Category Archives: vienti

Päätöksiä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi

4 Comments

Hallitus päätti tänään vuoden 2015 ensimmäisestä lisätalousarviosta. Se sisältää toimia kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Näiden toimien lisäksi päätimme “yrittäjyyspaketista”. Päätöksiä tarvitaan. Leikkausten tie ei lopu, jollei taloutta saada kasvuun.

Lisätalousarvion kasvutoimet sisältävät lähes 30 miljoonan euron infrapaketin. Infrapaketti kohdistuu erityisesti elinkeinoelämälle tärkeisiin liikennehankkeisiin. Niitä ovat mm. Äänekosken biotuotetehtaan sekä Pyhäjoen ydinvoimalan liikenneyhteyksien parantaminen. Lisäksi vähennetään tiestön korjausvelkaa ja parannetaan turvallisuutta poistamalla tasoristeyksiä.

Laivanrakennuksen innovaatiotukea myönnetään 20 miljoona euroa lisää. Ministeri Vapaavuoren johdolla suomalaisten telakoiden tulevaisuus on luotsattu kestävälle pohjalle. Innovaatiotuella varmistetaan, että Suomessa tehdään jatkossakin maailman parhaita laivoja.

Suomen maataloussektori on kokenut kovia Venäjän vastapakotteiden takia. Olemme kuitenkin onnistuneet neuvottelemaan Euroopan unionilta tukea. Sekä ministeri Orpo että ministeri Toivakka ovat tehneet kovasti töitä avatakseen uusia markkinoita ruokaviennille Kiinassa. Nyt ruokavientiä vauhditetaan lisätalousarvion myötä 1,6 miljoonalla eurolla.

Kokoomukselle tärkein yksittäinen kokonaisuus oli tänään sovittu yrittäjyyspaketti.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toteuttanut laajan yrittäjyyskiertueen. Osana kiertuetta Kokoomus on kysynyt yrittäjiltä, millä keinoilla yrittäjyyden edellytyksiä voitaisiin parantaa. Kokoomuksen kymmenen tavoitetta julkistettiin kesällä 2014. Tänään sovittu yrittäjyyspaketti toteuttaa osan niistä toiveista, joita yrittäjät itse näkivät kiireellisinä muutostarpeina.

Yritystoiminnan edellytyksiä parannetaan useilla lisätalousarvion päätöksillä sekä erillisellä yrittäjyyspaketilla:

1) Yritysten rahoitusta parannetaan mm. Teollisuussijoituksen pääomaa lisäyksellä 25 miljoonalla eurolla. Samoin huolehditaan Finnveran rahoituksen saatavuudesta.
2) Sukupolvenvaihdoksissa verojen maksuaikaa pidennetään viidestä seitsemään vuoteen. Tämä helpottaa edessä olevia yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia, jottei yrityksen omaisuutta tarvitsisi myydä perintöveron maksua varten.
3) Pienten yritys alv-alarajaa nostetaan 8 500 eurosta 10 000 euroon. Samalla huojennusraja nousee 22 500 eurosta 30 000 euroon. Tämä auttaa aivan pieniä yrityksiä ja ehkäpä kannustaa ihmisiä kokeilemaan pienimuotoista yrittäjyyttä.

Lisäksi maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönoton valmistelu jatkuu siten, että seuraava hallitus voi halutessaan laittaa uudistuksen voimaan vuoden 2016 alusta. Maksuperusteinen alv on ollut monien pienten yritysten toive, koska tällä hetkellä ne joutuvat usein tilittämään arvonlisäveron valtiolle jo etukäteen, ennen kuin kaupasta tulleet rahat ovat yrityksen pankkitilillä.

Teollisuussijoituksen pääoman kasvattaminen on jatkoa viime vuonna tehdylle päätökselle laajentaa Finnveran rahoitusvaltuuksia. Tavoite on varmistaa, että yhdenkään kilpailukykyisen yrityksen kasvu ei pysähdy rahoituksen puutteeseen. Rahoituksen turvaamisen lisäksi kannustamme yrityksiä investoimaan kasvuun. Marraskuun täydentävässä talousarviossa jatkoimme tuotannollisten investointien tuplapoistojen mahdollisuutta kahdella vuodella.

Yrittäjyyspaketti tarttuu kahteen kestoteemaan: sukupolvenvaihdosten helpottamiseen ja pienten yritysten toiminnan ja kassatilanteen parantamiseen. Lisäksi eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä maksuehdon lyhennys 60:stä 30:een päivään. Tämäkin auttaa toteutuessaan alihankintayritysten tilannetta, kun kumppaniyritysten maksu saapuu tilille aiemmin. Esitys lähti alun perin liikkeelle Kokoomuksen kansanedustajien Arto Satosen ja Outi Mäkelän tekemästä aloitteesta.

Nyt tehdyt päätökset ovat seurausta yhteisen tilannekuvan vahvistumisesta. Kaikki kasvua ja työllisyyttä vahvistavat päätökset, olivat ne kuinka pieniä tai suuria tahansa, ovat askelia oikeaan suuntaan. Me poliitikot emme luo työpaikkoja. Voimme kuitenkin vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön.

Kasvun käynnistämiseksi ei ole olemassa yksittäistä hopealuotia. Täytyy tehdä suuri joukko pieniä päätöksiä, jotka asettavat työn etusijalle. Lisää konkreettisia keinoja työn asettamiseksi etusijalle löytyy perjantaina julkistamastamme strategisesta hallitusohjelmasta (linkki). Kannattaa tutustua.

Ainoa tapa säilyttää hyvinvointiyhteiskunta on tehdä päätöksiä, jotka lisäävät työtä ja yrittäjyyttä Suomessa.

Suomi koulutuksen kärkeen

2 Comments

Olin tänään mukana asettamassa Suomelle kunnianhimoista tavoitetta Suomen 100-vuotisjuhlavuotta varten. Suomi on vietävä maailmankartalle koulutuksen ja osaamisen huippumaana. Se edellyttää sekä parempaa, että kansainvälisempää koulutusjärjestelmää.

Koulutusvienti on Suomelle edelleen hyödyntämätön mahdollisuus. Viimeistään seuraavan hallituksen on tartuttava tähän mahdollisuuteen. Suomi on tunnettu huippukoulutuksesta erityisesti perusasteella. Maailmalla ei kysellä enää yhtä paljon joulupukista tai muumeista kuin peruskoulusta.

Päivi Lipposen työryhmä selvitti koulutusviennin edellytysten parantamista viime syksynä ja teki täysin oikean analyysin: Suomen on löydettävä uusia liiketoiminta-alueita ja korkeakoulutus on ollut maailman nopeimmin kasvavia sektoreita.

Otimme harppauksen oikeaan suuntaan yliopistouudistuksella, mutta työ on vielä kesken. Suomeen on rekrytoitava motivoituneita opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia ulkomailta. Korkeakoulutus elää kansainvälisyydestä. Uudet ideat eivät koulutuksessakaan synny impivaaralaisella ajattelulla.

On myös huomioitava, että maailman koulutusviennistä suurin osa on itse asiassa opiskelijoiden tuontia. Esimerkiksi Iso-Britanniassa tutkinto-opiskelijoiden osuudeksi maan koulutusviennistä on arvioitu 75 prosenttia. Se on suuri osuus 17,5 miljardin punnan kokonaisuudesta.

Rajoja ei pidä laittaa kiinni myöskään julkisen ja yksityisen sektorin välillä: korkeakoulujen ja yritysmaailman tiivistä yhteistyötä tarvitaan. Tämä koskee paitsi innovaatioiden kaupallistamista, myös esimerkiksi kampusyhteistyötä.

Ideoita ei Suomesta puutu, mutta niiden kaupallistaminen tökkii. Osin muun muassa siksi, ettei kaikille innovaatioille löydy kotimarkkinaa, osin liiketoimintaosaamisen puutteessa. Julkisten markkinoiden avaaminen ja korkeakoulujen yritysyhteistyö ovat tässä avainasemassa.

Suomalaisten korkeakoulujen on myös päästävä kansainvälisille koulutuskentille. Esimerkiksi opettaja-, sairaanhoitaja- ja poliisikoulutus kiinnostavat maailmalla laajasti, mutta tällä hetkellä lainsäädäntö mahdollistaa vain tilauskoulutuksen. Tässä sääntely on tuotava ajan tasalle. Suomalaisten korkeakoulujen tulisi voida periä maksua ulkomailla järjestettävästä tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Tämä helpottaisi filiaalien perustamista ulkomaille.

Eikä kyseessä ole pelkkä bisnes. Suomen vahvuusalojen koulutus on myös kehityspolitiikan tukemista. Kun osaamme kouluttaa maailman parhaita opettajia Suomessa, miksemme voisi omalla osaamisellamme tukea myös muita?

Nyt tarvitaan uudenlaista tapaa ajatella koulutusta ja oppimista. Koulu ei ole museo, koulu on monenlaisten oppijoiden verkosto uusine viestintäteknologioineen. Koulutus luo mahdollisuuksien tasa-arvoa Suomeen, mutta myös vientimahdollisuuksia Suomelle. Kun vienti vetää, meillä on varaa rahoittaa hyvinvointipalvelut. Nyt voimme synnyttää positiivista kierrettä – tehdään se!

Team Finlandin kuulumisia

2 Comments

Hallitus käsittelee tänään iltakoulussaan vienninedistämiseen luodun Team Finland –verkoston tilannetta ja strategiaa. Tilanteen voi tiivistää niin, että paljon on tehty mutta paljon on vielä tekemättä.

 

Team Finlandin ensimmäinen vuosistrategia hyväksyttiin noin vuosi sitten. Strategian mukaisesti on panostettu erityisesti verkoston rakenteen ja toiminnan kehittämiseen. Kehitys on ollut ripeää. Nyt on käytössä palvelualusta, joka on jo kaikkien viennistä ja kansainvälistymisestä kiinnostuneiden yritysten käytössä.

 

Myös Team Finlandin rahoituspohjaa vahvistettiin kevään kehysriihessä. Team Finlandin toimintaan kohdennettiin 10 miljoonaa euroa vuosille 2014 ja 2015. Samalla Finpron avustuksia korotettiin 20 miljoonalla eurolla.

 

Seuraavaksi panostamme erityisesti asiakaslähtöisyyteen. Haluamme selkeyttää palvelujen sisältöä ja parantaa entisestään niiden saatavuutta.

 

Tulemme tiivistämään Team Finland –palvelut kuuteen kokonaisuuteen:

 

1. Neuvonta, joka tarkoittaa yrityksille tarjottavaa kansainvälistymisneuvontaa ja –koulutusta.

2. Verkostot, joilla tuemme yritysten verkottumista.

3. Näkyvyys, joka tarkoittaa yritysten liiketoimintaa edistäviä matkoja, tapahtumia ja viestintää.

4. Rahoitus, joka suunnataan yritysten kansainvälistymisen edistämiseen.

5. Yhteiskuntasuhteet, jotka pitävät sisällään yhteydenpidon kohdemarkkinoiden viranomaisiin ja kaupan esteisiin puuttumisen.

6. Mahdollisuudet, joka tarkoittaa tiedottamista liiketoimintamahdollisuuksista ja –riskeistä kohdemarkkinoilla.

 

Myös Team Finland –palveluntuottajia trimmataan. Ohjaamme julkista tukea kohdennetummin PK-yritysten kansainvälistymistä tukeviin palveluihin, joiden sisältö määritellään selkeästi sekä Finprossa että ulkoasiainhallinnossa.

 

Team Finland –toimintatapa on jo alkanut kantaa hedelmää. Ulkomailla eri toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt selvästi. Hankkeita ja tapahtumia koordinoidaan ja yhteistä asiakashallintajärjestelmää rakennetaan. Yhteinen koulutus on jo käynnissä, ja syksystä alkaen Team Finlandilla on käytössään myös yhteinen viestintäyksikkö.

 

Team Finlandin seitsemän temaattista painopistettä valittiin jo vuosi sitten, ja ne osoittautuvat niin osuviksi, että strategiapäivityksessä voinemme pitää teemat ennallaan. Team Finland panostaa siis jatkossakin erityisesti seuraaviin teemoihin: cleantech; biotalous; ICT ja digitalisaatio; Life sciences, terveydenhuolto ja elintarvikkeet; arktinen osaaminen; luovat alat ja design; sekä koulutus ja oppiminen. Cleantechille ja biotaloudelle hallitus hyväksyi juuri erilliset strategiat. Tiedämme kyllä, mistä uusi kasvu saadaan – siihen on vain päästävä käsiksi.

 

Jatkotyötä tarvitsemme erityisesti Team Finlandin kotimaisen palveluverkoston selkeyttämisessä, investointien edistämisessä Suomeen ja maakuvaviestinnässä.

 

Team Finland –malli on kuitenkin jo nyt osoittanut vahvuutensa. Se on tehnyt vienninedistämisestä koko valtionhallinnon toimintaa ja luonut sille rakenteen, joka tuottaa enemmän tehoa olemassa olevilla resursseilla. Team Finland on yksi tämän hallituksen innovaatioista, joka jättää pysyvän jäljen Suomen talouteen ja julkishallintoon.