmennetään yhdessä jokaisen ministerikokouksen alla normaaliin tapaan. On tärkeää, että tämän lisäksi neuvotteluprosessi on mahdollisimman avoin median sekä esim. etu- ja kansalaisjärjestöjen suuntaan. Suosittelen seuraamaan mm. Ulkoministeriön TTIP-sivustoa, EU-komission vastaavaa sivustoa ja komission neuvottelutiimin Twitter-tiliä. Ulkoministeriön seuraava TTIP-keskustelutilaisuus järjestöille järjestetään 29.1. Tervetuloa!