(Tiedote Suomen yrittäjien neuvottelupäivillä pidetystä puheesta 1.2.2015)
Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Alexander Stubbin mukaan seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on parantaa työnteon edellytyksiä.
”Työ luo työtä. Suomen jäykkien työmarkkinoiden uudistaminen on ensi vaalikauden keskeisimpiä kysymyksiä”, Stubb toteaa.
Puheenjohtaja Stubb puhui sunnuntaina Suomen Yrittäjien puheenjohtajien neuvottelupäivillä Helsingissä.
”Pitkän aikavälin, eli seuraavan kymmenen vuoden sisällä tavoitteena on oltava lukusarja 50 – 40 – 5. Tämä tarkoittaa, että julkisen sektorin koko suhteessa bruttokansantuotteeseen on painettava nykyisestä noin 58 prosentista 50 prosenttiin. Tämä vaatii talouskasvua. Yli 44 prosentin veroaste on saatava laskuun niin, että lähestymme 40 prosentin tasoa. Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista työelämään on vauhditettava. Tästä syystä meidän on lisättävä työvoiman tarjontaa”, Stubb sanoo.
Stubbin mukaan viime aikoina yrittäjien asiat ovat kiinnostaneet laajasti läpi puoluekentän.
”Suomi saadaan uuteen nousuun vain ja ainoastaan yrittäjyydellä. Itse asiassa jokaista menolisäystä ehdotettaessa olisi hyvä miettiä, kuka tämän kaiken maksaa. Hyvinvointiyhteiskuntamme pyörii yksityisen sektorin työpaikkojen tuomien verotulojen ja vientitulojen kautta. Yksinyrittäjien työpanoksen kautta. Työpaikkojen kautta, joita luovat ja ylläpitävät vastuulliset, rohkeat ja kasvuhakuiset yrittäjät”, Stubb toteaa.
Sen sijaan Stubb varoittaa, ettei valtio voi luoda työpaikkoja yrittäjien puolesta. Politiikan tehtäväksi jää suotuisan yrittäjäympäristön kehittäminen.
”Me emme usko siihen, että talouskasvu alkaa yritystukia jakamalla. Hallitukseen voi päästä lupaamalla kaikille kaikkea kivaa, eikä mitään ikävää. Tämä nähtiin viime viikonloppuna Kreikassa. Kokoomuksen osalta pidämme selvänä, että valtiontalouden sopeutuksen tulee jatkua. Työ on nostettava kaikessa päätöksenteossa etusijalle”, Stubb kertoo.
Työllistämisen helpottamiseksi Stubb ehdottaa viittä konkreettista keinoa:
1) Työntekijöiden ja työnantajien olisi voitava sopia palkoista ja työajoista yrityskohtaisesti työehtosopimuksen estämättä, jos yhteisymmärrys löytyy. Jos ei löydy, mennään TES:n mukaan. Sopiminen vaatii luottamusta. Neuvotteluasetelman on oltava tasapainoinen yrityksen ja työntekijöiden välillä.
2) Koeaika on pidennettävä kuuteen kuukauteen.
3) Oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus, jossa palkka nousee osaamisen kehittyessä.
4) Pitkäaikaistyöttömän voisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityisiä perusteluja.
5) Työaikapankkien entistä joustavampi käyttö, jolloin töitä tehdään silloin kun niitä on ja hiljaisena aikana voidaan ottaa vapaata.
Stubbin mukaan yllä mainitut ehdotukset tarkoittavat joustavampaa sääntelyä ja työllistämisen kynnyksen alentamista.
”Yrittäjyys on talouskasvun moottori. Sen kuristaminen liialla sääntelyllä, työllistämisen vaikeudella, byrokratialla, tarkoittaa pienempää talouskasvua. Se tarkoittaa vähemmän työpaikkoja”, Stubb päättää.
Hannu Myllynen
01.02.2015 14.01Työ ei tekemällä lopu
Työ ei tekemällä lopu; tekemättä kylläkin. Muutaman miljoonan suomalaisen työ on milloin tahansa ja suhdanteista riippumatta myytävissä 7 000 000 000 ihmisen maailmanmarkkinoille jos vain niin yhdessä päätämme ja teemme.
Meiltä puuttuu motivoituneita yrittäjiä ja innostuneita tekijöitä. Miksi? Miten saamme innostumaan ja innostamaan, kehittämään ja kehittymään?
Maailmassa on puutetta ajoneuvoista, asunnoista, vaatteista, elektroniikasta, ruuasta, kunnallistekniikasta, juomavedestä, yni.
Ei tarvitse kuin satelliittikuvia katsoa niin tajuaa, ettei maailmamme ole vielä läheskään valmis.
Itsellänikään ei ole vielä taulutietokonetta, toista autoa, maastopolkupyörää, uusimpia kirjoja, pihalla suihkukaivoa, kuumatkalippua, Lapinmajaa, muskellivenettä, jne loputtomasti.
Parisen kymmentä vuotta sitten en voinut kuvitellakkaan, etten tänään tule hetkeäkään toimeen ilman kännykkää enkä päivääkään ilman tietokonetta ja nettiyhteyttä.
Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan?
Höyry- ja kehruukoneet eivät tehneet työttömiä eikä automaatio nykyäänkään. Taloushistoriaa kannattaa opiskella myös.
Työllisten määrä maailmassa kasvaa joka päivä.
Meillä on puute yritteliäistä ja yrittämään ja työtätekemään pystyvistä motivoituneista ihmisistä. Mikä estää heitä motivoitumasta ? Miksi yrittäjä- ja aivovuoto ulkomaille ? Jotain meidän pitää ajatella ja tehdä toisin?
Pitää tehdä ja myydä sellaista mistä muut ovat valmiit maksamaan riittävästi.
Äänestyslipulla ei kannata lotota osittain tietämättömiä ja osittäin ymmärtämättömiä.
Äänestää pitää myös kuluttajana valitsemalla oikein ja säästäjänä sekä jaloilla.
Pysähtyneisyyden aika on ohi.
Palkkaa ei saada eikä työtä anneta. Pitää myydä ja markkinoida, kehittää ja kehittyä .
Jos halluaa parempaa tuloa pitää myydä halutumpaa ja kalliimpaa osaamista ja tietotaitoa.
Ketään ei voi pakottaa ostamman eikä myymään työtäkään eikä millä ehdoilla tahansa.
Onnistuimme 70-luvulla liian hyvin; kärsimme siitä vieläkin.
Mitä kenenkin pitäisi tehdä, jotta kaikki alkaisivat tekemään tuottavaa työtä?
Työntekijäorganisaatiot päävastuussa?
SAK ja muut työtä myyvät ja markkinoivat nk etujärjestöt, puolueet ja eduskunta, hallitus, lähimmäiset, äänestäjät jne?
Janne Peltola
01.02.2015 14.50lähtökohtaisesti on hyvä, että on ymmärretty yrittäjyyden merkitys Suomen tulevaisuudelle. Hallituksen on kuitenkin painotettava enemmän verotuksellisia keinoja. Verotus tappanut motivaation työllistävissä yrityksissä. Myös Suomen pankin keinot pankkien antolainauksen lisäämisestä yrityksille tulee ottaa käyttöön. Sitä kautta investoinnit käyntiin ja Suomessa pyörät pyörimään. Suomi on valitettavasti nyt pysähtynyt.
Pirjo Liitola
01.02.2015 14.50Palkan maksamisen pitäisi olla maksajalle vähennyskelpoinen mistä tahansa työstä. Aikanaan 70 – luvun lopulla jo en voinut ymmärtää, miten tilitoimistoon palkkaamani henkilökunnan palkka oli vähennyskelpoista yrityksen tulosta, mutta kotiapulaisen palkasta en saanut mitään vähennyksiä. Kotitalousvähennys erilaisista kotitöistä on ensiarvoisen tärkeää, eikä sitä kannattaisi rajata. Samoin käsityöläisten, kuten kampaajat, arvonlisäveron pitäminen korkeana tekee kilpailusta epäoikeudenmukaisen ja aiheuttaa sinänsä työttömyyttä. Meidän pitäisi ymmärtää, että kaikki eivät voi eivätkä pysty itse tekemään kaikkea, jolloin palvelujen ostaminen kannattaisi tehdä edulliseksi ja keskittyä tuloverojen keräämiseen palvelujen tarjoajilta. Harmaa talous korjautuisi samalla.
Juhana Herttuala
01.02.2015 21.12”Työ luo työtä. Suomen jäykkien työmarkkinoiden uudistaminen on ensi vaalikauden keskeisimpiä kysymyksiä”
Tähän on mahdollista saada lähinnä kosmeettisia muutoksia. Eikä työtä sinällään voi yksittäistapauksessa pitää itseisarvona, mutta tuottavuutta voi.
”Pitkän aikavälin, eli seuraavan kymmenen vuoden sisällä tavoitteena on oltava lukusarja 50 – 40 – 5. ”, Stubb sanoo.
Kivoja numeroleikkejä, mutta julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on käännettävä laskuun, riippumatta siitä saavutetaanko talouskasvua vai ei. Lähestyminen 40% veroastetta ei riitä, se pitää alittaa, jos talous halutaan kestävälle pohjalle.
”Suomi saadaan uuteen nousuun vain ja ainoastaan yrittäjyydellä. Itse asiassa jokaista menolisäystä ehdotettaessa olisi hyvä miettiä, kuka tämän kaiken maksaa.”
Kas kun ei kauheasti enää kiinnosta, vielä riittää vapaata maailmaa. Nettomaksajan rooli on Suomessa liian raskas. Kun pääministeri esitti vetoomuksen, jonka seurauksena terveet ihmiset pääsevät keinohedelmöityksen piiriin seksuaalisen mieltymyksensä perusteella eli saavat etuuksia nettomaksajien piikkiin, niin pohtiko pääministeri kuka sen maksaa?
”Me emme usko siihen, että talouskasvu alkaa yritystukia jakamalla. Hallitukseen voi päästä lupaamalla kaikille kaikkea kivaa, eikä mitään ikävää. ”
Talouskasvu ei ala yritystukia jakamalla, se ei ala millään muullakaan poppakonstilla. Talouskasvu alkaa julkista sektoria karsimalla, muuta keinoa ei ole. Tämä on varmasti hyvinvointipopulismin kasvatille katkera kalkki nieltäväksi, mutta edelleenkään muuta keinoa ei ole. Mikä saa poliitikon uskomaan, että ”kun näihin talkoisiin osallistuu kaikki”, että julkinen sektori voi vain odotella. Poliitikot vaativat parempia yrityksiä, jotta pärjää kilpailussa. Entä jos osaaminen ei riitä, ei riitä elättämäään julkissektoria itsensä lisäksi, silloin olet oikeutettu sosiaalitukeen, onko se hyvinvointivaltio? Verohelvetti se on.
”Yrittäjyys on talouskasvun moottori. Sen kuristaminen liialla sääntelyllä, työllistämisen vaikeudella, byrokratialla, tarkoittaa pienempää talouskasvua. Se tarkoittaa vähemmän työpaikkoja”
Miksi sitten teitte sen?
Tapio Angervuori
01.02.2015 22.44”Yrittäjyys on talouskasvun moottori. Sen kuristaminen liialla sääntelyllä, työllistämisen vaikeudella, byrokratialla, tarkoittaa pienempää talouskasvua. Se tarkoittaa vähemmän työpaikkoja”
Talouskasvua syntyy vain ja ainoastaan rahaa painamalla tai velanotolla. Koska velkaa ei voida loputtomasti ottaa lisää, on keskuspankin (EKP) aika-ajoin osteltava tasapuolisesti euromaiden velkakirjoja pois.
Julkinen sektori osallistuu myös BKT:n kasvattamiseen. Suomessa julkisen sektorin kulut ovat 58% BKT:sta, mutta sen koko 21% BKT:sta. Julkinen sektori tukee siis suurilla summilla myös yksityistä sektoria.
Kiinalainen sananlasku: ei kissan värillä väliä, kunhan se jahtaa hiiriä.
Kummatkin sektorit voivat olla tehottomia tai tehokkaita.
Juhana Herttuala
02.02.2015 19.55”Talouskasvua syntyy vain ja ainoastaan rahaa painamalla tai velanotolla.”
Ja krapulan tuloa voi lykätä ottamalla lisää viinaa.
Tarya Korhonen
01.02.2015 22.52Sanoin jo viimeksi, että Verohallinnon työntekijöiden käytös yrityksessäni käydessään oli kerrassaan ala-arvoista toimintaa. Sisällä oli asiakkaita ja HE marssivat suoraan tiskille, vaatien minua keskustelemaan kesken palvelun heidän kanssa. Minua kerrottiin kytätyn vartavasten vuokratusta asunnosta jne. Olin kuin ”puulla päähän lyöty” en käsittänyt tällaista kateuden esittämistapaa. Kirjanpitoni oli aivan kunnossa. Silti tämä käytös + muut olotilaani vaikeuttavat seikat yrittäjänä poltin itseni ja lopetin toimistoni, jäin kotiin.
Tämä ”harmaan talouden” kyttääminen rehellisen yrittäjän selkärangalla on saanut monet muutkin kaatumaan, viime kuulin vanhalta asiakkaaltani kuinka häneltä oli viety sopimukset, no ei siinä yritys enää toimi… Tällaiset teot pitää ja on saatava kuriin hallituksen taholta. Kerrottava verotarkastajille mikä on tahditonta ja mikä ehdottomasti on viranomaisen taholta sellaista työtä mikä ei heidän toiminnastaan anna edes hyvää kuvaa, luo lähinnä katkeruutta poliittista eliittiä kohtaan. Pois nämä ihmiset sellaisista viroista, joissa voivat aiheuttaa yrittäjyydelle vahinkoa.!
Timo Kivi-Koskinen
02.02.2015 22.51Miksi ei tullut esille, että keksintöihin perustuvat innovaatiot ovat todellinen kasvun mootori? Ne luovat uutta kilpailukykyistä tuotantoa ja globaalia kauppaa. Sitä Suomi tarvitsee ja nyt enemmän kuin koskaan ennen. Yrittäminen ei riitä. Pitää oikeasti tehdä, myydä ja pärjätä kansainvälisessä kovenevassa kilpailussa. Se ei ole helppoa, mutta on välttämätöntä.
Juha Rannisto
03.02.2015 11.28Vain työ tuo työtä. Tuota, tuota. Vaiko sittenkin työnantaja?
Yrittäjiltä kannattaa kysyä, miksi eivät palkkaa lisätyövoimaa. Vastauksia:
1. Koeaika – rekrytointi ei aina onnistu. Koeaika pidemmäksi.
2. Alkupalkka – liian korkea tulokkaalle. Sopimusvapaus laajemmaksi.
3. Sivukulut – paisuneet kuin pullataikina. Alle 30-vuotiailta pois.
4. Sairaspoissaolot – palkkaa ilman työtä. Karenssipäivä tai pari alkuun.
5. Byrokratia – työnantajan “viranomaisvelvollisuudet”. Alv-alaraja ylös.
Vaihtoehtona on alihankinta, vuokratyövoima, ulkoistaminen, automatisointi…
Mika Kaakinen
05.02.2015 19.43Lykkyä tykö työhösi.
Hannes Wirta
14.04.2015 13.34Hei Stubb!
Mikä on riittävä määrä porukkaa lisäämässä työvoiman tarjontaa – eikö 500 000 henkilöä työvoimareservissä tällä hetkellä ole vielä riittävästi?
Toiseksi kolleeganne Jyrki Katainen kertoi v. 2008 TV haastettelussa että Suomi tarvitsee seuraavan 11 v (2008 – 2018) aikana 1.8 MILJOONAA maahanmuutajaa paikkaamaan tulevaa työvoimapulaa -oletteko samaa mieltä tarpeesta?
Not Found
The requested URL was not found on this server.