Olin eilen taas Pietarissa. Pääpaino oli tällä kertaa bisnespuolella, mutta ehdin käydä antoisat keskustelut myös Leningradin alueen tuoreen kuvernöörin, kaimani Aleksandr Drozdenkon kanssa. Mukavanoloinen kaveri, joka arvostaa yhteistyötä suomalaisten kanssa.

Pietarin merkityksestä Suomelle on sanottu ja kirjoitettu paljon, mutta mielestäni ei vieläkään tarpeeksi. Luoteis-Venäjä on perinteisesti ollut Venäjän teollisuuden ja meriliikenteen keskus, ja viime vuosien rivakka talouskasvu on nostanut alueen painoarvoa entisestään. Pietarin alueesta on tullut Venäjän talouskasvun keskus, joka ei ole enää niin riippuvainen öljytaloudesta.

Suomalaisille Pietari on iso, kuuden miljoonan ihmisen markkina aivan naapurissa. Kaupunki toimii myös porttina 15 miljoonan asukkaan Luoteis-Venäjälle. Kulkuyhteydet ovat nykyään hyvät ja Pietari on luokiteltu alhaisimman investointiriskin alueeksi Venäjällä.

Kun pietarilaiset ja venäläiset keskiluokkaistuvat, he tarvitsevat enemmän kaikenlaisia kulutustarvikkeita juustosta autonrenkaisiin. Ja niitähän suomalaiset osaavat valmistaa. Suomi olikin viime vuonne Pietarin neljänneksi suurin ulkomainen kauppakumppani.

Onko kaupankäynti Venäjällä pelkkää laulua ja tanssia? Ei tietenkään. Keskustelimme haasteista venäjällä toimivien suomalaisfirmojen kanssa. Esiin nousivat tutut ongelmat, eli korruptio, byrokratia, työluvat ja osaavan työvoiman löytäminen. Mutta tässäkin näyttäisi tapahtuneen edistysta. Kuulin useammalta suomalaisyritykseltä, että tulli ja verottaja toimivat nykyään ihan moitteettomasti ja lupa-asiatkin hoituvat entistä jouhevammin. Eroja toki on, riippuen siitä minkä kokoinen yritys on liikeellä.

Itse luotan siihen, että Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa vie asioita oikeaan suuntaan. Parhaimmillaan WTO saa aikaa parannuksia byrokratiaan ja tullimuodollisuuksiin. Toki paljon riippuu siitä, miten Venäjä jäsenyytensä ottaa. Joka tapauksessa Venäjän liittyminen WTO:hon on paras uutinen pitkään aikaan näissä kansainvälisen kaupan asioissa.

Eilisissa tapaamisessa monet Venäjällä menestyneet suomalaisfirmat peräänkuuluttivat rohkeutta. Tottakai toimintaa Venäjällä liittyy haasteita. Ja tottakai vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä päästä liikkeelle. Mutta globaalissa taloudessa kilpailu on entistä kovempaa eikä helppoja markkinoita enää ole missään. Venäjä ja Pietari ovat iso ja kasvava markkina aivan meidän kotiovellamme. Suomalaisilla on siellä edelleen kotikenttäetu ja meitä arvostetaan.

Meidän pitää jatkaa rajan madaltamista ja yhteistyön lisäämistä kaikilla elämän osa-alueilla bisneksestä opiskelijavaihtoon. Se edellyttää meiltä rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.

Comment

required