Lähetekeskustelu valtion vuoden 2016 talousarvioesityksestä
Esittelypuheenvuoro

Arvoisa puhemies!

Suomen talous on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin. Valtiovarainministerit Urpilainen ja Rinne, sekä nyt vuorollaan allekirjoittanut, ovat jo useampia vuosia joutuneet esittelemään eduskunnalle budjetteja, joissa ei juuri kasvun merkkejä näy. Suomi on sinnitellyt kituliaan kasvun ja nollakehityksen kanssa kansainvälisestä finanssikriisistä lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalainen hyvinvointi on supistunut ja takanamme on kohta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen kannalta menetetty vuosikymmen.

Tänäkin vuonna kasvun ennustetaan pyörivän nollan tuntumassa. Positiivisimpien skenaarioiden toteutuessa olemme juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Ensi vuoden osalta olemme hieman toiveikkaampia. Valtiovarainministeriö ennustaa maltillista positiivista käännettä ja 1,3 % kasvua tulevalle vuodelle investointien suotuisan kehityksen seurauksena. Tosin kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu huolestuttavia merkkejä Kiinan heikentyneiden kasvunäkymien ja Venäjän huonon kehityksen jatkumisen seurauksena.

Det positiva är dock att tillväxten kommit igång inom euroområdet. Tillväxten är också kraftig i Förenta staterna och i Storbritannien. Den finländska ekonomins återhämtning får dessutom draghjälp från det låga oljepriset och centralbankernas tillväxtstödjande penningpolitik.

Ensi vuoden talousarviota on lähdetty rakentamaan näistä epävarmoista ja haastavista lähtökohdista. Olennaista Suomelle on, että saamme taloutemme nopeasti kuntoon ja sen rakenteet kantaviksi niin, että pääsemme mukaan muun Euroopan kasvun imuun.

Arvoisa puhemies,

Vuoden 2016 talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 54,1 mrd. euroa, mikä on 200 miljoonaa enemmän kuin kuluvalle vuodelle.

Määrärahatasoa nostavat muun muassa valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, kasvaneen työttömyyden ja maahanmuuton kustannukset, puolustusmateriaalihankintojen ajoitusmuutokset sekä panostukset kärkihankkeisiin. Hallituksen päättämät sopeutustoimet parantavat valtiontalouden tilaa ensi vuonna yhteensä runsaalla 0,8 miljardilla eurolla.

Kun menomme ovat ensi vuonna 54,1 miljardia, yltävät tulomme kuitenkin vain 49,1 miljardiin euroon. Suomi joutuu siis tulevana vuonnakin ottamaan lisää velkaa 5 miljardin euron edestä selvitäksemme jokapäiväisistä menoistamme. Tulevan vuoden lopussa valtion velka kipuaa 106 miljardiin euroon. Näin ei voi jatkua – varsinkaan kun näköpiirissä ei lähitulevaisuudessa ole velat kuittaavaa kasvua.

Suunnanmuutos on hidas ja vaikea – mutta välttämätön. Alijäämämme pienenee tulevana vuonna 200 miljoonalla eurolla kuluvalle vuodelle budjetoituun verrattuna. Suomi näyttäisi täpärästi myös välttävän EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen -3 % alijäämärajan, sillä valtiontalouden alijäämän ennustetaan kohenevan ensi vuonna -2,8 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Arvoisa puhemies,

”Tämän maan johdon — meidän kaikkien — täytyy luoda ympärillemme tulevaisuudenuskoa. Ymmärrän, että oppositio tulee omissa puheenvuoroissaan kertomaan, että se on mahdollisesti joistain asioista hallituksen kanssa eri mieltä. Se on ihan okei. Sen sijaan se ei ole, että pelkästään voivottelee ja maalailee synkkiä kuvia ongelmistamme. Toivon, että ongelmista jauhamisen sijaan keskitytään ratkaisemaan niitä.”

Nämä viisaat sanat ovat valtiovarainministeri Antti Rinteen suusta tasan vuosi sitten, hänen esitellessään eduskunnalle kuluvan vuoden talousarviota. Minusta tämä on niin osuvasti sanottu, että haluan toistaa Antti Rinteen sanat koko oppositiolle. Suomi tarvitsee nyt kaikki ratkaisut. Osa niistä on vaikeita. Kritisoinnin ja voivottelun aika on mennyt jo ajat sitten.

Me suomalaiset olemme yhdessä tehneet sopimuksen hyvinvointiyhteiskunnasta. Olemme yhdessä sopineet, että Suomessa jokainen lapsi saa maksuttoman peruskoulutuksen, jokainen on oikeutettu laadukkaaseen julkiseen terveydenhuoltoon ja että ikäihmisille tarjotaan tarvittavat palvelut ja hoiva. Jokainen meistä on velvoitettu etsimään ratkaisuja, joilla tämä hyvä voidaan säilyttää.

Talouden kehityksen heiketessä yhä useampi suomalainen varmasti pohtii, voiko tulevaisuuteen vielä luottaa.Kyllä tästä on mahdollista selvitä. On myös mahdollista, että tulevaisuuden Suomi on jopa vauraampi kuin mihin olemme parhaina päivinämme tottuneet.

Parempi huominen vaatii kuitenkin kykyä uudistua. Kykyä muuttaa Suomea. Elämme tällä hetkellä raskaasti yli varojemme, eikä tilanne olennaisesti muutu suhdannetilanteen parantuessakaan. Suomalaisessa mallissa on myös heikkouksia, mutta ne ovat onneksi korjattavissa.

I ett läge med osäkra framtidsutsikter bör man följa de värden man litar på. Då vi fattar beslut som baserar sig på uppmuntring, flitighet, öppen internationalitet, bildning, humanism och tolerans klarar vi oss nog. Dessa värden utgör grunden för en återuppbyggnad.

Arvoisa puhemies,

Tämän hallituksen talouspoliittinen linja luo tulevaisuudenuskoa. Emme ajelehdi virran vietävänä, vaan ryhdymme toimiin oman tilanteemme kohentamiseksi. Hallituksen talouspolitiikka kiteytyy kolmeen kokonaisuuteen:

1) Ensinnäkin se perustuu maltilliseen mutta määrätietoiseen sopeutukseen, jolla korjaamme talouden suuntaa lyhyellä aikavälillä. Olennaista on kyetä katkaisemaan velan kasvu suhteessa kokonaistuotantoon ja toisaalta ylläpitää Suomen taloudenpidon uskottavuutta suhteessa suomalaisiin, tänne investoiviin ja Suomea lainoittaviin tahoihin.

2) Toiseksi, se perustuu todellisiin rakenneuudistuksiin, jotka tekevät talouden pohjasta pitkällä aikavälillä nykyistä kantokykyisemmän. Välttämättömät säästöt tai veronkorotukset eivät tietenkään ratkaise elinkeinorakenteen muutoksesta tai väestön ikääntymisestä johtuvia rakenteellisia heikkouksia. Keskeistä on, miten onnistumme kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavassa kilpailukykyloikassa, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa, kuntatehtävien ja normien purussa, sekä työmarkkinoiden joustavuutta lisäävissä uudistuksissa, kuten paikallisen sopimisen edistämisessä tai työttömyysturvan uudistamisessa.

3) Kolmanneksi, hallitus toteuttaa kasvua vauhdittavia, strategisia kärkihankkeita. Vuonna 2016 panostukset kärkihankkeisiin ovat yhteensä 223 miljoonaa euroa ja lisäksi korjausvelan pienentämiseen kohdennetaan 100 miljoonaa euroa.

Käsittelyssä olevan tulevan vuoden talousarvion osalta haluaisin nostaa esille muutamia keskeisiä kokonaisuuksia, joiden kautta hallitus pyrkii uudistamaan Suomea. Ensimmäinen niistä tiivistyy sanaan työ.

Elämme aikaa, jolloin liian moni suomalainen menettää työnsä. Työttömyysasteeksi ennustetaan ensi vuonna 9,4 %. Vaikka suunta on maltillisesti paranemaan päin, on tämä työttömyyden taso sekä taloudellisesti että erityisesti inhimillisesti kestämätön.

Jos uskoo työhön Suomen hyvinvoinnin lähteenä, on myös oltava valmis tekemään toimia, jotka lisäävät työn tekemistä. Hallitus on sitoutunut moniin päätöksiin, joiden tavoitteena on lisätä suomalaisten osallistumista työmarkkinoille. Pitää muistaa, että työpaikkojen määrä ei ole vakio. Mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä on mukana työelämässä, sitä enemmän Suomessa on työpaikkoja.

Huomenna keskiviikkona tässä salissa käsitellään hallituksen pakettia 5 prosentin kilpailukykyloikasta, jonka tarkoitus on parantaa suomalaisten vientiyritysten mahdollisuutta kasvaa ja työllistää yhä useampia suomalaisia. Myöhemmin hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn myös isoja uudistuksia muun muassa paikallisen sopimisen edistämiseksi sekä työvoimahallinnon kokonaisuuden uudistamiseksi.

Budjettitoimenpiteinä hallitus kannustaa työntekoon alentamalla työn verotusta. Pieni- ja keskituloisten työn verotukseen tehdään työtulovähennys, joka keventää työn verotusta ensi vuonna 450 miljoonan euron edestä. Tavoitteena on, että pienestäkin ansiotulosta jäisi käteen nykyistä enemmän, jolloin työn vastaanottaminen olisi entistä kannattavampaa. Hallitus huolehtii myös siitä, että ansiotasoindeksin mukaiset tarkastukset tehdään työn verotukseen kaikilla tulotasoilla, jotta kenenkään työn verotus ei kiristy ansiotason nousun myötä. Tämä toimenpide keventää työn verotukseen kohdistuvaa rasitusta 170 miljoonan euron edestä.

Kaikkein suurimpien ansiotulojen osalta työn verotus hieman kiristyy, kun solidaarisuusveron alarajaa lasketaan 90 000 eurosta noin 70 000 euron vuosiansioihin. Vaikka työn verotuksen kiristäminen ei ole työnteon kannalta järkevää millään tulotasolla, on solidaarisuusveron funktio nimensä mukainen. Vaikeissa taloustalkoissa ovat mukana kaikki suomalaiset.

Hallituksen verolinja on kuitenkin heti ensimmäisenä vuonna hyvin selvä. Hallituksen päätöksin työn verotusta kevennetään tulevana vuonna nettomääräisesti lähes 600 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies,

Haluaisin nostaa talousarvion osalta esiin myös muutaman muun keskeisen muutoksen.

Tulevan vuoden talousarvioesitykseen on laajasti sisällytetty hallitusohjelmassa sovitut säästöt. Suurimmat menosäästöt kohdistuvat tulevana vuonna indeksikorotuksiin, kehitysyhteistyöhön, yksityisen lääkärihoidon sairasvakuutuskorvauksiin, elinkeinoelämän tukiin ja hallinto- ja ict-menoihin. Myös opetukseen kohdistuu suuria säästöjä.

Säästöjen välttämättömyys korostaa edelleen uudistumisen tarvetta – ikuisesti emme voi säästää ja säästää sosiaali- ja terveysmenoista, vaan sote-uudistus on toteutettava. Ikuisesti emme voi vain säästää koulutuksesta, vaan meidän on pystyttävä myös rakenteellisiin uudistuksiin, kuten kouluverkon karsimiseen ja koulutuksen sisällön kehittämiseen. Sen sijaan, että teemme yrityksemme riippuvaisiksi erilaisista valtiontuista, meidän on pysyvällä tavalla onnistuttava parantamaan yritystemme toimintaympäristöä, kuten hallitus nyt verotuksen kannustavuuden ja kilpailukykytoimien osalta tekee.

Talousarvioesitykseen sisältyy myös hallitusohjelman mukaisia menolisäyksiä. Sisäiseen turvallisuuteen tehdään 50 miljoonan euron määrärahalisäys, jotta harmaan talouden torjuntaa, rikosten nopeaa ratkaisua sekä arjen turvallisuutta parantavia toimenpiteitä voidaan tukea. Samansuuruinen määrärahalisäys tehdään myös puolustusvoimien materiaalihankintoihin ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Hallitus korottaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä noin 23 eurolla kuukaudessa. Eläkkeensaajien asumistukeen kohdistuvaa säästöä lievennetään vuositasolla 30 miljoonalla eurolla. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan taso nousee ensi vuonna veteraania kohden noin 50 eurolla verrattuna kuluvan vuoden tasoon.

Myös lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuuden turvaamiseen sekä lastensuojeluun halutaan lisätä resursseja. Hallitus ohjaa näihin 10 miljoonan euron lisämäärärahan.

Suomalaisen korkean osaamisen tukemiseksi tulevan vuoden alusta alkaen on mahdollista vähentää verotuksessa korkeakouluille tehdyt 850 euron – 500 000 euron lahjoitukset. Olisi hienoa, mikäli yhä useampi suomalainen lahjoittaisi korkeakouluille ja näin tukisi Suomen tulevaisuuden kannalta keskeistä kivijalkaa.

Varhaiskasvatuksessa käynnistetään ensi vuoden alusta varhaiskasvatuksen kehittämisohjelma, jolla vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätään määräaikaisesti lastentarhanopettajien koulutusta. Kehittämisohjelmaan ohjataan yhteensä 7 miljoonaa euroa.

Kärkihankkeiden puolella tulevan vuoden panostuksia ovat muun muassa Team Finland –verkoston vahvistaminen ja erityisasiantuntijoiden rekrytoiminen Suomen edustustoihin maailmalla vauhdittamaan yritystemme vientipyrkimyksiä ja houkuttelemaan investointeja myös maailmalta Suomeen. Myös Tekesiä pääomitetaan, jotta tutkimustuloksia saataisiin kaupallistettua uusiksi menestystuotteiksi nykyistä tehokkaammin. Samaa tarkoitusta ajamaan myös Suomen Akatemian myöntövaltuuksia lisätään 30 miljoonalla eurolla.

Biotalouden, cleantechin ja digitalisaation vauhdittamisessa tämä hallitus jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla hyvällä polulla. Uskomme, että näistä suunnista on löydettävissä Suomelle runsaasti tulevaisuuden kasvupotentiaalia, kunhan onnistumme näyttämään vahvuutemme myös muulle maailmalle. Cleantechin ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukemiseen hallitus ohjaa yhteensä 30 miljoonan euron kärkihankepanostuksen tulevana vuonna. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointitukiin ohjataan puolestaan 20 miljoonaa euroa.

Koulujen oppimisympäristöjä modernisoidaan ja kehitetään digitaalista oppimismateriaalia käyttöön ottamalla sekä opettajien digitaalista osaamista vahvistavaa koulutusta järjestämällä yhteensä noin 16 miljoonan euron lisärahalla. Kouluihin viedään myös Liikkuva koulu -hanketta, jonka tarkoituksena on varmistaa, että koululaiset liikkuvat vähintään tunnin päivässä. Hankkeeseen ohjataan kouluille 7 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies,

Tämän viikon aikana käsittelemme tässä salissa talouden suuria kokonaisuuksia. Nyt käsillä ovat julkisen talouden kehykset vaalikaudelle, sekä talousarvioesitys tulevalle vuodelle. Huomenna käsittelyssä on kilpailukykyä parantavien toimien kokonaisuus. Vihdoinkin Suomi on lähtenyt liikkeelle – emme enää seiso paikallaan tai liu’u tahtomattamme hitaasti taaksepäin. Suomella on suunta ja se suunta on eteenpäin.

Valtaosa suomalaisista ilmoittaa kannattavansa rakenteellisten muutosten tekemistä. Talouden kuntoon laittaminen on lähes jokaisen mielestä tärkeää. Kuitenkin on niin, että jokaista uudistusta vastustaa aina pienempi tai suurempi joukko ihmisiä. Muutoksia vastustavat erityisesti he, joita ne tavalla tai toisella koskettavat. Tämä on inhimillistä, vaikka muutos suhteessa nykytilanteeseen ei olisi erityisen suuri tai suhteessa tulevaisuuteen toisi jopa merkittävää parannusta.

Vi bör alla komma ihåg att vi inte sparar eller reformerar Finland av blotta sparglädjen eller reformeringsivern. Om vi inte fattar även de svåra besluten kommer Finland att förtvina, och i morgon kommer var och en av oss att ha det sämre än idag. – Tekemättä jättäminenkin on päätös, josta joutuu kantamaan vastuun.

Nyt käsissämme oleva talousarvioesitys on vaikeiden aikojen budjetti, joka kuitenkin vie kohti parempaa huomista. Se on budjetti, joka vaikeiden päätösten ohella sisältää jotakin rahassa mittaamatonta: tulevaisuudenuskoa.