Ensimmäinen lomaviikko on takana päin. Hyvin on päästy irti työstä. Lasten ”yksinhuoltajuus” ei ole paha asia, jos haluaa pistää työasiat sivuun. Mitä tuo lyhenne EU tarkoittikaan…?
Suzanne oli töissä koko viikon. Minä puuhastelin Emilien ja Oliverin kanssa. Ei tullut ainakaan aika pitkäksi. Kävimme puistoissa, uimassa, piknikillä, pyöräilemässä, paikallisessa puuhamaassa, liikennemuseossa ja leikimme muuten vaan kotosalla. Hauskaa oli.
Samalla kun oli hauskaa niin valehtelisin jos väittäisin, että oli helppoa. Kaikki vanhemmat, ja varsinkin ne jotka ovat yksin kotona lasten kanssa, tietävät mistä puhun. Minuutiksikaan ei pysähdytä. Jos ei peuhata, niin pannaan paikkoja kuntoon, siivotaan, pestään pyykkiä ja tiskataan. Kaksin on helpompi kuin yksin.
On hienoa saada viettää laatuaikaa lasten kanssa. Tässä ammatissa kun aika lasten kanssa on aina kortilla, vaikka miten yrittäisi.
Viikon aikana tuli oikeastaan vain muutama työpuhelu. Muutama toimittaja soitti ja halusi jutella EU-asioista. Eräällä Helsingin Sanomien toimittajalla oli varmaan naurussa pitelemistä, kun vastailin kysymyksiin Euroopan parlamentin suosionlaskusta samaan aikaan, kun Emilie halusi, että menen ”pyyhkimään” ja Oliver vaati kovaäänisesti lisää omenaa. Keskity nyt sit siinä…
Viime viikon European Voice -profiili taisi myös herättää aika paljon hilpeyttä. Ei ihme. Ainakin jutun liitteenä ollut kuva sai monet miettimään, onko nyt löytynyt tapa pitää perustuslaki pystyssä Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksistä huolimatta. Eihän se kuva mitään, mutta se pitkä poseeraus oli raskasta…
Sain tänään viimeinkin Emilien leikkimökin maalattua. Tuolla pihalla se seisoo kirkkaan punaisena. Räystäät, ikkunat, ovi ja terassin pystypalkit hohtavat valkoisina. Oikein perinteinen suomalainen maalaismökki. Myönnettäköön, että olen jopa hiukkasen ylpeä lopputuloksesta, koska olen aina ollut melkoisen kömpelö kaikissa käytännön hommissa.
Ensimmäisellä lomaviikolla sää ei oikein suosinut. Ensi viikolle luvataan onneksi parempaa. Meillä onkin ensi viikolla tupa täynnä. Parhaat kaverini, Johan ja Jonne, ovat tulossa perheineen kylään. Jonnella ja Karinilla on kolme lasta – Julian, Elisa ja Samuel. Johanilla ja Anniksella on yksi poika – Jonatan. Tiedossa on vilkas viikko ja jos oikein hyvä säkä käy, niin pääsen jopa vetäisemään golfrundin.
