Päivä, jolloin ei jaksaisi kirjoittaa, mutta ei malta olla kirjoittamatta. Taas perustuslakia tuutin täydeltä. Olin salissa kuuntelemassa keskustelua perustuslain tulevaisuudesta. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että olemme menossa kohti tuumaustaukoa.
Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso piti erinomaisen puheen. Komissio on ottamassa juuri sen roolin, joka sille kuuluu. Barroso hakee kompromissia ja ulospääsyä kriisistä. Ei voida jatkaa ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei myöskään voida hylätä koko perustuslakia. Barroso toivoi myös, että vältettäisiin ”blame game”, toisten syyttely. Barroson mukaan on vältettävä kansallista itsekkyyttä ja löydettävä poliittinen konsensus. Hän korosti, että ”Eurooppa ei ole ongelma, vaan ratkaisu”.
Perustuslain rinnalla sellaisetkin asiat kuin komissiolle suunnattu epäluottamuslause ja EU:n rahoitusnäkymät vuosille 2007-2013 tuntuivat pieniltä. Epäluottamuslause hävisi kirkkaasti äänestyksen – äänin 35 – 589. 35 äänesti tyhjää. Epäluottamuslauseen puuhamiehinä oli lähinnä populistisia EU-vastustajia. Parlamentin kanta rahoitusnäkymiin hyväksyttiin myös selvin numeroin – toivottavasti jäsenmaat pääsevät asiasta sopuun jo ensi viikolla. Lisäksi hyväksyimme alkoholin ja tupakan ostamista ulkomailta helpottavan mietinnön ja äänestimme vähemmistöjen suojelusta. Jotkut mepit tuntuvat jääneen mm. seksuaalivähemmistöjä koskevine asenteineen keskiajalle, mutta onneksi voitimme kaikki keskeiset äänestykset.
Olli Rehn oli tänään seksuaalivähemmistöryhmämme kokouksessa. Hän piti erinomaisen puheenvuoron hakijamaiden seksuaalivähemmistölainsäädännöstä.
PS. Suomalaismeppien välinen polemiikki Pohjoisesta ulottuvuudesta ja Itämeri-strategiasta on niin pikkusieluista pelleilyä, että en kehtaa siitä edes kirjoittaa. Hävettää kaikkien (myös itseni) puolesta. Ei ihme, että poliitikkoja halveksitaan.
