Hyvä ja huono päivä. Hyvä siksi, että elämäni ensimmäinen raportti hyväksyttiin täysistunnossa. Huono siksi, että flunssa puskee päälle.
Päivä oli joka tapauksessa työntäyteinen: pressiaamiainen, kolmen valiokunnan valmistelukokoukset, kaksi varsinaista valiokuntakokousta, täysistuntoäänestys, radio- ja tv-haastattelut, Baltic ryhmän tapaaminen, Kangoroo ryhmän lounas, yksi lobbaritapaaminen, ryhmäkokous ja Husis kolumnin viimeistely. Hulluja nämä Strasbourgin viikot!
Illalla tapasin vielä sattumoisin Irlantilaisen mepin Guy Mitchellin hotellin ravintolassa. Mitchell oli Irlannin edustaja nk. Reflektioryhmässä, joka valmisteli Amsterdamin sopimusta. Itse olin tuolloin Ingvar S. Melinin avustajana tuossa samaisessa ryhmässä. Pieni maailma.
Eilinen Turkkikeskustelu täysistunnossa oli yhtä kiivas kuin sananvaihto samaisesta aiheesta tänään ryhmäkokouksessa. Ryhmä on jakautunut selkeästi kahtia. Ranskalaiset ja saksalaiset suhtautuvat nuivasti neuvottelujen aloittamiseen. Loput ovat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta avoimia.
Tänään luovutettiin Euroopan parlamentin perinteinen Sakharov-palkinto. Sen sai valkovenäläisten toimittajien liitto. Palkinnon otti vastaan liiton puheenjohtaja Zhanna Litvina. Palkinto oli osoitus parlamentin tuesta Valko-Venäjän demokratialiikkeelle.
Kiitospuhetta kuunnellessa oli vaikea uskoa, että Euroopassa on edelleen Valko-Venäjän kaltaisia diktatuureja. Viranomaiset käyttävät häikäilemättömästi mediaa osana hallintoaan. Sananvapaudesta ei ole tietoakaan. Opposition pääsy sähköiseen mediaan on estetty.
Tänään oli myös muutama mielenkiintoinen äänestys, joista kerron tarkemmin viikon päätteeksi. Juuri nyt istun hotellihuoneessa. Väsyttää. J. Karjalaista myötäillen: ”karkin tyynyltä syön, taas tyhjä on huone…”.
