Tänään osallistuin Norjan järjestämään Ice Melting -konferenssiin Tromssassa. Ohjelma jatkuu suoraan Arktisen neuvoston ministerikokouksena. Kaksi päivää menee tiiviisti arktisten kysymysten parissa.

Arktisen agendan painoarvo kansainvälisessä politiikassa on kasvamassa. Tähän on pari merkittävää syytä. Ensimmäinen niistä on ilmastonmuutos, joka aiheuttaa pohjoisessa niin uhkia kuin mahdollisuuksiakin. Ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään inhimillistä aktiviteettia, kuten kuljetuksia. Oleellista on, että tämä tapahtuisi ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Toinen iso tekijä ovat pohjoiset luonnonvarat. Arvioidaan, että 25% maailman todentamattomista luonnonvaroista löytyy arktisilta alueilta. Ilmastonmuutos todennäköisesti helpottaa luonnonvarojen hyödyntämistä. Pohjoisten resurssien merkitys siis kasvaa. Se lisää myös kilpailua, mikä näkyy erityisesti pohjoisten rannikkovaltioiden erimielisyyksinä rajanvedoista arktisella merialueella.

Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore Tromssassa

Tietenkin ilmastonmuutos on maapallolle kokonaisuutena ottaen megaluokan riski. Tätä korosti Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore. Hän totesi jäätiköiden sulamisen olevan todellinen globaali hätävilkku. Ihmisten on laajasti tiedostettava tilanne, jotta paine poliittiseen päätöksentekoon kasvaisi.

Gore osaa asiansa etu- ja takaperin. Lisäksi hän on erittäin vaikuttava esiintyjä. Minulla oli tilaisuus käydä pitkä keskustelu Goren kanssa lounaalla. Hän on monipuolisesti eri kysymyksistä kiinnostunut, mutta samalla omalle asialleen omistautunut mies. Hieno tuttavuus.

Arktiset alueet ovat useiden alkuperäiskansojen koti. Niillä on tietenkin edustuksensa myös Arktisessa neuvostossa. Muutoksen keskellä on huolehdittava alkuperäiskansojen oikeuksista.

Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi

Suomikin on arktinen valtio. Meidän tulee olla aktiivisia ja käyttää vaikutusmahdollisuudet hyväksi. Arktinen neuvosto on tässä keskeinen foorumi. Sen kokoonpano ”Arctic Eight” eli A8 sisältää Pohjoismaat, Yhdysvallat, Kanadan ja Venäjän. Intressinämme on vahvistaa neuvostoa. Kansainvälisen yhteistyön kautta meillä on parhaat mahdollisuudet edesauttaa uhkien torjumista ja mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Suomella on pohjoisessa myös erityiset intressinsä. Arktisen alueen painoarvon kasvu tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia viedä omaa erityisosaamistaan. Tämä tietenkin edellyttää suomalaislta yrityksiltä halua kehittää teknologiaa ja pysyä alan kärjessä. Arktinen tarjoaa joka tapauksessa mahdollisuuksia. Myös tutkimukseen tulee panostaa. Se on osaamisen perusta.

 Kanadan ulkoministeri Lawrence Cannon

Ennen illallista tapasin erikseen vielä Kanadan ulkoministeri Lawrence Cannonin. Vaihdoimme mielipiteitä arktisista asioista, Venäjästä ja kahdenvälisistä suhteistamme. Korostin Arktisen neuvoston tärkeyttä. Sitä tulisi vahvistaa uusien formaattien keksimisen sijaan. Sovimme sympaattisen Cannonin vierailusta Helsinkiin vielä tulevana kesänä.

Työillallisella kävimme asioita läpi vapaamuotoisesti. Pöytäseurana olivat Gore, Venäjän ulkoministeri Lavrov, Cannon ja Ranskan entinen pääministeri Rocard.

Nyt on aika painua pehkuihin. Käsittelen itse Arktisen neuvoston kokousta tarkemmin huomenna.