Päivä on melkein pulkassa. Istun kotona Lehtisaaressa päätteen äärellä.

Aamu lähti liikkelle Ylen ja Maikkarin aamutelkkareissa. Molemmat tuntuivat menneen ihan hyvin. Toivottavasti vältin kaiken ulkopoliittisen munkkilatinan.

Tiimipalaverin jälkeen oli vuorossa ETYJ-briiffi, jossa kävimme läpi muun muassa kriisipesäkkeitä, vaalitarkkailua ja torstain ohjelmaa Wienin ETYK-kokouksessa. Erityislähettiläs Heikki Talvitie on rautainen ammattilainen, häneltä oppii paljon.

Tiukka ETYJ-briiffi

Samat sanat Kimmo Kiljusesta, joka kyllä tuntee nuo ETYJ-hommat kuin omat taskunsa. On hyvä, että suomalaisia sijoitetaan mahdollisimman moniin kansainvälisiin tehtäviin.

Aamupäivällä tapasin myös ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen. Kävimme läpi ulkoasiainministeriön asialistaa. Olemme aina tulleet hyvin toimeen Paavon kanssa. Euroopan parlamentissa työstimme yhdessä muun muassa Itämeri-strategiaa.

Lounaan jälkeen oli sitten tulikasteen vuoro. Osallistuin ensimmäistä kertaa Eduskunnan täysistuntosalin keskusteluun. Aiheen Afghanistan. Täytyy taas myöntää, että kyllä se vähän jännitti. Onneksi puolustusministeri Jyri Häkämies ja kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Paavo Väyrynen olivat sparraamassa.

Edustajat olivat kyllä todella reiluja. Kyllä kaikki tietävät, että ekakertalaista jännittää. Kysymykset olivat rakentavia ja toivottavasti selvisin niistä kunnialla.

Korostin, että Suomenkin on kannettava kansainvälinen vastuunsa. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa Afghanistanissa, vahvempaa roolia YK:lle ja myös siviili- ja sotilaallisen yhteistyön lisäämistä.

Salikeskustelun jälkeen tapasin Venäjän suurlähettilään. Keskustelimme samassa rakentavassa hengessä kuin ulkoministeri Lavrovin kanssa eilen.

Ajankohtaisen Kakkosen haastattelun jälkeen (tulee ulos huomenna) suuntasin takaisin ”kassulle”, eli Merikasarmille, jossa ulkoasiainministeriö sijaitsee. Vuorossa oli Venäjää käsittelevä briiffi kolmen nuoren suomalaisen tutkijan kanssa. Rautaista kamaa.

Tarvitsen mahdollisimman paljon virikkeitä, ja niitä tuli tänäänkin roimasti lisää. Musta muistiovihko täyttyy muistiinpanoista.

Puhelindiplomatia jatkui tänään ehkä vähän rauhallisimmissa merkeissä. Keskustelin Puolan ulkoministeri Sikorskin kanssa. Hyvin meni. Nostin esille muutaman pointin, joista päällimmäisenä Itämeri-strategia.

Ennen illan spinning-tuntia poikkesin vielä Helsingin kaupungin vastaanotolla, jossa oli paljon diplomaatteja, elinkeinoelämän ja valtiovallan edustajia ja virkamiehiä. Oli mukava kätellä tuttuja, ei vähintään Ilkka ja Riitta Suomista. Tapasin myös Erkki Liikasen, joka onnitteli lämpimästi.

Tein myös yllätysvisiitin Kokoomuksen toiminnanjohtajien kokoukseen. Oli kiva nähdä se porukka, joka tekee kovaa duunia ympäri maata.

Nyt on aika keskittyä huomisiin papereihin.