Tulli julkaisi tänään pysäyttävät tilastotiedot Suomen ulkomaankaupan kehityksestä viime vuonna. Varsinkin vastikään valmistuneet joulukuun 2011 ennakkotiedot kertovat karulla tavalla niistä haasteista, joihin joudumme nyt vastaamaan.
Kauppataseemme on nyt alijäämäinen ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Vajetta kertyi viime vuonna lähes 3,6 miljardia euroa. Viimeksi vastaava tilanne syntyi Suomessa öljykriisin aikaan 1970-luvulla. Vielä vuonna 2010 tase oli 539 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Alijäämä tarkoittaa, että Suomen tuonnin arvo on huomattavasti viennin arvoa suurempi. Vaje ei ole lyhyellä tähtäimellä suuri ongelma, mutta pitkällä tähtäimellä mikään maa ei voi kuluttaa paljon enemmän kuin tienaa.
Vajeen kasvulle löytyy kaksi suoraa selitystä: öljyn hinnan nousu on kallistanut tuontia ja viennin kasvu on pysähtynyt. Käytännössä kyse on ollut pitkälti siitä, että tuonnin arvo on kasvanut huomattavasti viennin arvoa voimakkaammin. Tavaraviennin arvo kasvoi viime vuonna 8 prosenttia, mutta tuonti peräti 16 prosenttia.
Kauppataseen seurannassa olennaisinta on kiinnittää huomiota pidemmän aikavälin trendeihin. Lähihistoriassa, esimerkiksi vuosina 1970-1990, Suomen kauppatase oli tasapainossa lähes koko ajan. Vuosina 1990-2010 kauppataseemme oli ylijäämäinen. Näille vuosille osuivat viestintäteknologian valmistuksen ja viennin huippuvuodet. Suomi oli tuolloin valmistuksen ohella myös viestintäteknologian kaupan logistinen keskus mm. Venäjälle suuntautuvassa kaupassa. Viestintäteknologia ei ollut kuitenkaan ainut ylijäämän selittäjä. Kauppataseemme olisi ollut noin vuoteen 2005 saakka plussalla, vaikka viestintäteknologian osuus putsattaisiin tilastoista pois.
Tavaraviennin heilahtelut eivät onneksi enää heiluta koko taloutta entiseen tapaan. Tuotannon globalisoitumisen vuoksi yritysten arvonmuodostus tapahtuu ympäri maailmaa, ja vain osa siitä heijastuu kotimaan ulkomaankauppatilastoissa. Esimerkiksi vuonna 2009 Suomen vienti romahti neljänneksen, mutta BKT ?vain? 8 prosenttia.
Valmistuksen siirtyessä muualle on kokonaiskuvan saamiseksi seurattava myös palvelukaupan tilastointia, joka heijastelee osaltaan kansainvälisen liiketoiminnan kehitystä. Palvelukaupan luvut vuodelle 2011 saadaan vasta kesäkuussa. Palvelukaupan trendit eroavat selkeästi tavarakaupasta. Palvelukauppa ei esimerkiksi romahtanut vuonna 2009 tavarakaupan lailla. Viime vuosina palvelukauppa ollut noin 15 miljardia euroa vuositasolla, kun tavarakauppa oli esimerkiksi huippuvuonna 2008 noin 65 miljardia. Myöskään palvelukaupan ei ennusteta kasvavan kovin nopeasti, vaikka peliteollisuutemme nousu alkaa toivottavasti pikku hiljaa näkyä.
Kaikkein tärkeintä on tutkia Suomen ulkomaankaupan kehitystä suhteessa kilpailijamaihin. Maailmankauppa on jo ylittänyt edellisen vuoden 2008 huipun tason. Maailmankauppa on siis toipunut edellisestä notkahduksestaan. Verrattaessa Suomen ulkomaankaupan kehitystä muihin maihin, paljastuu tilanteen huolestuttavuus: Suomen kaupan kasvu oli viime vuonna EU-alueen maiden keskuudessa viidenneksi heikointa.
Suomen viennin alueellinen jakautuma on säilynyt pitkään ennallaan. Suurimmat vientimaamme ovat Ruotsi, Saksa ja Venäjä. EU-alueen osuus on 56 prosenttia ja euroalueen 31 prosenttia kokonaisviennistämme. Suurin osa viennin kasvusta vuonna 2011 toteutui Euroopassa. EU:n ulkopuolisten maiden osuus viennissämme on silti suhteellisen suuri muihin EU-maihin verrattuna.
Valopilkkuna tilastoissa on hyvin kehittynyt Venäjän-vienti. Tosin EU-maiden keskimääräinen Venäjän-kaupan kasvu on vielä Suomeakin suurempi. Venäjän WTO-jäsenyydestä seuraavat tullinalennukset voivat lisätä kauppaa merkittävästikin.
Suomen viennin toimialajaossa on vallinnut selvä trendi kuluneen vuosikymmenen aikana. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus on pienentynyt, kemian teollisuuden osuus on vahvistunut, ja metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus on säilynyt suurimpana. Suurten kulutusbrändien osuus on valitettavan pieni. Vientimme on myös edelleen suuryritysvetoista. Investointihyödykkeiden suuri osuus Suomen viennissä tekee viennistämme suhdanneherkkää. Emme ole saaneet maailman kulutuskysynnän valtavasta kasvusta riittävän vahvaa otetta.
Nyt saadut tilastot vahvistavat vakaumustani, että taloudelliset ulkosuhteet on nyt nostettava asialistamme kärkeen. Suomen talous tarvitsee vientiteollisuuden uuden aallon, jonka siemeniä on jo nyt nähtävissä kukoistavassa startup-yritysten ekosysteemissämme. Samalla on pidettävä huolta perinteisten teollisuusyritystemme elinvoimasta, joka tukee koko yrityskenttää. Myönteinen kierre saadaan aikaiseksi vain yhteistyöllä.
