Lauantaina lyötiin osallistujaennätys, yhteensä 430 innokasta juoksijaa Suomen huipuista peruslenkkeilijöihin. Tapahtuma on loistavasti järjestetty. Kaikki pelaa kuin rasvattu. Ilmapiiri on mukava. Järjestäjät ystävällisä ja hyväntuulisia. 

Juoksijoiden kesken on hyvä henki. Juostaan kelloa vasten ja vertaillaan viime vuoden aikoja. Maalissa halaillaan.

Itseltäni lauantain juoksu meni nappiin. Juoksin tarkkaan mitatun 10km aikaan 38’45, eli lähes 40 sekuntia nopeammin kuin viime vuonna. Ensimmäinen vitonen meni 18’45. Paluumatka vastatuuleen 20’00. Jossain vaiheessa meinasi usko loppua.

Henkilökohtainen ennätys tuntuu aina hyvältä. Kiitos Pauliina Utriaiselle, jonka peesissä juoksin lähes koko matkan!

Nämä enkat ovat tietenkin pieniä juttuja, mutta kyllä ne kovasti kaltaistani kuntoilijaa lämmittää. On kiva kehittyä vielä tässä iässä. 

Kunnia kuuluu tietenkin Timo Vuorimaalle, joka onnistuu rakentamaan minulle hyviä treenejä tiukkojen matkojen ja aikataulujen puitteissa. Tällä hetkellä peruskuvio on kolme kehittävää juoksua viikossa: mäkitreeni (10*45 sekuntia), vetoharjoitus (eli 5-8*1000m tai 3-4*2000m intervalleja) ja pitkä lenkki (20-25km).

Laskin juuri, että tänä syksynä (syyskuun alusta jouluun) minulle kertyy 44 matkapäivää. Tuohon jaksoon mahtuu noin 112 päivää, joten paljon on tullut reissattua. Matkoilla voi palautella, mutta treenata ei kannata. Edessä on vielä reissut Tokyoon ja Sendaihin, Brysseliin, Ufaan ja Tseljabinskiin, ja Geneveen. Näillä mennään…ja juostaan.