(Yhteiskirjoitukseni Juhana Vartiaisen kanssa 1.4., mm. Turun Sanomat ja Etelä-Suomen Sanomat)
Pohjoismainen yhteiskuntamalli on kylmän sodan ja yhteiskuntajärjestelmien taistelun ylpeä voittaja. Pohjoismaat ovat onnistuneet yhdistämään vaurauden ja oikeudenmukaisuuden paremmin kuin mitkään muut maat.
Vauraus perustuu kansainvälistymiseen ja markkinatalouteen. Oikeudenmukaisuus perustuu hyvinvointivaltioon. Se jakaa riskit ja pitää huolen meistä silloin, kun emme siihen itse pysty. Se hoitaa meidät kuntoon silloin kun tarvitaan. Se valmentaa meidät kouluissa ja korkeakouluissa niin, että voimme itse elättää itsemme ja elää hyvää elämää.
Karu totuus kuitenkin on, että hyvinvointiyhteiskuntamme on uhattuna. Olemme jäämässä talouskasvussa ja hyvinvoinnissa rajusti jälkeen pohjoismaisista naapureistamme. Suomen kansantalous ei ole kasvanut vuoden 2011 jälkeen ja tuotanto ja työllisyys ovat edelleen vuoden tason 2007 alapuolella. Vahvaa kasvua ei ole näköpiirissä. Valtio ja kunnat velkaantuvat nopeasti.
Kokoomus haluaa pelastaa hyvinvointipalvelut ja pitää Suomen pohjoismaisessa perheessä. Julkiset palvelut ja tulonsiirrot pitää rahoittaa ja velkaantuminen katkaista.
Vaikka kansainvälinen talouskriisi ja viennin ongelmat ovat pahentaneet tilannetta, julkisen alijäämän pohjimmainen syy löytyy ikärakenteesta. Kun työikäinen väestö pienenee, hyvinvointivaltion kustannuksia ei voi vyöryttää tuleville sukupolville.
Saamme elämämme aikana valtiolta aikamoisen palvelupaketin. Jokaisen työkykyisen suomalaisen on siksi omalla työllään kannettava verokortensa kekoon, jotta paketti voidaan rahoittaa. Nykyisin pelisäännöin ei hyvinvointivaltio ole kestävällä pohjalla. Työllisyyttä on lisättävä.
Jos ammottava julkisen talouden vaje yritetään kattaa vain menosäästöillä ja veronkorotuksilla, finanssipolitiikasta tulee tällä vuosikymmenellä joka vuosi niin kireää, että talouskasvu jää surkeaksi. Siksi olemme esittäneet Kokoomuksen työlistan, joukon uudistuksia, joilla työn tekeminen ja työn teettäminen tehdään helpommaksi.
Mitä enemmän työllisyyttä saadaan nostetuksi, sitä vähemmillä menoleikkauksilla selvitään. Toivomme, että listamme inspiroisi muitakin puolueita esittämään työllisyyttä lisääviä rakenneuudistuksia, sillä yhteistyössähän maata rakennetaan. Taloutemme ei oikene odottamalla.
Kuntien ja valtion alijäämä on kuitenkin niin mittava, ettemme pärjää ilman menosäästöjä. Valtiovarainministeriön arvio ensi vaalikauden sopeutustarpeesta on peräti 6 miljardia euroa. Yhteensä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta puuttuu jopa 10 mrd. euroa vuosittain.
Kokoomus sitoutuu luotettavien virkamiestemme arvioon. Sopeutuksen aikataulutusta pohtimaan perustaisimme valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten johtajien ekonomistiryhmän, samaan tapaan kuin vuoden 2014 alussa.
Monet ovat ”elvytyksen” nimissä toivoneet valtiontalouden alijäämän tietoista kasvattamista. Emme pidä tätä tarkoituksenmukaisena, kahdesta syystä. Ensinnäkin, taloutemme ongelmat ovat pitkälti viennin ongelmia, eikä kotimaisen kysynnän kasvattaminen auta kilpailukyvyn parantamisessa, päinvastoin.
Toiseksi, meillä on jo nyt rakenteellinen alijäämä kuntien ja valtion taloudessa. Vaikka saisimmekin elvyttämällä työttömyyttä tilapäisesti alaspäin, meillä olisi todennäköisesti menojen lisäämisen vuoksi muutaman vuoden kuluttua sylissämme entistä isompi alijäämä. Kun sitä olisi pakko ryhtyä pienentämään, talous tungettaisiin uudelleen taantumaan. Tämän päivän ”elvytys” merkitsee siis huomisen ”jarrutusta”.
Tiemme eteenpäin on pitkä, palkkakurin ja tiukan taloudenpidon polku. Vastuullisesti toimimalla vakuutetaan yritykset ja kotitaloudet siitä, että taloutemme on kestävällä uralla ja että kaikki voivat suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteen. Luottamus on edellytys uusien työpaikkojen syntymiselle.
Elisabeth Liljeström
01.04.2015 10.03On tavallaan vaikea olla kanssasi eri mieltä, mutta en aivan voi olla samaakaan mieltä.
Palkkamaltti ei tule auttamaan meitä, jos kaikki muut euromaat tulevat tekemään samaa. Valtiot, joilla on oma valuutta, kuten Ruotsi voivat devalvoida tätä, kuten parhaillaan tekevät ja saavuttaa kilpailukyvyn tätä kautta. Suomelle ei tällä hetkellä nähdä muuta tietä, kuin sisäinen devalvaatio, mutta miten tämä toimii, jos kaikki muut maat tulevat tekemään samaa? Siitä ei tule olemaan mitään hyötyä tällöin. Kilpailukykymme paranee ainoastaan, jos muiden heikkenee suhteessa meihin, mutta kukaan ei halua olla seuraava Kreikka ja kaikki leikkaavat.
Nykyinen tilanne muistuttaa minua Englannin paluusta kultakantaan 1925, jolloin Punta sidottiin kultaan, liian korkeaan kurssiin.
Herra Galbraith kuvaili tilannetta näin:
”perhaps the most decisively damaging action involving money in modern time” – and that judgment roughly represents the current consensus among economists. The immediate effect of adopting what turned out to be a seriously overvalued exchange rate was a damaging reduction in the competitiveness of Britain’ exports. One of the resulting problems was brought home in the following year, when Britain’s miners were told that they would have to take a wage cut to make coal mining an economic activity. The miners subsequently went on a strike that led to the general strike of 1926. The persistent balance of payments deficits that followed led to outflows of gold from the Bank of England’s reserves, at times threatening their exhaustion. By 1927 Montague Norman sought the help of Governor Benjamin Strong, in response to which the Governor acted to reduce the dollar’s market price by a reduction in the discount rates of the Federal Reserve banks”
Federal Reservin korkojenlasku taas johti pörssikuplaan ja Suureen lamaan. Spekuloijat pakottivat Englannin luopumaan kultakannasta 1931. Samalla tavalla Suomelle kävi vahvan markan kanssa 90-luvun alussa ja nyt taas on käymässä liian vahvan euron kanssa. Englanti otti EMS:stä, Soroksesta ja Mustasta keskiviikosta oppia, eikä tullut mukaan euroon, joka on osoittautunut varsin hyväksi ratkaisuksi heille.
Soppa joka tästä syntyi, hoidettin siihen asti maailman suurimmalla elvytyspaketilla, eli Maailmasota II:lla.
Toivoisin, että tällä kertaa voisimme niittää hieman erilaista satoa ja esim. rakentaa infraa, palkata sairaanhoitajia, hoitamaan baby boomin aiheuttamia vanhuksia Euroopassa, viedä Suomen hyvinvointivaltiota Etelä-Euroopan kehitysmaihin ja tehdä kaikkea muuta mukavaa, sen sijaan että rakentelisimme pommeja ja yrittäisimme näillä räjäytellä viereisiä kansakuntia.
Miksi emme aja elvytystä koko Euroopalle, joka voitaisiin rahoittaa QE:lla ja sillä, että valtioiden omat keskuspankit ostavat valtion velkakirjoja, jolloin emme oikeastaan velkaannu, vaan luomme rahaa, kuten Japani on tehnyt ja sen velkahan on yli 200 % bkt:sta, mutta siellä ei velkakriisistä ole tietoakaan. Mikäli Suomi yksin elvyttää, niin se ei toimi, mutta meidän tulee toimia yhdessä muiden EU maiden kanssa.
Nykyisellä menolla emme pysty toteuttamaan Euroopan arvoja, jotka ovat: ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio.
Kriisimaissa näistä arvoista on tingitty, mikä asettaa mielestäni koko EU:n legimiteetin kyseenalaiseksi.
Myös lukuisat porsaanreijät verotuksessa ja beggar thy neighbor-politiikka tuhoavat EU:ta, mutta näistä ehkä tuonnempana.
Eurooppalaiset tarvitsevat ostovoimaa, että uusia työpaikkoja syntyy. Ei se pelkällä luottamuksella tapahdu tai muuten olemme pian taas velkakriisissä, kun yksityinen sektori on vain luottanut, että kaikki hoituu.
Mitä enemmän erityisen hyvin pukeutuva Herra Stubb saa massia, niin sitä enemmän hän voi syödä ravintoloissa, ostaa hienoja pukuja, paitoja ja kravaatteja. Tästä kaikesta maksetaan veroa ja sitä enemmän valtiot saavat verotuloja Kreikassakin, jolla maksaa velkoja pois. Supistuvilla verotuloilla on varsin haastavaa maksaa velkoja takaisin. Voimmekin mielestäni todeta, että valtio pystyy luomaan työpaikkoja, jos vain haluaa. Kun työllisyys, sitten saavuttaa tietyn pisteen, niin valtio himmata kulutusta ja yksityinen sektori jatkaa paletin pyörittämistä, kuten Saksassa parhaillaan tapahtuu, joka on saavuttanut suunnatonta kilpailuetua muihin euromaihin verrattuna pitkällä kiristyspolitiikalla, josta ovat hyötyneet tähän asti lähinnä vientiyritysten omistajat. Nyt Saksassakin aletaan saamaan palkankorotuksia käyntiin, jolloin myös tavallisest pulliaiset saavat osansa siitä, mikä heidän selkänahastaan revitään.
Haluan vain sanoa, että emme voi ratkaista asioita yksin Suomen tasolla. Suomella on erittäin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihinsa nykyisessä tilanteessa, jossa olemme luopuneet suuresta määrästä päätäntävaltaa lakiasioissa ja itsenäisyyden symbolista, eli omasta rahasta. Omassa valuutassa valtio voisi elvyttää niin paljon kuin sielu sietää ja olla menemättä ikinä konkurssiin, mutta vieraassa valuutassa, kuten euro tilanne on toinen.
Palkkakuri ja tiukka taloudenpito toimivat, jos muut euromaat pistävät kulutusjuhlat pystyyn, mutta EU estää näiden bileiden alkamisen kuristuspolitiikallaan.
Voisimmeko ehkä ottaa oppia historiasta ja miettiä New Dealiä?
Suurin ongelma on silti, että miten yhteinen monetaaripolitiikka, mutta erilinen fiskaalipolitiikka saadaan toimimaan – tarvitsemme syvempää yhteistyötä EU:n ja liittojen kesken mm. palkkapolitiikassa ja valtion kulutuksessa.
antti mäkeläinen
01.04.2015 22.00ISÄSI JÖRAN VALITSI MINUT HOMMIIN YHTIÖ OLI ROLAC OY AIKOJA SITTEN
Vilho Partanen
02.04.2015 22.22Löyhistä vaalipuheista huolimatta valittuja kansanedustajia odottaa ikävät ja siitäkin ikävimmät päätökset. Toivottavasti kantti kestää siinä puuhassa. Jos lähdetään kansakuntana yksinään harhailemaan velkaelvytyksen tiellä, seurauksista tulee vielä kamalammat.
Mika Kaakinen
04.04.2015 12.15Hyvä puhe. Jumalan siunausta ja voimia raskaan työsi hoitamiseen.
Äänestän vaaleissa Timo Soinia, mutta toivon menestystä myös sinulle. Pankaa yhdessä hyvä hallitus kokoon ja hoitakaa maan asiat kuntoon.
Mika Kaakinen
04.04.2015 12.26Tuletko 23.5. Tuusulaan juoksumaan Rantatien Kymppiä, 1/2 maratonia tai maratonia? Kiva tapahtuma. Suosittelen. Itse juoksin viime vuonna kympin ja selvisin elossa maaliin.
Mielestäni sinulla ja kokoomuksella on selkein käsitys taloutemme huonosta kunnosta. Tarvitsemme järkevää ja hyvää talouspolitiikkaa. Jumalan siunausta raskaaseen tehtävääsi!
Pentti Jakonen
04.04.2015 22.02Oletko Juhana kanssa samaa mieltä siitä että eläkeikää on nostettava ja ”työperäistä maahanmuuttoa” lisättävä? Jos olet, olisi kiinnostavaa kuulla selityksesi siihen että miten se auttaa kasvavaan tyttömyyteen? Entistä pidempään töissä olevat eivät anna tilaa jatkuvasti kouluista valmistuville uusille tekijöillekään, jatkuvasti lisääntyvistä maahanmuuttajista puhumattakaan. Kiinnostaisi myös tietää miksi jatkuvasti pahemmin velkaantuva valtio käyttää aina vaan lisää lainattua rahaa sellaisiin asioihin jotka eivät tuo Suomen omaa kehitystä millään tavalla? Vai ajatellaanko leikisti että lainattu raha satsataan Suomeen ja jo käytettävissä oleva raha Suomen julkisuuskuvan kiillottamiseen?
Juhana Herttuala
06.04.2015 11.17”Pohjoismaat ovat onnistuneet yhdistämään vaurauden ja oikeudenmukaisuuden paremmin kuin mitkään muut maat.”
Tuon sortin omahyväisyyteen ei ole aihetta, kun sillä pääsee vain samaan seuraan joidenkin diktatuurien kanssa, joille ominaista on samansuuntainen propaganda.
”Saamme elämämme aikana valtiolta aikamoisen palvelupaketin. Jokaisen työkykyisen suomalaisen on siksi omalla työllään kannettava verokortensa kekoon, jotta paketti voidaan rahoittaa.”
Verkkouutiset tietää kertoa Valko-Venäjällä kriminalisoidun sen, jos ei osallistu paikallisen palvelupaketin rahoitukseen. Se on kaiku Neuvostoliitosta tai pikemminkin se on kommunismin perusajatuksia. Jokaiselle tarpeidensa mukaan ja jokaiselta kykyjensä mukaan.
Hyvinvointivaltion palvelupaketti on vain yksi sosialismin markkinointitermi, jonka rahoittamiseksi käytetään pakkokeinoja, jotka toimeenpanee valtion väkivaltakoneisto.
Aikaisempia vastaavia perversioita ovat olleet, kansalaisille annettu hyvinvointilupaus, joka lienee brändätty Matti Vanhasen pääministerikaudella ja sitä aikaisempi Harri Holkerin jälkiteollinen yhteiskunta ja hallitun rakennemuutoksen hallitus.
Ei auta vaikka sosialismi nimetään aina uudestaan ja uudestaa, lopputulos on sama, konkurssi. Nettomaksajat kaikkoavat, heitä ei palvelupakettipuheet vakuuta. Maailma on pääomille avoin ja niiden sijoittautumisesta kilpaillaan.
On aika luopua sosialismista ja siirtyä markkinatalouteen.
Not Found
The requested URL was not found on this server.