Olin henkisesti valmistautunut vodkataisteluun, mutta valitettavasti kiista vodkan määritelmästä siirtyi seuraavalle Strasbourgin täysistuntoviikolle, joka pidetään huhtikuun lopulla. Viikon saldo näyttääkin tällä viikolla vähän laihan puoleiselta – tämä viikko ei jää historiaan ainakaan raskaan sarjan lainsäädäntötyön takia.

Pöydällä on muun muassa tasa-arvon edistämistä, lentoturvallisuutta, yleishyödyllisiä sosiaalipalveluita, musiikin verkkokauppaa ja pienteknologian käyttöä maataloudessa. Enemmän suosituksia kuin yhteispäätösmenettelyn alaisia lakeja.

Viikon mielenkiintoisin aihe tuleekin olemaan keskustelu Berliinin julistuksesta. Kyseessä on siis Rooman sopimuksen viisikymmenvuotisjuhlissa 25. maaliskuuta allekirjoitettava teksti, jota puheenjohtajamaa Saksa on valmistellut viimeiset kaksi kuukautta. Valmistelu käydään pitkälti virkamiesvetoisesti, suljettujen ovien takana.

Julistuksen sisällöstä ei ole tihkunut toistaiseksi julkisuuteen paljoakaan. Saamieni tietojen mukaan julistus tulee olemaan pituudeltaan noin kaksi sivua. Saksalaiset ovat vilauttaneet sitä vain ranskalaisia viivoja. Se käsittänee neljä osiota. Ensimmäinen kertaa EU:n saavutukset, toinen EU:n arvot, kolmas EU:n haasteet ja neljäs kohta sen, miten tästä eteenpäin. Aika peruskauraa.

Uskallankin veikata, ettei julistus poikkea sisällöllisesti puheenjohtajamaa Suomen vuoden 1999 joulukuussa valmistelemasta Millenium julistuksesta. Berliinin deklaraation luonnos näytetään jäsenmaille kokonaisuudessaan vasta aivan Berliinin kokouksen kynnyksellä. Saksa soveltaa siis perinteistä taktiikkaa, jolla vältetään se, että jäsenmaat sorkkivat julistuksen säpäleiksi.

Loppuvaiheessa käydään kuitenkin keskustelua siitä, pitäisikö kristinusko mainita julistuksessa, missä muodossa perustuslakia käsitellään ja  miten painokkaasti laajentumistavoitteet mainitaan.

Oma näkemykseni on, että julistuksesta ei tule kovin kunnianhimoista. Ja ehkä hyvä niin, koska ennen pitkälle meneviä päätöksiä EU:n perustuslain tulevaisuudesta, olisi hyvä nähdä ensin yhtenäinen näkemys asiasta Berliinin julistuksessa.

En halua olla kyyninen, mutta tällaiset julistukset harvoin jäävät historiankirjoihin. Roomassa 50 vuotta sitten julistettiin kyllä sopimuksen alkusanoissa, mutta pääasia oli ehdottomasti itse sopimus. Laki kantaa aina pitemmältä kuin pelkkä julistus.

 

 

Comment

required