Kotimaan kamaralla taas. Takana tiivis kuuden päivän matka maailman toiselle puolelle. Kaksi päivää Kolumbiassa, kaksi Meksikossa, kaksi lentokoneessa.

Huippureissu. Olin molemmissa maissa ensimmäistä kertaa, joten ihmeteltävää riitti. Kaksi Latinalaisen Amerikan nousevaa taloutta, joissa riittää draivia ja potentiaalia suomalaisillekin yrityksille. Mukana oli parinkymmenen yrityksen delegaatio, ja Meksikossa seurueeseemme liittyi Viron ulkoministeri Urmas Paet kymmenen virolaisen firman kera. Tämä oli toinen kerta, kun teimme Urmaksen kanssa yhteisen vienninedistämismatkan. Ensimmäinen oli vuonna 2011 Indonesiaan.

Eikö kauppa virolaisille ole pois suomalaisilta ja päin vastoin? Asia on juuri toisin päin. Yhdessä pääsemme esille paremmin ja saamme näkyvyyttä ja painoarvoa. Kun suomalainen yritys saa jalansijaa uudella markkinalla, se vetää mukanaan muita suomalaisia ja myös virolaisia yrityksiä. On helpompi lähteä valloittamaan uusia maita, kun paikalla on jo tuttuja firmoja. Meillä molemmilla on pienet markkinat ja menestykseen tarvitaan suuria markkinoita. Meillä on yhteinen kulttuuritausta, ja kielellisestikin olemme toistemme ainoat sukulaiset, joten voimat kannattaa yhdistää. Toivottavasti yhteisiä matkoja tulee tulevaisuudessakin.

Koko reissun anti oli hyvä ministeritapaamisineen, bisnesseminaareineen ja Eurooppa-päivääkin juhlittiin. Viimeisen päivän lounaalla kuulimme kiinnostavan esitelmän ennakkoluuloista ja niiden vaikutuksesta maan menestymiseen. Meksikolainen tutkija Jorge Flores Kelly kertoi kirjastaan Mexico Piensa Mas – Meksiko ajattelee enemmän. Kelly on tutkinut ennakkoluuloja ja faktoja Meksikosta ja meksikolaisista, ja sitä, miten ne eroavat toisistaan. Ilmeni, että kuilu on huikea.

Kellyn mukaan meksikolaiset itse pitävät yllä stereotypisiä käsityksiä ja siksi niistä on tullut totuuksia. Se taas on vaikuttanut siihen, ettei Meksikon talous ole vielä sen kokoinen kuin se voisi olla.

Tässäpä muutama Kellyn esittämä esimerkki: kukapa ei olisi nähnyt kuvaa kaktuksen juurella sombrero silmillä makaavasta laiskasta meksikolaisesta? Tilastojen mukaan Meksikossa tehdään töitä tuntimääräisesti viidenneksi eniten maailmassa. Entäs mitä sanotte Meksikon koulutustasosta? Mielikuva ehkä on toinen, mutta todellisuudessa maasta valmistuu maailman kuudenneksi eniten insinöörejä. Entäpä onko Meksiko köyhä ja miehinen maa? Keskiluokkaan kuuluu 60 prosenttia kansasta, ja kongressissakin on naisia 37.1 prosenttia. Se on enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Ja vielä se kaikkein mielenkiintoisin fakta: vuonna 2012 Meksikon ja Yhdysvaltojen välinen muuttovirta oli nolla, eli USA:sta tuli yhtä paljon väkeä Meksikoon kuin Meksikosta Yhdysvaltoihin.

Taas tuli todettua todeksi sanonta matkailu avartaa. Unohdetaan me suomalaisetkin käsitykset siitä, että olemme juroja ja vähäpuheisia. Kun emme usko väitteisiin itse, muutkaan eivät usko.

Nyt viikko kotona, ja ensi viikolla Tansaniaan ja Sambiaan.