Juhannusviikonlopun jälkeen työt alkoivat aamulla eduskunnan Pikkuparlamentissa, jossa järjestettiin Ulkopoliittisen instituutin ja Eurooppalaisen Suomen perinteiset ”EU-huippukokouksen jälkilöylyt”.
Keskustelunvirittäjinä olivat lisäkseni Ylen Brysselin-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen ja UPI:n tutkija Tiia Lehtonen. Aamun avauksen suoritti Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri. Auditorio oli täynnä väkeä – paljon hyviä kysymyksiä ja kommentteja. Ihan rapsakka keskustelu mielestäni.
Omassa puheenvuorossani keskityin ennen kaikkea huippukokousta edeltäneisiin asetelmiin sekä itse kokouksen asioista Irlannille annettuihin takeisiin koskien Lissabonin sopimuksen sisältöä ja komission puheenjohtajan valintaan.
Ensin Lissabonista. Kokouksessa hyväksyttiin Irlannin takeita koskeva teksti. Tämän pitkään kestäneen harjoituksen tavoitteena on auttaa irlantilaisia hyväksymään Lissabonin sopimus syksyllä järjestettävässä kansanäänestyksessä. Irlannin takeet koskevat kolmea sektoria: 1) oikeus elämään, perhe ja koulutus, 2) verotus ja 3) Euroopan turvallisuus ja puolustuspolitiikka (ETPP).
Irlanti sai jäsenmailta vahvaa tukea ja ymmärrystä sen vaikealle tilanteelle. On hienoa, että yhteinen ulospääsytie löydettiin. Nyt vaan toivotaan, että syksyn äänestystulos on Irlannissa myönteinen. Silloin päästään eteenpäin EU:n kehittämisessä ja institutionaalisesta keskustelusta entistä enemmän sisältökeskusteluihin.
Suomi on tukenut Irlantia koko prosessin ajan. Halusimme varmistaa takeiden koskevat vain Irlantia ja sen, että ne eivät millään tavalla muuta Lissabonin sopimusta tai aiheuta tarvetta uusiin ratifiointeihin.
Suomen kannalta oli myös oleellista, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevat muotoilut eivät mitenkään vaikuta Suomen osallistumiseen ETPP:n toteuttamiseen eivätkä estä sen kehittämistä edelleen.
Saunakiulu toimi arvontamaljana. EU-vaalien äänestysprosentin ”valitettavan oikein” arvannut voittaja Mikkelistä pääsee Brysselin reissulle. (Kuva: Hanna Ovaskainen)
Sitten komission puheenjohtajan nimityksestä. Huippukokous päätti esittää yksimielisesti Barrosoa komission puheenjohtajaksi kaudelle 2009-2014. Tarkoitus on edetä voimassa olevan Nizzan perussopimuksen pohjalta mutta huomioiden Lissabonin sopimuksen henki, joka vahvistaa Euroopan parlamentin roolia. Nykyinen (Tshekki) ja tuleva puheenjohtajamaa Ruotsi saivat mandaatin keskustella Euroopan parlamentin kanssa sen selvittämiseksi, voisiko se hyväksyä nimityksen jo heinäkuussa.
Barroson EU-johdolta saama yksimielinen tuki on hyvä asia. Suomi on tukenut Barrosoa julkisesti jo pitkään ja nimitys tuo vakautta. Barroso pääsee suunnittelemaan tulevaa työtä ja joukkuettaan.
Nimitysasian lisäksi kokouksen pääpaino oli taloudessa, kuinkas muuten. Tuloksena oli muun muassa tärkeitä päätöksiä rahoitusvalvonnan uusista rakenteista ja käytännöistä. Talouspuolesta tarkemmin valtioneuvoston tiedotteessa.
Ulkoministerien omalla illallisella pääaiheena oli Afganistanin ja Pakistanin tilanne. Keskustelimme myös paljon Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista, jota käsitellään ensi viikonloppuna Etyjin epävirallisessa ulkoministerikokouksessa Kreikan Korfulla. Kävimme myös lyhyesti läpi Iranin tilannetta, josta lisää huomenna.
