Ulkopolitiikan vuosi käynnistyy perinteisin menoin. Osallistuin tänään Espanjan suurlähettilään järjestämälle EU-puheenjohtajuuslounaalle. Alustin keskustelun, johon osallistui kaikkien 27 jäsenmaan suurlähettiläät. Seuraavassa keskeiset pointit.
2009 oli ulkopoliittisesti epävarmuuden ja muutoksen vuosi EU:ssa. Sitä väritti mm. USA:n presidentin vaihtuminen, Gazan sota, Venäjän ja Ukrainan kaasukiista, Tsekin haasteellinen ja Ruotsin erinomainen EU-puheenjohtajuus sekä tietysti Lissabonin sopimuksen hyväksyminen.
2010 on toivoakseni vakauden vuosi, vaikkakin EU:ssa se on ulkopoliittisesti uuden alku ja jäsenmaissakin on odotettavissa muutoksia.
Kansallisella tasolla talous on hallitseva teema. Kuudessa EU-maassa on tänä vuonna parlamenttivaalit. Talous hallitsee vaalipuheita. Brittien valinta EU-kriittisen ja EU-myönteisen linjan eli gallup-suosiosta nauttivien konservatiivien ja työväen puolueen välillä heijastuu monella tavalla meihin muihinkin. On myös mahdollista, että selvää voittajaa ei löydy vaan liberaalit nousevat vaa’ankieliasemaan. Uurnilla käyvät tänä vuonna myös unkarilaiset, tsekit, slovakit, ruotsalaiset ja latvialaiset. Muutoksia on luvassa.
Toiseksi, EU:ssa 2010 on institutionaalisen rakentamisen vuosi. Lissabonin sopimus muutti unionin institutionaalista rakennetta ja uudessa tilanteessa eri toimijat hakevat nyt paikkaansa ja pyrkivät maksimoimaan asemaansa suhteessa toisiinsa. Tulemme epäilemättä näkemään voimainkoitoksia komission, neuvoston, parlamentin ja jäsenmaiden välillä. Uusilla toimijoilla eli neuvoston pysyvällä puheenjohtajalla Herman van Rompuyllä ja ulkoministeri Catherine Ashtonilla on ainutlaatuinen tilaisuus luoda pysyviä käytäntöjä. Suomi pyrkii toimimaan niin, että uudet yhteistyösuhteet muovautuisivat mahdollisimman nopeasti tehokkaiksi ja mutkattomiksi. Ulkosuhdehallinto on meille suuri mahdollisuus. Mitä vahvempi, sen vaikutusvaltaisempi EU. Kaikilta tarvitaan yhteistyökykyä ja poliittista tahtoa.
Kolmanneksi, kun EU:lla on nyt periaatteessa välineet kehittyä globaalina vallankäyttäjänä, sen tulisi olla aktiivisempi ja strategisempi toimija. Nostin esille kolme strategista teemaa, joihin ainakin tulisi keskittyä: transatlanttisten suhteiden kehittäminen, EU:n Venäjän politiikka ja unionin suhde Kiinaan. Lopuksi annoin vielä tuen Espanjan puheenjohtajuudelle ja kerroin lähiaikojen matkoistani. Hyvä setti. Paljon kysymyksiä. Mitäs arvon blogikommentaattorit ovat mieltä?
