Category Archives: Komissio

EU-komission suositukset Suomelle

7 Comments

Olen monessa yhteydessä viitannut Saksan liittokansleri Angela Merkelin lausumaan dilemmaan: EU edustaa 7 prosenttia maailman väestöstä, 25 prosenttia tuotannosta ja 50 prosenttia sosiaalimenoista. Tämän takia EU-maiden talouksien on oltava hyvässä iskussa. Minusta yhtälön ratkaisuun tarvitaan neljä tekijää: vapaakaupan edistäminen, sisämarkkinoiden kehittäminen, kilpailukyvyn edistäminen ja kestävä julkinen talous.

 

EU-komissio julkaisi muutama tunti sitten maakohtaiset suosituksensa, jotka koskevat sekä kilpailukykyä että julkista taloutta. Maakohtaiset suositukset julkaistaan vuosittain, nyt neljättä kertaa. Tarkoituksena on arvioida jäsenmaiden talouspolitiikkaa ja rakenneuudistuksia, antaa suosituksia toimenpiteiksi ja seurata toimeenpanoa. Viime kädessä kyse on jäsenmaiden talouspolitiikan kestävyydestä.

 

Maakohtaiset suositukset ovat osa niin kutsuttua eurooppalaista ohjausjaksoa. Kyse on koordinaatiosta, jota talouskriisi on osaltaan syventänyt. Viime aikojen suurena kysymyksenä on ollut, kuinka pitää yllä elpyvää taloutta. Tärkeimpinä osa-alueina ovat kasvua tukeva julkinen talous, rahoitusmarkkinoiden toimivuus, kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen, työttömyyteen ja sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen ja julkishallinnon nykyaikaistaminen.

 

Maakohtaiset suositukset peilaavat näitä. Suomea muun muassa kannustetaan kustannustehokkaisiin julkisiin palveluihin, suositellaan tehostamaan koko työvoimapotentiaalin hyödyntämistä, kehotetaan edistämään kilpailua erityisesti vähittäiskaupassa ja suositellaan lisäämään innovaatiovalmiuksia.

 

Emmekä me ole toimettomina istuneetkaan. Hallituskauden aikana on päätetty menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista yhteensä 6,6 miljardin edestä. Tämän kevään kehysriihessä päätettiin toimista, jotka vähentävät valtion menoja ja lisäävät tuloja 2,3 miljardia. Myös komissio on noteerannut muun muassa kunta- ja sote-uudistuksemme.

 

Mielestäni talouspolitiikan koordinaatio ja maakohtaiset suositukset sen välineenä ovat hyödyllisiä. Koskaan ei ole haitaksi, kun saa ulkopuolisen näkökulman omaan toimintaansa. Tästähän on viime kädessä kyse.

 

Toisinaan ulkopuolisesta näkökulmasta saa uskonvahvistusta omille ajatuksilleen. Komissio kiinnittää huomionsa esimerkiksi työllisyysasteeseemme, jota pidän itse keskeisenä kysymyksenä. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa menossa on työikäisen väestön supistuminen noin 100 000 ihmisellä kuluvalla vuosikymmenellä. Se haastaa talouskasvun pohjan. Meillä on onneksi mahdollisuus aktivoida vähintään yhtä monta työikäistä, jotka ovat nyt sivussa työelämästä. Työllisyysaste on valinta. Hyvinvointiyhteiskunnan sopukoihin on takertunut esteitä, jotka hankaloittavat työpaikkojen syntyä.

 

Järjestelmäämme on korjattava siten, että työn tekeminen ja teettäminen on aina kannattavaa. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty rohkea valinta työn tekemisen ja teettämisen puolesta. Ja tulokset näkyvät. Työllisten osuus työikäisistä on noussut molemmissa maissa reippaasti talouskriisistä huolimatta.

 

Palaan Merkelin dilemmaan. Talouden kestävyydessä, esimerkiksi työllisyysasteessa, on kyse eurooppalaisen elintason ylläpidosta, siis hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta. Sen hoitamisessa emme voi työntää päätämme pensaaseen.

 

EU-komission suositukset voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

 

EU:sta ja energiasta

8 Comments

Energia on EU:n kuumia perunoita tällä hetkellä. Ilmastonmuutoksen vastaisen työn vuoksi näin on ollut jo pitkään, mutta Ukrainan tilanne on tehnyt aiheen vielä ajankohtaisemmaksi ja terävöittänyt katsetta myös energiaturvallisuuteen.

 

EU-komissio julkaisi eilen energiavarmuusstrategian. Sen kärkinä ovat ulkoisten energiatoimitusten monipuolistaminen, energiainfrastruktuurin parantaminen, EU:n energiasisämarkkinoiden toteuttaminen ja energiansäästö. Strategia peräänkuuluttaa myös jäsenmaiden keskinäistä koordinaatiota kansallisissa energiapäätöksissä ja yhteistä ääntä energiaulkosuhteissa. Stressitesti on tuttu termi pankkisektorilta, ja jatkossa sitä käytetään myös energiasektorilla. Komissio ehdottaa, että tulevaisuudessa simuloidaan tilanne, jossa kaasuntoimitus häiriintyy. Tämän lisäksi komissio on nimennyt 33 kriittistä infrastruktuurihanketta.

 

Moderni maailma on energiasyöppö. Vauhti vain kiihtyy. Energian kysynnän ennustetaan kasvavan 27 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Voimme turvata omat tarpeemme maalaisjärkisin keinoin: Tarvitaan mahdollisimman monipuolinen energiapaletti, jotta emme ole yhden energialähteen varassa. Tarvitaan riittävästi omaa tuotantoa, jotta emme ole muiden varassa. Tarvitaan mahdollisimman monta toimittajaa tuontienergialle, jotta emme ole vain parin toimittajan varassa. Tarvitaan toimivat ja kattavat energiamarkkinat tarkoituksenmukaisin infrastruktuurein, jotta järjestelmä on joustava ja kustannustehokas sekä vältetään energiasaarekkeet.

 

EU:n oma energiantuotanto on vähentynyt lähes viidenneksen vuosina 1995 – 2012. Samalla EU:n energiatarpeesta yli 50 prosenttia katetaan tuontienergialla. Öljystä 90 prosenttia, kaasusta 66 prosenttia ja kiinteistä polttoaineista 42 prosenttia tulee EU:n ulkopuolelta. EU:n käyttämä kaasu tulee 30 – 40 prosenttisesti Venäjältä, 33 prosenttisesti Norjasta ja 22 prosenttisesti Pohjois-Afrikasta. Suomen käyttämä maakaasu tulee yhtä putkea pitkin Venäjältä. Maakaasu tosin on vain 8 prosenttia monipuolisesta energiapaletistamme.

 

Suomeen tai Viroon suunnitteilla olevan LNG-terminaalin vuoksi riippuvuutemme Venäjän kaasusta häiriötilanteissa pienenee huomattavasti. Paras tapa vähentää riippuvuutta on kuitenkin toimivien sisämarkkinoiden luominen. Jos käperrymme kansallisiin keinoihin, se johtaa helposti ilmaston kannalta huonoihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi Puolassa kaasu korvattaisiin helposti kotimaisella kivihiilellä. Tällainen kehitys pitää estää.

 

Kaiken kaikkiaan energia on niitä teemoja, joissa tehdyillä päätöksillä isketään monta kärpästä yhdellä iskulla. Toimivat energiasisämarkkinat luovat kilpailukykyä alentaen energiakustannuksia, monipuolistavat kansallisia energiapaletteja ja luovat kysyntää ympäristöystävällisille energiamuodoille yhdessä päästövähennystavoitteiden kanssa. Kehittyneet biopolttoaineet puolestaan monipuolistavat energiapalettia, vähentävät öljyriippuvuutta, ovat kiinnostavia tulevaisuuden tuotteita ja samalla mahdollisuus ilmastonmuutoksen torjuntaan.

 

Poliittisin termein: energiapolitiikka on samalla sisämarkkinapolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja ulkosuhteita. Tehokas eurooppalainen energiamarkkina on mielestäni realistisin keino vähentää riippuvuutta Venäjästä. Samalla fossiilienergiaa korvaamaan tarvitsemme joka tapauksessa laajan paletin vähäpäästöistä eurooppalaista energiaa. Kotimaisesti oman energiantuotannon lisääminen on mielestäni tärkeä tavoite, siinä määrin kuin se on taloudellisesti tehokasta. Energia-alan investoinnit ovat massiivisia: politiikan on oltava ennakoitavaa poukkoilua välttäen.

 

Energiasta ei voi keskustella viittamatta ilmastotalkoisiin. Tässä on oltava mukana fiksuilla keinoilla siten, ettemme karkota teollisuutta ja samalla päästöjä löysemmän sääntelyn maihin. Euroopan merkittävin ilmastoteko on kehittää teknologiaa muun muassa Aasiassa hyödynnettäväksi. EU-tasolla tulee päättää päästövähennystavoite ja antaa markkinoiden löytää tehokkaimmat tavat niiden toteuttamiseen. Jos keinoista tulee itsetarkoitus, voi käydä kuten Saksassa, jossa ydinvoimaa on ajettu alas, tuettu vahvasti uusiutuvia energiamuotoja, mutta samalla tukeuduttu kasvavassa määrin myös fossiilisiin polttoaineisiin.

 

Energiaturvallisuus on nyt kesäkuun Eurooppa-neuvostossa jäsenmaiden päämiesten pöydällä. Komission strategia on tämän keskustelun pohjana.

 

Komission tiedote löytyy täältä.

 

 

 

Tulevan komission ohjelmaan vaikuttaminen

1 kommentti

Huomenna eduskunnan täysistunnossa keskustellaan ensi vuodenvaihteessa aloittavan komission ohjelmaan vaikuttamisesta. Hyvä, että keskustellaan.

Kolmen viikon kuluttua on nimittäin EU-vaalipäivä. Tuon jälkeen alkaa nimitysruletti, johon myös vaalitulos vaikuttaa. Tulevan komission puheenjohtajaehdokas on Euroopan parlamentin kuultavana todennäköisesti heinäkuussa. Näissä kuulemisissa esitetyt suuntaviivat ovat samalla tulevan komission ohjelman runko. Lisäksi syksyn aikana parlamentti järjestää kuulemisia eri salkkuihin ehdolla oleville komissaariehdokkaille.

Mitä enemmän Suomi pystyy syöttämään ajatuksia tuleviksi suuntaviivoiksi, sen parempi. Vaikuttamistyön lähtökohta on yksinkertainen: kaiken poliittisen työn takana häärää paitsi poliitikkoja, myös linjauksia valmistelevia virkamiehiä. Hyvät suhteet ovat tärkeät. Suomen EU-edustusto Brysselissä on jokapäiväisen vaikuttamistyön keihäänkärkemme. Lisäksi ministeriöillä on omat suorat kontaktinsa toimintansa kannalta relevantteihin EU-virkamiehiin.

Omina vaikuttamisen ohjenuorinani sekä aiemmin virkamiehenä että nyt poliitikkona ovat olleet:

1. Tarvitaan selkeä kanta perusteluineen. Epämääräisyys ei toimi.

2. Pysy asiassa. Tässä suomalaisilla on hyvä maine.

3. Muista ajoitus. On turha huudella perään, kun juna meni jo.

4. Pelkistä asia. Jos et osaa selittää asiaa itsellesi, et osaa sitä muillekaan.

5. Ota ja anna, tarjoa ratkaisuja ja pyri palvelemaan vastapuolta vain omien ongelmiesi sijaan.

6. Identifioi oikeat ihmiset. Kenellä on ”kynä”? Turha puhua sellaiselle, jota asia ei koske.

7. Arkinen yhteys. Oveen ei kannata koputtaa vasta sitten, kun on huolia. On oltava kamu.

8. EU-asioissa tarvitaan eurooppalainen näkökulma. Siltarumpuilijaa ei kuunnella.

9. Ole valmistautunut. Huono asiaosaaminen jättää huonon vaikutelman.

10. Tiivis paperi keskeisistä asioista voi vahvistaa viestiä.

Yleisesti ottaen rakentavilla ideoilla ja hyödyllisillä näkökulmilla saa omiakin intressejä ajetuksi. Vastakohtana rähjäämällä ja pelkästään kritisoimalla ei saavuta mitään. Pyrkimyksenä tulee aina olla, että olemme kokoamme merkittävämpiä vaikuttajia.

Mielestäni Suomi on EU-jäsenyytensä ajan tässä onnistunut, kiitos erinomaisen virkakunnan. Nyt vaihtuvaa komissiota silmällä pitäen kukin ministeriö on identifioinut oman sektorinsa Suomen kannalta keskeisimmät EU-hankkeet. Näissä pyritään vaikuttamaan siten, kuten asian kannalta tarkoituksenmukaisinta on. Joskus se tarkoittaa hyvinkin aktiivista lobbaamista, toisinaan asia etenee omalla painollaan. Kun uudet komissaarit tiedetään, lobbaamista jatketaan poliittisella tasolla.

Viime vuodet ovat olleet kriisin aikaa, jatkossa tulee keskittyä kasvuun ja työllisyyteen. Tästä näkökulmasta tärkeitä vaikuttamisen kohteita ovat mm EU-lainsäädännön järkeistäminen kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta, sisämarkkinoiden edelleen kehittäminen, aktiivinen elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, talous- ja rahaliiton kehittäminen raskaita järjestelyitä välttäen, järkevät energia- ja ilmastotavoitteet vuodelle 2030 ja vapaan liikkuvuuden edistäminen.

Harmittavasti en itse pääse täysistuntokeskusteluun. Olen tänään Kokoomuksen PJ-vaalikiertueella Oulussa.

Vaaliveturimme Jean-Claude Juncker tänään Helsingissä

Ei kommentteja

Määräaika meppi-ehdokkaiden ilmoittamiselle päättyi eilen. Puolueet ovat siis toimittaneet ehdokaslistansa vaaliviranomaisille. Kokoomuksen ehdokkaat löydät täältä.

Olen itsekin innokkaana joukossa. Kaiken kaikkiaan kova lista, jolta on lupa odottaa hyvää tulosta.

Joissakin jäsenmaissa on ollut vaikeuksia saada äänestäjät innostumaan vaaleista, kovia ehdokkaita on ollut vaikea löytää ja äänestysprosentin odotetaan olevan matala. Ei meillä. Joitakin viikkoja sitten julkaistiin selvitys, jonka mukaan peräti 60% suomalaisäänestäjistä ilmoitti äänestävänsä joko varmasti tai todennäköisesti kevään vaaleissa.

Ehdokkaina on ministereitä, melkein kaikki istuvat mepit, komissaari, eduskunnan EU-valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustajia jne. Lupaa hyvää äänestysvilkkauden kannalta. Otsikot mainostivat jopa kaikkien aikojen tiukinta kisaa meppipaikoista. Ainakin voimme unohtaa menneiden aikojen puheet siitä, että Euroopan parlamentti olisi dinosaurusten hautuumaa poliittisille jäähdyttelijöille.

Kotimaan kuvion lisäksi kiinnostuksen yhtenä tekijänä ovat EU-tason poliittisten puolueiden asettamat kärkiehdokkaat. Suurimpien ryhmien johtohahmot ovat siis: ALDE:n (kesk) Guy Verhofstadt, PES:n (sd) Martin Schulz ja meidän puolueemme EPP:n (kok) Jean-Claude Juncker. He kisaavat siis ennen kaikkea komission puheenjohtajan paikasta.

Verhofstadt on pitkän linjan poliitikko, joka toimi Belgian pääministerinä vuosina 1999-2008. Nykyisin hän on europarlamentaarikko. Innokas eurooppalainen.

Saksalainen Schulz on toiminut Euroopan parlamentissa jo vuodesta 1994. Oman ryhmänsä puheenjohtajana hän toimi vuodet 2004-2012. Viime vuodet hän on ollut parlamentin puhemies. Puolustanut vahvasti EP:n asemaa EU:n päätöksenteossa.

Juncker on pääministerisarjalainen toimittuaan Luxembourgin pääministerinä vuosina 1995-2013, jona aikana hän ehti hoitaa kaksi EU-puheenjohtajuutta. Johti euroryhmää vuosina 2005-2013 läpi talouskriisin vaikeimpien vuosien. Mr Euro.

Tilanne on kutkuttava. Mielipidemittausten mukaan EPP ja PES kulkevat käsi kädessä. Yhdessä he saanevat enemmistön parlamenttiin.

Tuleva komission puheenjohtaja tarvitsee enemmistön taakseen, sillä perussopimuksen mukaan Eurooppa-neuvosto, siis jäsenmaiden päämiehet, ehdottaa ehdokasta komission puheenjohtajaksi ottaen huomioon Euroopan parlamentin vaalit ja parlamentti puolestaan valitsee tämän ehdokkaan jäsentensä enemmistöllä. Jos ehdokas ei saa enemmistöä, Eurooppa-neuvosto ehdottaa kuukauden kuluessa uutta ehdokasta.

Eurooppa-neuvosto ei ole ehdotuksissaan muodollisesti sidottu puolueiden kärkiehdokkaisiin. Muuttujia riittää: vaalimenestys, jäsenmaiden mielipiteet, nimityspaketissa olevien muiden virkojen täyttö, maantiede jne. Komission puheenjohtajan nimi on loppujen lopuksi Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin kompromissi – sekä niiden välillä että niiden sisällä.

Itse uskon tietenkin omaan vaaliveturiimme Junckeriin. Kovempaa nimeä on vaikea kuvitella. Hän on puhunut yksinkertaisemman ja tehokkaamman unionin puolesta. Rajat ylittävissä kysymyksissä tarvitaan yhteistä lähestymistapaa: Junckerin mukaan esimerkiksi puutteet pankkisektorin sääntelyssä vaikuttivat osaltaan talouskriisiin. Siksi tarvittiin pankkiunioni. Ilmastonmuutos on toinen iso haaste. Juncker peräänkuuluttaa myös digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä talouskasvun tekijänä, mikä on viime aikoina ollut Suomenkin kärkiteemoja.

Juncker on tavattavissa tänään Kolmen Sepän patsaalla puolen päivän jälkeen.

Tervetuloa!