Hallitus on sopinut työelämän lainsäädäntöä uudistavasta paketista. Kokonaisuus alentaa yritysten yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla. Tämä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja alentaa työllistämisen kustannuksia.

Nämä toimet tehdään siksi, että Suomessa voi tehdä ja teettää työtä. Siksi, että entistä useampi suomalainen saisi työpaikan. Siksi, että suomalaiset yritykset pärjäisivät kilpailussa maailmalla nykyistä paremmin.

Suomessa ymmärretään laajasti, missä mennään. Taantumavuosia on useampi peräkkäin. Olemme eläneet raskaasti velaksi jo vuodesta 2009 lukien. Näin ei voi jatkua.

Kokoomus on viime vuodet puhunut paljon työn asettamisesta etusijalle. Nämä päätökset edustavat juuri tätä. Asetamme työn etusijalle, jotta voimme saada aikaan työpaikkoja, kasvua, verotuloja ja vankemman rahoituspohjan hyvinvointiyhteiskunnalle palveluineen.

Tänään päätettyjen toimien työllisyysvaikutus lasketaan pidemmällä aikavälillä kymmenissä tuhansissa. Toimien työllisyysvaikutukset tarkentuvat valmistelussa, mutta ne ovat joka tapauksessa merkittäviä.

Suomalaisen työn kilpailukykyä vahvistavia toimia yritettiin kahteen otteeseen sopia kolmikantaisesti eli yhdessä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Valitettavasti tämä ensisijainen tie ei ollut mahdollinen. Siksi hallitus ottaa nyt vastuun toimien tekemisestä. Vaihtoehtoja voi esittää, tekemättä ei voi jättää.

Hallitus jatkaa rakentavaa yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työmarkkinaosapuolet kutsutaan niihin pöytiin, joissa näitä toimia valmistellaan. Työmarkkinaosapuolia on myös kuultu tämän kokonaisuuden valmistelussa.

On suomalaisen työn näkökulmasta tärkeää, että yhteiskuntasopimuksen kaaduttua hallitus kykeni sopimaan korvaavista toimista. Haluan osoittaa tästä kiitokset kollegoille Juhalle ja Timolle, joiden kanssa toimista on voitu neuvotella eteenpäin katsovassa hengessä.

Hallituksen toimet siis alentavat yksikkötyökustannuksia ja parantavat yritysten kilpailukykyä. Sekin on sanottava suoraan, että monet toimista osuvat raskaasti palkansaajiin. Nyt onkin suomalaisten yritysten ja suomalaisten yrittäjien aika osoittaa, että näillä toimilla on merkitystä. Tämä osoitetaan palkkaamalla lisää väkeä töihin. Yritysten vastuulla on nyt erityisesti tarjota lisää työtä suomalaisille.

Tässä kokonaisuudessa iloitsen erityisesti siitä, että vahvistamme nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla ja edistämme työelämän tasa-arvoa. Perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia tullaan tasaamaan 2 500 euron kertakorvauksella.

Tämä toimien kokonaisuus on osa siitä kilpailukyvyn parannuksesta, joka meidän on kyettävä saavuttamaan. Kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää nyt päätettyjen toimien lisäksi mm. sitä, että työmarkkinajärjestöt kykenevät syksyllä 2016 sopimaan kilpailukykyä palauttavasta, äärimaltillisesta palkkaratkaisusta.

Hallitus on todennut, että mikäli työmarkkinajärjestöt sopivat äärimaltillisesta palkkaratkaisusta, hallitus on puolestaan valmis keventämään palkansaajien verotusta miljardilla eurolla.

Nämä toimet yhdessä voisivat muodostaa Suomeen sen positiivisen kierteen, jota yhteiskuntamme tarvitsee. Yksikkötyökustannuksia alentavat toimet, maltillinen palkkaratkaisu ja työn verotuksen merkittävä keventäminen olisivat iso piristysruiske Suomen talouteen ja työllisyyteen.

6 Comments
  1. Vilho Partanen
    08.09.2015 19.30

    Karvaat lääkkeet, mutta sanotaan niiden olevan tehokkaimpia. Toivottavasti riittävät.

    Työmarkkinajärjestöjen toivotaan heräävän tekemään lopultakin osansa mielellä, että kustannukset alas ja tavarat ulos kaupaksi maailmalle.

    Muuten käy niin, että tyhjästä tulee olemaan vaikea nyhjäistä ihmisten elantoa.

    Reply
  2. Jouni Pulli
    09.09.2015 13.01

    Suomi tarvitsee paitsi työtä myös investointeja, jotka mahdollistavat työnteon. Siten ns. löysään rahaan pankkitileillä, jota on yli oman tarpeen, pitäisi kohdistaa selkeästi negatiivinen korko, jotta raha saadaan aktiiviseen käyttöön.

    ”Laiskasta rahasta” pitää saada ”ahkeraa rahaa”, joten rahan kiertonopeutta pitää Suomessa lisätä.

    Valtio pystyy edesauttamaan oikean suunnan valintaa tukemalla kehitystä siellä, mistä siitä on eniten Suomelle ja suomalaisille hyötyä ja ne valittavat alat löytyvät megatrendien kehitystä seuraamalla sekä aina panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja yksinkertaisesti osaamisen vahvaan lisäämiseen ja yrittämiseen.

    Reply
  3. Eine Talonen
    12.09.2015 09.54

    Onko jäänyt huomaamatta, että naisvaltaiset palveluyritykset menettävät asiakkaansa, eli juuri ne naiset, joiden ostovoimaa supistetaan? Nämä työssäkäyvät naiset ja eläkeläiset ylläpitävät PALVELUYRITYKSIÄ.
    Logiikkaa peliin, please!

    Reply
  4. Iiro Jantunen
    13.09.2015 19.12

    Toivottavaa olisi, että palkattomien arkipyhien sijasta tehtäisiin niistä vain normaaleja työpäiviä. Palkattomina vapaapäivinä perheellisten on vaikea löytää lastenhoitopaikka, jos itse haluavat työpaikalleen palkkaa ansaitsemaan.

    Eli koulut ja päiväkodit auki, helatorstaista normaali arkipäivä.

    Välimuodot todellisen vapaapäivän ja normaalin arkipäivän välillä ovat vain riesa. Ei jokaisen uskonnollisen merkkipäivän tarvitse olla yleinen vapaapäivä – merkkipäivien siirtely on myöskin vain typerää.

    Reply
  5. Vilho Partanen
    14.09.2015 07.50

    Kalliiksi tulevien ja siten tilannetta pahentavien lakkojen ja mielenilmausten sijasta toivoisi työmarkkinaosapuolten esittävän toimivia ehdotuksia, miten parannetaan ulkoista kilpailukykyä aluksi siedettävät 5 % tai todellisuudessa paremminkin 20 %.

    Reply
  6. Erkki Laitila
    20.12.2015 14.39

    ”Nämä toimet yhdessä voisivat muodostaa Suomeen sen positiivisen kierteen, jota yhteiskuntamme tarvitsee. Yksikkötyökustannuksia alentavat toimet, maltillinen palkkaratkaisu ja työn verotuksen merkittävä keventäminen olisivat iso piristysruiske Suomen talouteen ja työllisyyteen.”

    Miten verotuksen merkittävä keventäminen vaikuttaisi työllisyyteen? Vai tapahtuisiko niin, että työnarkonomia lisääntyisi, ja sen takia YT-neuvottelut alkaisivat kahta kauheammalla ryskeellä?
    Jos ihmiset alkavat entistä ahneemmin paiskoa töitä, koska veroprosentti olisi matalampi, vaikkapa 10% matalampi, mitä se vaikuttaisi?

    Olisi hienoa, jos voisitte piirtää tuon logiikan, niin voisimme yhdessä katsoa mikä sen totuusarvo on. Sellaista ei kannata puhua, mistä ei ole varmuutta.

    Työllisyyys paranee vain ja ainoastaan, jos alettaisiin arvostamaan osaamista kaikilla eri tasoilla, varsinkin korkean tason osaamista, mistä jokaisessa sivistysvaltiossa on puutetta. Sitten alkaisimme yhdessä muodostamaan sellaisia hankkeita, jotka veisivät maailman markkinoille asti. Eikö tämä olisi Kokoomukselle se paras sanoma?

    Reply

Comment

required