Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso piti eilen vuosittaisen State of the Union -puheensa Euroopan parlamentissa. En itse päässyt seuraamaan puhetta livenä, mutta moni piti puhetta yhtenä Barroson parhaista. Omasta mielestäni puhe oli erinomainen.
Barroso on oikeassa, kun hän sanoo, että tarvitsemme enemmän, ei vähemmän integraatiota. Nationalismin ja populismin vahvistuttua Euroopan unioni on tullut käännekohtaan, jossa niin EU-instituutioiden kuin jäsenmaidenkin on uskallettava toimia yhdessä. Yhteisen toiminnan osalta Barroso varoitti liiallisesta hallitustenvälisyydestä, joka voi johtaa unionin sirpaloitumiseen. Nk. yhteisö-metodi, jossa jäsenvaltioilla ja instituutioilla on omat, toisiaan täydentävät roolinsa, on oikea. Pienen maan intressissä ei voi olla, että suuret maat sopivat asioista epävirallisesti ja etukäteen. Myös komission itsenäinen ja vahva rooli on tärkeä, ja siitä on hyötyä erityisesti pienille jäsenmaille kuten Suomelle. Olenkin usein sanonut, että komissio on Suomen paras ystävä. Tosin paras ystäväkään ei ole aina täydellinen.
Hyvä ja kannatettava on myös ajatus komission vahvasta johtoasemasta talouspolitiikan koordinaatiossa ja kriisinhallinnassa. Barroso lupasi, että komissiolta tulisi lähiviikkoina esitys talouspoliittisen koordinaation syventämisestä euroalueella. Kun EP hyväksyi nk. six pack -ehdotuksen keskiviikon täysistunnossaan, voidaan vapautuneemmin katsoa eteenpäin myös talouspolitiikan koordinaatiossa. Nyt tulee keskittyä sekä sovittujen sääntöjen tehokkaaseen toimeenpanoon että ennakkoluulottomaan uuden toiminnan suunnitteluun. On selvää, etteivät jo sovitut toimet riitä. Tulevien kriisien ehkäisemiseksi meillä tulee olla konkreettiset välineet joilla tarvittaessa suitsia jäsenmaita.
Barroso kertoi komission ehdottavan eurobondeja eräänlaisten vakausbondien muodossa, jotka palkitsisivat sääntöjen noudattajia ja ehkäisisivät menojen kasvua. Tätä ehdotusta on harkittava sitten, kun näemme millainen komission esitys on. Tänään komissio julkaisi myös esityksensä rahoitusmarkkinaverosta, jollaisesta Suomen hallitusohjelmassakin on maininta. Tärkeää olisi, että tällainen vero tullessaan koskisi kaikkia jäsenmaita ja kohtelisi niiden rahoitusmarkkinatoimijoita samalla tavalla niin, ettei kilpailunvääristymiä jäsenmaiden kesken syntyisi.
Kasvun luomisen osalta Barroso toi hyvin esiin digitaalisten sisämarkkinoiden merkityksen kasvulle ja sisämarkkinoiden kehittämiselle. Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on ollut Suomen EU-politiikan prioriteetteja jo jonkin aikaa. Olemme varmasti ollut aktiivisin jäsenmaa tässä asiassa. Toivottavasti komissio tekee tällä sektorilla riittävän kunnianhimoisia lainsäädäntöehdotuksia. Uusia avauksia tarvittaisiin sekä tekijänoikeussääntelyn kansallisten sääntöviidakkojen raivaamiseen että sähköisen kaupankäynnin edellytysten parantamiseen. Jos näissä onnistutaan, hyötyvät niin yritykset kuin kuluttajatkin ja sehän on minunkin mitä vilpittömin tavoite.
Tässä linkki Barroson puheeseen: http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/president/state-union-2011/index_en.htm
