Brysselissä on talvinen sää. Lunta maassa, aurinko paistaa ja asteet pakkasen puolella. Olimme tänään pitkällä kävelyllä La Hulpen linnan liepeillä. Emilien pohjoismaalainen geeniperimä näkyi. Hän piti lumesta ja nautti pulkkailusta. Empiirinen johtopäätökseni on, että La Hulpen maasto vetää puoleensa suomalaisia, koska siellä on järviä ja metsää.
Maailma, tai ainakin La Hulpe, on pieni paikka. Tapasimme puistossa vanhan työkaverini Kaisan perheineen. Hän on äitiyslomalla hoitamassa Thomastaan. Kaisan vieraina oli veljeni Nixun entinen työkaveri perheineen.
Kun tulimme ulos kahvilasta kuulin jonkun huutavan ”Stubbi”. En heti huomannut kuka kutsui. Kun menin lähemmäksi huomasin, että kyseessä oli Hannu Tihinen, jalkapallomaajoukkueemme vakiopuolustaja. Hän oli myös perheineen puistossa kävelyllä. Rupattelimme tovin. Hannu kutsui katsomaan Anderlechtin peliä. Aion ilman muuta mennä, urheiluhullu kun olen.
Noteerasin, että keskustelu presidentin asemasta jatkuu Suomessa. Pääministeri Matti Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen reagoivat Arja Alhon, Liisa Jaakonsaaren, Jyrki Kataisen ja allekirjoittaneen viime aikaisiin puheenvuoroihin. Alhon ja Kataisen mielestä presidentin valtaa pitäisi karsia. Olen samaa mieltä. Muutos vahvistaisi parlamentarismia. Presidentti voisi olla eräänlainen edustushahmo, kansakunnan omatunto.
Jaakonsaari on taas huomauttanut, että pääministerin olisi pitänyt puhua USA-huipparissa. Oikein. Niin olisikin, vaikka kyseessä ei ollutkaan virallinen huippari. Kahden tuolin politiikka ei anna Suomen EU-politiikasta johdonmukaista kuvaa.
Minä olen vain todennut itsestään selvyyden: kun uusi EU-perustuslaki astuu voimaan niin Tasavallan Presidentin ei pitäisi enää mennä Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Miksi? Koska Eurooppa-neuvostosta tulee virallinen instituutio, EU:sta oikeushenkilö ja EU:n ulkopolitiikasta osa unionin normaalia päätöksentekoa.
Eilisessä Lauantaiseurassa pääministeri puolusti presidentin valtaoikeuksia. Kataisen ja minun puheenvuoroja hän piti pyrkimyksinä karsia presidentin valtaa. Jaakonsaaren ja Alhon puheenvuoroja hän piti vakavina ja halusi selvittää mitä niiden takana oli. Voisikohan asioita joskus ajatella niin, että niiden takana ei ole mitään?
Presidentti Halonen tuki Vanhasen näkemystä. Halosen mukaan EU:n uuden perustuslain vaikutuksia edustuskysymykseen on selvitetty jo aikaisemmin. Virallinen näkemys on, että perustuslain voimaantulolla ei ole vaikutusta, Halonen totesi STT:lle.
En muista nähneeni tuota selvitystä HVK:n aikana. Olisi mielenkiintoista nähdä millä perusteilla Tasavallan Presidentti voi osallistua Eurooppa-neuvoston kokouksiin sen jälkeen kun uusi EU-perustuslaki on astunut voimaan. Ehkä perustelut saadaan hallituksen perustuslakiselonteossa, joka saataneen loppukesästä.
Eilen Halonen yritti tukahduttaa keskustelun vähän samaan malliin kuin Valtiopäivien avajaisissa. Hän ei antanut perusteluja. Allekirjoittaneeseen viitaten hän tyytyi toteamaan, että ”asiasta päättää kuitenkin eduskunta, ei europarlamentti”.
Onko tässä logiikkana, että asioista ei saa keskustella jos se ei kuulu keskustelijan toimivaltaan? Ehkä vähän kummallinen näkemys avoimesta kansalaiskeskustelusta. Minä haluan kyllä kuulla esimerkiksi Tasavallan Presidentin näkemyksiä eri yhteiskunnallisista kysymyksistä, vaikka hänen toimivaltansa onkin nykyään rajattu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
