Pääsin tänään aamulla käymään keskustelua Kestävä terveydenhuolto –tilaisuudessa, aiheena tulevaisuuden palvelut ja erityisesti uudenlaiset terveyspalvelut. Tässä teemasta muutama huomio.

Kokoomus on sote-uudistuksessa painottanut koko ajan kahta asiaa: 1) kykenemme tarjoamaan kaikille suomalaisille aikaisempaa laadukkaammat sosiaali- ja terveyspalvelut 2) kykenemme hillitsemään sitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua, joka muuten voisi tuhota julkisen talouden kestävyyden.

Hallituksessa edistämämme sote-kokonaisuuden on johdettava parempiin palveluihin, lyhyempiin jonoihin ja nykyaikaiseen terveydenhuoltoon. Olennaisinta ei ole hallintohimmelit tai rakenteet, myöskään pelkkään ”kuka tuottaa palvelut” -keskusteluun ei ole viisasta jämähtää. Kokoomus on alusta lähtien tehnyt uudistusta yksinkertaisesti siksi, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimisivat jatkossa kestävästi ja ihmisten näkökulmasta paremmin ja vaikuttavammin.

Sote-uudistuksella annetaan suomalaisille mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa. Palvelua tarvitseva ei ole järjestelmän armoilla, vaan järjestelmä valjastetaan ihmistä varten.

Linjaukset valinnanvapaudesta, järjestäjän ja tuottajan erottamisesta sekä sote-palvelujen rahoituksesta luovat uudistukselle puitteet. Käsillä on toimintatavallinen ja kulttuurillinen mullistus, joka tuo palvelut moderniin aikaan. Innovaatioista puhutaan usein yrityksien kohdalla, mutta sama koskee myös julkisia palveluita.

Jättämällä jotain taakse luodaan tilaa uudelle, modernille ja toimivalle – myös terveydenhuollossa. Elämme tätä vaihetta juuri nyt, osaammeko ja uskallammeko neljännen teollisen vallankumouksen kynnyksellä luopua toimimattomista vanhoista toimintatavoista, teknologiasta ja asenteista ja miettiä asioita uudella tavalla?

Nyt on korkea aika yhdessä miettiä myös, millaisia kannustimia uudenlaisten palvelukokonaisuuksien ja terveydenhuollon innovaatioiden ympärille tulisi rakentaa? Kaikkien palveluiden tavoitteena tulisi olla terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen, ei vaikkapa toimenpiteiden suorittaminen. Olennaista on, miten kykenemme kannustamaan väestön pitämisessä terveenä ja hyvinvoivana sen sijaan, että maksamme siitä, että ihmiset pysyvät sairaina tai tuen varassa mahdollisimman pitkään.

Kaksi asiaa tulevat vaikuttamaan sote-järjestelmän tulevaisuuteen enemmän kuin arvaammekaan ja ne tukevat toisiaan. Ensimmäinen näistä on ihmisten muuttuva rooli palveluiden käyttäjinä ja toinen on teknologian muuttuva rooli osana palveluiden tuottamista.

Terveys ei asu terveyskeskuksissa. Terveys asuu jokaisessa meissä teoissa, arvoissa ja etenkin tulevaisuudessa valinnoissa. Ihmiset ovat valmiit itse ottamaan vastuuta terveydestään, luomaan dataa, osallistumaan päätöksentekoon ja tutkimukseen. Osaammeko hyödyntää tämän valtavan potentiaalin? Viisasta olisi.

Suomella on nyt paitsi mahdollisuus miettiä suomalaisten palveluita ihmisläheisemmästä ja vaikuttavammasta näkökulmasta, myös erityisiä vahvuuksia kehittyä terveysalan palveluiden ja tuotteiden innovatiiviseksi laboratorioksi. Meillä on poikkeuksellisen laajat ja pitkäjaksoiset väestörekisterit ja edistyksellinen biopankkilainsäädäntö. Meillä on vahvaa terveysalan perustutkimusta ja maailmanluokan huippuosaamista tietyillä terveyden erityisaloilla. Joka neljäs uusi startup-yritys syntyy hyvinvoinnin alueelle.

Meillä on vahvaa digitalisaation osaamista yhdistämässä teknologiaa ja terveystarpeita uudella tavalla. Suomella on mahdollisuus näyttäytyä kansainvälisille toimijoille paikkana, jossa on paitsi loistavat yleiset edellytykset, myös alustana jossa tapahtuu kiinnostavia asioita, ja minne kannattaa tulla mukaan yhdessä oppimaan ja kehittämään.

Alustatalous tulee vaatimaan elinkeinopolitiikan keinojen uudistamista sekä yksityisen ja julkisen toimintojen uudenlaista limittämistä. Se on uudenlainen tapa organisoida toimintaa ja saada ihmisten tarpeet ja tarpeiden tyydyttämisen keinot löytämään toisensa. Tulevaisuuden tehtaiden paikat rakennetaan sinne, missä nyt ymmärretään alustatalouden lainalaisuudet. Terveydenhuoltoalalla Suomella ja meillä suomalaisilla olisi nyt kansainvälisestikin maalin tekemisen paikka.

Share on Google+Tweet about this on TwitterShare on Facebook
3 Comments
  1. Bo Bgönholm
    08.06.2016 10.45

    Tähän asti kaikki hyvin. Sote-uudistus on tietysti vielä kesken joten varmaankin voi vielä katsoa toteutuuko ruotsinkielisen väestönosan palvelu sairaaloissa ja muissa hoiva-alan laitoksissa lain mukaisesti ja tarpeeksi kattavasti. Varmaan olet perehtynyt ruotsinkielisten sairaaloiden alas-ajosuunnitelmiin ja suurten keskussairaaloiden esim Turku, heikkoon palveluun toisella kotimaisella. Olen asiasta yhtä huolestunut kui Calle Haglund.
    PS. Olen puolellasi. (kuin myös Elinan)
    Bo Grönholm
    Matinkylän kokoomus

    Reply
  2. Jouni Pulli
    08.06.2016 14.19

    Uusi terveydenhuoltomme tulee keskittyä ennaltaehkäisevään ja henkilökohtaisesti räätälöityyn toimintaan, minkä tieteen kehitys mahdollistaa.

    On viisasta myös niille, jotka tällä alalla pyrkivät työllistymään, ymmärtää, että sekä potilaat itse että teknologia (mm. robotiikka) tulevat jatkossa suoriutumaan tehtävistä, joihin nyt käytetään henkilötyövoimaa.

    Ihmisten hoito älyllistyy ja niin älyllistyy myös hoitohenkilökunta ymmärtämään tulevan kehityksen suunnan. Suomalaisilla on tässäkin asiassa paljon osaamista ja se pitää osata myydä myös ulkomaille.

    Reply
  3. Vilho Partanen
    09.06.2016 11.07

    Jos upotetaan 1,8 miljardia € terveydenhuollon ITC-järjestelmiin ja ne lopulta saadaan jopa toimimaan, on vaarana, että resursseja itse asiassa aletaankin käyttämään hallinnoimisen eli byrokratian lisäämiseen, eikä kansanterveys ja potilaat siitä hyödy silloin, eli kehittämisen kehittämistä tulee karttaa tässäkin asiassa.

    Reply

Comment

required