Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Arvoisa puhemies,
”Julkisen talouden suunnitelma” maistuu nimenä paperiselta. Kyseessä on kuitenkin hallituksen merkittävin julkisen talouden hoidon työkalu. Kotoisammin kutsumme sitä kehyspäätökseksi, jolla asetetaan kehykset yhteisten varojen keräämiselle ja käytölle seuraaville vuosille.
Käsittelyssämme on merkittävä kokonaisuus, jossa on hahmoteltu hallituksen suunnitelma loppukauden taloudenpidosta. Keskityn esittelypuheenvuorossani kolmeen isompaan kokonaisuuteen:
• Talouskehityksen näkymiin ja valtiovarainministeriön tuoreeseen talousennusteeseen,
• Hallituksen talouspolitiikan isoon kuvaan ja
• Kehyspäätöksen päälinjoihin
Arvoisa puhemies,
Synkkien talousaikojen keskellä on vaikea säilyttää optimismia ja uskoa tulevaisuuteen. Yhteisten varojen hoidossa on ennen kaikkea oltava realisti. Ripaus optimismia ei julkisessa keskustelussa olisi kuitenkaan haitaksi talouden positiivisen kierteen aikaansaamisessa. Talous on myös psykologiaa.
Valtiovarainministeriön uusinta ennustetta voi pitää huolestuttavana. Se antaa pitkälle tulevaisuuteen näkymän vain hyvin heikosta, prosentin-puolentoista luokkaa olevasta talouskasvusta. Väestön vanheneminen ja rakenteellinen työttömyys heikentävät kasvun mahdollisuuksia. Kun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on 90-luvun laman jälkeen paranneltu, ovat tekemämme parannukset rakentuneet keskimäärin noin kolmen-neljän prosentin vuotuiselle talouskasvulle. Prosentin kasvuennuste on kaukana tästä tasosta.
Silti voi tuntea helpotusta siitä, että Suomi on pystynyt murtautumaan irti pitkään jatkuneesta taantumasta. Mennyt vuosi oli ensimmäinen positiivisen talouskehityksen vuosi kolmen talouttamme supistaneen vuoden jälkeen. Viime vuonna kasvu oli 0,5 % ja kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Näin varovainen kasvu ei vielä kesää tee, mutta suunta on vihdoin oikea.
Talouskasvun elpymisen myötä myös työllisten lukumäärä kääntyy ennusteen mukaan tänä vuonna 0,3 prosentin kasvuun. Työllisyys kohenee koko ennustejakson ajan. Vuoteen 2018 mennessä työttömyysaste alenee 8,7 prosenttiin viime vuoden 9,4 prosentista.
Kehitys kertoo siitä, että olemme tehneet monta asiaa oikein, mutta vielä on paljon tehtävää jäljellä. Nyt on vain jatkettava työtä ja pyrittävä vahvistamaan työllisyyttä ja orastavia talouden kasvun mahdollisuuksia erityisesti rakenteellisten uudistusten ja hallituksen työlinjan kautta.
Arvoisa puhemies,
Kehyspäätös on osoitus siitä, että hallitus pitää kiinni hallitusohjelmassa sovitusta talouspolitiikan suuresta linjasta.
Se on osoitus yrityksille siitä, että tämän hallituksen talous- ja veropolitiikka on ennustettavaa ja johdonmukaista. Yritykset uskaltavat työllistää ja kasvaa, kun ne voivat luottaa suunnitelmien pitävyyteen.
Kehyspäätös on osoitus kansainvälisille sijoittajille ja luottoluokittajille siitä, että me Suomessa pidämme kiinni sovitusta, vaikka se edellyttäisi myös epäsuosittuja ja vaikeita ratkaisuja. Suomeen voi luottaa, meille voi sijoittaa ja investoida.
Se on osoitus komissiolle, että Suomi ei ole Kreikan tiellä – emme anna maamme ajautua hitaan näivettymisen polulle, vaan olemme valmiita tekemään työtä ja kääntämään suunnan.
Ennen kaikkea kehyspäätös on osoitus meille kaikille suomalaisille siitä, että Suomi ei enää ole kuin ajopuu – ajelehtimassa huonoista talousennusteista vielä surkeampiin. Maassa on nyt hallitus, joka kykenee tekemään päätöksiä, joilla voimme ottaa ohjat omiin käsiimme ja nostaa Suomen paremman talouskehityksen uralle.
Hallitus pitää kiinni hallitusohjelmassa sovitusta neljän miljardin euron menosopeutuksesta vuoden 2019 tasolla. Tämä tarkoittaa, että teemme päätöksiä, joilla julkisen talouden menoja pysyvästi vähennetään neljän miljardin euron edestä. Tässä kehysriihessä tavoitteessa pysyminen vaati hallitukselta 370 miljoonan euron edestä uusia säästöpäätöksiä.
Miksi hallitus niin kiivaasti puolustaa jotakin lukua? Miksi olemme sitoutuneet näihin numeroihin? Siksi, että konkreettisesti hallitusohjelmassa asetetussa suunnitelmassa pysyminen mahdollistaa velkaantumisen taittamisen laskuun. Se tarkoittaa, että sitoudumme tekemään ne ratkaisut, joilla hillitsemme lapsillemme kertyvää velkataakkaa.
Arvoisa puhemies,
Hallituksen talouspolitiikka rakentuu työlinjan ympärille. Julkisen talouden sopeutus on tärkeää lyhyellä aikavälillä. Pitkässä juoksussa talouden suuren kuvan ratkaisee kuitenkin se, miten hyvin hallitus onnistuu asettamassaan tavoitteessa 110 000 uudesta työllisestä. Siksi hallitus on erittäin sitoutunut tämän tavoitteen saavuttamiseen.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan hallitus on nyt tehdyillä ratkaisuilla hieman yli puolessa välissä asetettua tavoitetta. Tämä edellyttää yhteiskuntasopimuksen ja palkkaratkaisun syntymistä.
Kehysriihen yhteydessä tehdyillä työllisyysratkaisuilla työttömyysturvan vastikkeellisuutta vahvistetaan, työn vastaanottovelvollisuutta tiukennetaan ja TE-toimistojen palveluprosessia uudistetaan. Työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta laajennetaan liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen ja starttirahan käyttömahdollisuuksia laajennetaan.
Lisäksi työtä etsivät ja uudet työpaikat on saatava kohtaamaan nykyistä tehokkaammin ja tähän myös viime viikolla uutisoidut ratkaisut tähtäävät. TE-toimistoissa on joka vuosi haettavissa noin 500 000 uutta työpaikkaa – nämä työpaikat on saatava täyttymään nykyistä nopeammin.
Nämä ovat kaikki tärkeitä askelia kohti isoa tavoitetta, eikä niiden merkittävyyttä osana kokonaisuutta pidä väheksyä. On totta, että mikään yksittäinen ratkaisu ei voi kattaa koko tavoitetta, mutta jokainen askel kohti sitä on merkityksellinen. Suomi tarvitsee nyt lukuisia isompia ja pienempiä tekoja, jotka vievät tavoitetta oikeaan suuntaan.
Kukaan ei kiistä sitä, etteikö työllisyystavoitetta olisi asetettu korkealle. Hallituksen on haastettava itseään jokainen päivä. Yksityiskohdistakaan ei ole varaa tinkiä. Kunnianhimon taso on pidettävä jokaisen yksittäisen uudistuksen osalta mahdollisimman korkealla.
Hallituksella on vielä kolme vuotta aikaa toimia työllisyystavoitteen eteen. Olemme jo sopineet, että ensi syksyn budjettiriiheen tuomme uusia työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä.
Arvoisa puhemies,
Lopuksi vielä muutama sana kehyspäätöksen yksityiskohdista.
Päätös sisältää uusia säästöjä 370 miljoonan euron edestä. Säästöt ovat vuosi vuodelta vaikeampia, kun helpoista menokohteista on jo säästetty ja verojakin korotettu tappiin saakka.
Säästökokonaisuudesta kohdistuu kuntatalouteen 130 miljoonaa euroa. Näillä näkymin kuntatalous on jäämässä ainakin 130 miljoonan euron päähän tasapainotustavoitteestaan kunnanvaltuustojen tekemien ratkaisujen myötä. Maan hallitus on kuitenkin aina kokonaisvastuussa julkisen talouden kokonaisuuden kehityksestä. Siksi teemme ensi keväänä kuntataloutta tasapainottavat korvaavat ratkaisut esimerkiksi säätämällä sosiaali- ja terveyspalveluihin vähimmäismaksurajat, tekemällä muita julkisen talouden menoleikkauksia tai korottamalla kuntien perimän kiinteistöveron alarajaa.
Alkuperäisistä hallitusohjelmassa sovituista neljän miljardin euron säästöistä eniten vajaaksi on jäänyt indeksiin sidottujen menojen leikkaus. Koska hintakehitys on ollut ennakoitua huomattavasti alhaisempaa, ei indeksisäästöjä ole syntynyt. Tästä syystä hallitus kohdistaa indeksiin sidottuihin menoihin samansuuruisen, 195 miljoonan euron uuden leikkauksen. Tämä tarkoittaa 0,85 prosentin tasasuuruista vähennystä indeksiin sidottuihin etuuksiin ja menoihin. Koulutukseen suunnattujen indeksiin sidottujen menojen osalta nämä leikkaukset kompensoidaan täysimääräisenä, sillä koulutukseen ei kohdisteta uusia säästöjä.
Lisäksi uusia säästöjä on perusväylänpitoon 35 miljoonan euron edestä, sairauspäivärahaan 22 miljoonan euron edestä ja kehitysapuun 25 miljoonan euron edestä.
Hallitus on aiemmin tehnyt päätöksen makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopumisesta siihen liittyvien valtiontukiongelmien vuoksi. Päätöksen verotuloja vähentävän vaikutuksen kattamiseksi hallitus päätti liikenteen polttonesteiden verojen korotuksesta. 100 milj. euron veronkorotus tarkoittaa bensapumpulla noin kahden sentin hinnankorotusta litraa kohden. Keskimääräiselle henkilöautoilijalle tämä tarkoittaa 30–35 euron lisämenoa vuodessa.
Kokonaisveroastetta päätös ei kuitenkaan kiristä. Mikä tärkeintä, työhön ja yrittäjyyteen kohdistuvia veroja hallitus on päättänyt suojata korotuksilta, sillä näiden verojen korottaminen olisi talouskasvulle ja työllisyyskehitykselle kaikkein haitallisinta.
Arvoisa puhemies,
Kehyspäätös sisältää leikkausten ohella myös paljon positiivista.
Hallitus toteuttaa vuosina 2017–2018 yhteensä noin 105 miljoonan euron panostuksen muun muassa digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseksi sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseksi. Olen tästä panostuksesta erityisen iloinen, sillä sijoitus koulutukseen ja tutkimukseen kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteen muun muassa tuottavuuden kasvuna.
Osaamispanostus on myös päätös genomikeskuksen ja syöpäkeskuksen perustamisesta. Näihin kohdennetaan vuosina 2017-2019 yhteensä 17 miljoonaa euroa.
Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä korotetaan noin 8 eurolla kuukaudessa eläkeläistä kohden vuodesta 2018 lähtien. Edellinen korotus takuueläkkeeseen tehtiin tämän vuoden alusta.
Suomalaista ruoantuotantoa ja maanviljelijöiden tilannetta pyritään edesauttamaan yhteensä 34 miljoonan euron suuruisella kertaluontoisella lisäpanostuksella vuosien 2017-2018 aikana.
Sisäiseen turvallisuuteen tehdään satsauksia paitsi vankilaverkon, myös suojelupoliisin ja poliisin määrärahaa korottamalla.
Teollisuuden kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia tuetaan päästökaupan epäsuoria kustannuksia kompensoimalla.
Lisäksi hallitus käynnistää ison työllisyyttä ja kasvua tukevan väyläinvestointipaketin, jossa on panostuksia sekä teollisuudelle tärkeisiin kohteisiin että raidejoukkoliikenteen kehittämiseen. Hallitus on sitoutunut sekä pääkaupunkiseudun Raide Jokerin, että Tampereen ratikan rakentamiseen. Lisäksi Turun tunnin juna –hankkeen suunnittelu käynnistyy. Näiden hankkeiden myötä käynnistyy myös runsaasti uutta asuntotuotantoa kaupunkialueille.
Väyläpakettiin kuuluvat myös erityisesti metsäteollisuudelle tärkeä Luumäki-Imatra ratahanke. Samoin Lahden eteläinen ohikulkutie saa paketista panostuksen. Lisäksi käynnistetään hankkeet VT 4 Kemi-Oulu, sekä VT 5 Mikkeli-Juva -välillä.
Arvoisa puhemies,
Uskon, että tällä kehyspäätöksellä Suomi ottaa taas isoja ja pieniä askelia oikeaan suuntaan. Kuten alussa totesin, hallitukselle jää vielä paljon tehtävääkin tuleville kolmelle vuodelle.
Tämän kehyspäätöksen tärkein merkitys on kuitenkin valaa uskoa siihen, että pysymällä suunnitellulla uralla ja tekemällä päätöksiä pelkän voivottelun sijaan voidaan tulevaisuudesta tehdä nykyistä parempi.
Hallituksella on päätöksentekokykyä, jolla pysymme talous- ja työllisyyskehitykselle asetetuissa tavoitteissa. Suomi kulkee nyt
eteenpäin.
Vielä edessäkin olevat vaikeudet ovat voitettavissa, koska on tahtoa, tavoitteita, rohkeutta ja ratkaisukykyä.
