Viikko taas liikkeellä. Oravanpyörässä ollaan. Tällä viikolla kaikki minun kolme valiokuntaani – budjetinvalvonta, sisämarkkinat ja perustuslaki – kokoontuvat. Pitäisi keskittyä valiokuntatyöhön, mutta myönnän, että Suomen ulkopoliittinen keskustelu on päällimmäisenä mielessä.

Aamupäivällä kävin läpi postin ja viilasin vielä hiukan keskiviikon IS-kolumnia. Laadimme myös taulukon turvatae- ja rakenneyhteistyökeskustelun eri vaiheista. Se on selkeää tekstiä siitä, miten hallitus vastusti ja sitten sopeutui. Se osoittaa myös miten marginaalisia muutokset loppujen lopuksi olivat.

Strasbourgin viikon jälkeen on aina hyvä päästä normaaliin perherutiiniin. Kaikki perheelliset tietävät, millaista on saada lapset liikkeelle aamuisin. Ei välttämättä maailman helpoin juttu.

Aamutoimiiin menee ainakin puolitoista tuntia. Kun olemme vieneet Emilien aamulla kouluun, niin joudumme aina juoksemaan junalle. Illalla kun tulemme kotiin vilske loppuu vasta sen jälkeen, kun lapset on saatu nukkumaan.

Neljä viikkoa vielä oravanpyörää. Odotan joululomaa kuin kuuta nousevaa.