Tuntuu siltä, että kaikissa EU-maissa istutaan tällä hetkellä laskukoneiden ääressä. Taskulaskimet sauhuavat lukuja. Pohditaan, mikä on brittien budjettiehdotuksen vaikutus suhteessa aikaisempiin ehdotuksiin? Kuka voittaa? Kuka häviää?
Virkamiehenä olin mukana muutamassa suuremmassa neuvotteluprosessissa. Näistä Amsterdamin ja Nizzan sopimukset sekä EU:n tulevaisuuskonventti olivat kohokohtia.
Lähdössä Strasbourgiin. Automatka kestää noin 4 tuntia. Kuvassa Lauri Tierala, Laura Rissanen ja Miikka Nieminen.
Muistan, että neuvottelujen loppuvaiheessa oli aina kaksi tavoitetta: saada mahdollisimman hyvä diili ja saada lopputulos näyttämään mahdollisimman hyvältä kotona.
Näin tekevät kaikki maat. Paineet ovat kovat kaikkialla – pitää tulla kotiin voittajana.
Olen edelleen sitä mieltä, että summat joista nyt taistellaan ovat suhteellisen pieniä… ainakin jos summa suhteutetaan siihen poliittiseen energiaan, jota ratkaisun hakemiseksi käytetään.
Kyse on siis 7-vuotisesta ratkaisusta. Yhdessä ääripäässä on komissio, joka ehdotti aikanaan 1025 miljardin budjettia seitsemälle vuodelle. Toisessa ääripäässä ovat kuusi nettomaksajaa, joiden ehdotus antaisi noin 815 miljardin budjetin. Näistä kahdesta lähdettiin.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa taistellaan kahdesta ehdotuksesta. Luxemburg (edellinen puheenjohtaja) ehdotti noin 871 miljardia. Brittien (nykyinen puheenjohtajamaa) viime viikolla pöytäämä summa on 846 miljardia. Näiden väliltä löytynee lopullinen summa.
Budjetin loppusumman lisäksi taistellaan siitä, mihin ja miten paljon rahaa käytetään kilpailukykyyn, koheesioon, maatalouteen, maatalouden kehittämiseen, oikeus- ja sisäasioihin, ulkoiseen toimintaan ja hallintoon.
Suomelle keskeisin asia on maatalouden kehittäminen, ja niin pitääkin olla. Muutamat tahot ovat halunneet keskittyä nettomaksuosuuteen, mutta se on loppujen lopuksi vain alaviite kehittämistukiin verrattuna.
Kun joka tapauksessa lähdetään laskemaan nettomaksuosuuksia, niin pitäisi verrata vuoden 2006 lukuihin, ei vuoden 2000 lukuihin.
Yhtä kaikki teimme lehtitietojen ja julkisten asiakirjojen pohjalta vertailutaulukon. Toivottavasti siitä on hyötyä niille, jotka seuraavat neuvottelujen loppusuoraa tällä viikolla. Taulukko on toki vain karkeasti suuntaa-antava.
Rahoituskehysesityksiä:
| Komissio | 1% -ryhmä** | EP | Luxemburg | UK | |
| 1a) Kilpailukyky | 132,8 | 92,7 | 120,563 | 72,01 | 72,01 |
| 1b) Koheesio | 344,9 | 236,4 | 338,472 | 306,508 | 296,9 |
| 2b) Maatalous | 301,1 | 301,1 | 293,105 | 295,105 | 293,105 |
| 2a) Maaseudun kehittäminen | 103,6 | 72,3 | 103,143 | 82,696 | 74,359 |
| 3) JHA+kansalaisuus | 18,5 | 17,2 | 19,437 | 11 | 10,27 |
| 4) Ulkoinen toiminta | 95,6 | 66,6 | 70,697 | 50,01 | 50,01 |
| 5) Hallinto | 28,6 | 28,6 | 28,62 | 50,3 | 49,3 |
| 1025,1 | 814,9 | 974,037 | 867,629 | 845,954 |
Luvut koskevat maksusitoumuksia ja ovat miljardia euroa. Mukaan ei ole laskettu esitysten kohtaa ”korvaukset”, jonka arvo 7-vuotiskaudella 0,8 mrd. euroa.
