Harmaan talouden ja veronkierron torjunta on yhteinen tavoite. Harmaa talous ja veronkierto kaventavat hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja lisäävät rehellisten yritysten ja veronmaksajien verotaakkaa. Sitä emme voi hyväksyä.

Verotulot on kerättävä mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Tämä tarkoittaa laajoja veropohjia, matalia verokantoja ja verojärjestelmässä havaittavien porsaanreikien tukkimista.

Harmaa talous ja veronkierto ovat leimallisesti valtioiden rajat ylittävä ongelma. Siksi kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää.

Veronkierron torjunnan osalta Suomi on ollut kansainvälisen yhteistyön edistämisessä aktiivinen.
Olemme OECD:n veropohjien rapautumista ja voittojen siirtoja vastaan suunnatun BEPS-hankkeen eturintamassa. BEPS-hankkeeseen pohjautuu myös komission paraikaa valmisteleva veronkierron vastainen direktiivi, josta on tarkoitus päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen toukokuun Ecofin-kokouksessa. Molempien isojen hankkeiden perusajatus on uudistaa kansainvälistä verotusta siten, että yritysten tulosta verotetaan siinä maassa, missä tulos syntyy. Maaliskuussa sovimme myös verotietojen maakohtaisesta raportoinnista viranomaisten välillä ja kansallinen valmistelu direktiivin täytäntöön panemiseksi on paraikaa käynnissä. Uudistuksen myötä viranomaiset saavat entistä paremmin tietoa siitä, mitä veroja ja maksuja kansainväliset yritykset eri maihin maksavat.

Verojen välttelyyn voi ja pitää vaikuttaa myös kansallisella lainsäädännöllä. Suomessa on jo voimassa säännöksiä väliyhteisöistä, korkovähennysoikeuden rajoittamisesta, yleinen veronkiertosäännös, siirtohinnoittelusäännöksiä sekä rajoitettu emo- ja tytäryhtiödirektiiviin perustuva hybridisäännös, joiden jatkokehittämistä arvioidaan EU:n ja OECD:n hankkeiden yhteydessä.

Suomi on liittynyt myös automaattiseen kansainväliseen verotietojen vaihtoon. Automaattinen tietojenvaihto astuu voimaan vuoden 2017 alusta vuoden 2016 verotietojen osalta. Sopimuksen ansiosta Suomi saa automaattisesti laajasti tietoa siitä, mitä tuloja ja varoja Suomessa asuvilla henkilöillä on ulkomailla. Uudistuksen myötä verotettavien tulojen piilottelu maailmalla vaikeutuu olennaisesti.

***

Harmaan talouden torjuntastrategia valmistui muutama viikko sitten. Strategian pohjalta valmistelussa on yksityiskohtainen toimenpideohjelma, jonka työstöä varten on perustettu myös harmaan talouden parlamentaarinen seurantatyöryhmä.

Hallitus on jatkanut suurelta osin edellisen hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelman erillisrahoitusta sen pysyvien hankkeiden osalta. Uuden ohjelman voimaantulon yhteydessä päätetään myös tämän hallituksen ohjelman vaatima lisäresursoinnin tarve.

Tämän lisäksi hallitus panostaa sisäiseen turvallisuuteen: oikeus- ja sisäministeriölle sekä Tullille 50 milj. euron lisämäärärahan joka vuosi, josta osa käytetään myös harmaan talouden torjuntatoimiin viranomaisten perusrahoituksen lisäksi.

Valtiovarainministeriön osalta keskeisin harmaan talouden torjuntahanke tällä hallituskaudella on kansallisen tulorekisterin perustaminen. Hankkeessa toteutetaan siirtyminen palkanmaksukausittaiseen palkkatietojen ilmoitusvelvollisuuteen vuosi-ilmoittamisen sijaan, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen verovalvonnan. Kaikki tulotietoja tarvitsevat viranomaiset saisivat tulotietonsa keskitetysti tulorekisteristä, mikä keventää myös hallinnollista taakkaa.

Myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa tehostetaan EU:n piirissä. Suomessa valmistelut ovat jo pitkällä. Jatkossa Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin kerätään tiedot yritysten omistajista ja tosiasiallisista edunsaajista, mikä lisää avoimuutta. Lisäksi tiedot pankkitileistä ovat jatkossa kyselyjärjestelmällä viranomaisten saatavilla. Asiasta keskusteltiin myös viikonlopun epävirallisessa Ecofin-kokouksessa ja johdollani Suomi esitti asiassa aikaisemmin esillä ollutta mallia kunnianhimoisempaa, kaikkia viranomaisia ja suoraan valtioiden välistä tietojenvaihtoa edistävää toimintamallia. Harmaan talouden torjunnassa on edettävä mahdollisimman kunnianhimoisesti aina, kun löydämme siihen tehokkaita keinoja.

***

Vuoden alussa voimaan tulleella emo-tytäryhtiödirektiivillä ehkäistään osinkoverotuksen väärinkäyttötilanteita, eli kyse on veronkierron ennaltaehkäisystä. Yhteisöjen saamien osinkotulojen verovapautta on rajoitettu siten, että osingonsaajan pitää maksaa osingosta aina veroa siltä osin kuin osingon maksajalle suoritus on verotuksessa vähennyskelpoinen.

Ei pidä myöskään unohtaa kahdenvälisiä, verotuksen tietojenvaihtoa koskevia sopimuksia ja verosopimuksia, joita solmitaan jatkuvasti. Verosopimusten osalta kyse ei ole siitä, että niitä noudattaessa olisi toimittu lain vastaisesti. Kyse on siitä, että jotkin sopimukset eivät ole enää vastanneet OECD:n malliverosopimuksen mukaisia standardeja, eivätkä ole olleet omiaan turvaamaan Suomen etuja kahden maan välisessä verotuksessa. Esimerkiksi Espanjan kanssa Suomi allekirjoitti hiljattain uuden verosopimuksen. Se mahdollistaa kaikkien Suomesta Espanjaan maksettavien eläkkeiden verotuksen, kun aikaisemmin tämä on ollut mahdollista vain julkisesta palvelusta maksettujen eläkkeiden kohdalla.

Viikonlopun Ecofin-kokouksessa sain myös Portugalin kollegaltani vahvistuksen, että myös Portugalin kanssa pääsemme solmimaan uuden, Suomen tavoitteiden mukaisen sopimuksen muun muassa eläkkeiden verotuksen osalta. Olen erittäin tyytyväinen, että asiassa saatiin vihdoinkin tulos, vuosien neuvotteluprosessin jälkeen.

***

Veronkierto on ilmiö, johon on puututtava erittäin kovalla kädellä. Mitä tehokkaammaksi maiden välinen tietojenvaihto sekä muut sähköiset valvontamahdollisuudet kehittyvät, sitä paremmat mahdollisuudet viranomaisilla on pärjätä rikollisia vastaan. Taistelua on jatkettava väsymättä, usein eri toimenpitein, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

(Puheeni eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa, muutosvarauksin)

Twitter

Facebook