Tänään oli merkkipäivä Suomen taloushistoriassa. Kone Oy:n toimitusjohtaja Matti Alahuhdan johdolla toiminut työryhmä luovutti loppuraporttinsa Suomen taloudellisten ulkosuhteiden kehittämisestä ja yritysten kansainvälistymisestä. Raportin ottivat vastaan minun lisäkseni pääministeri Jyrki Katainen ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Päätimme ryhtyä raportin suositusten toimeenpanoon saman tien.

Hallitus laatii nyt hallitusohjelmassa sovitun Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman. Asetin Alahuhdan työryhmän, jotta toimintaohjelma laadintaan saadaan mahdollisimman tuoreita ideoita suoraan taloutemme vetureilta eli yrityksiltä. Suomen vientiyritykset olivat edustettuna työryhmässä hyvin kattavasti. Mukana oli suuria ja pieniä yrityksiä suurimmilta vientisektoreiltamme.  Annoin työryhmälle vapaat kädet.

Sitä saatiin mitä tilattiin. Työryhmän raportti on ennakkoluuloton ja käytännönläheinen. Työryhmä kiinnittää aiheellisesti huomiota siihen, että Suomi hoitaa taloudellisia ulkosuhteitaan hajanaisesti ja lyhytjänteisesti. Toimijoita on paljon, ja toiminnalta puuttuu strateginen ohjaus. Työryhmä ehdottaa ratkaisuksi Team Finland ?verkostomallia, jossa olemassa olevat toimijat tuodaan yhteisen ohjauksen piiriin sekä kotimaassa että ulkomailla. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat jatkossa kaikki vienti- ja kansainvälistymispalvelut yhden luukun kautta.  Verkoston ohjaus tuodaan pääministerin alaisuuteen.

Talous on dominoinut kansainvälistä kanssakäymistä jo pitkään. Siksi taloudelliset ulkosuhteet pitää nostaa myös Suomen ulkopolitiikan kärjeksi. Jokaisen Suomen suurlähettilään pitää miettiä työpäivän päätteeksi, mitä hän on tehnyt Suomen elinkeinoelämän hyväksi.

Suomi elää viennistä. Viime aikoina noin 40 prosenttia bruttokansantuotteestamme on tullut viennistä. Monilla mailla tuo osuus on kuitenkin vielä suurempi, ja kilpailu kovenee kaiken aikaa. Suomen viennin arvo ei ole vieläkään palautunut vuoden 2008 jälkeistä romahdusta edeltäneelle tasolle. Lisäksi viime vuonna kauppataseemme kääntyi alijäämäiseksi. Suomi siis syö enemmän kuin tienaa. Meidän on kiireesti ryhdyttävä hoitamaan taloudellisia ulkosuhteitamme paremmin, tarkemmin ja aggressiivisemmin.

Toimintamme suuntaamisessa pitää ottaa huomioon myös maailmantalouden painopisteen muutos. Eurooppa ja Yhdysvallat kattavat yhdessä edelleen noin puolet maailmantaloudesta mutta nopeimmin kasvavat taloudet ovat muualla, erityisesti Aasiassa. Suomella on vakiintunut jalansija Euroopan markkinoilla mutta kasvua joudumme hakemaan kauempaa. Siksi myös omat vienninedistämismatkani ovat suuntautuneet nopeimmin kasvaville talousalueille. Niiden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet ovat päätä huimaavia.

Taloudellisten ulkosuhteiden hoitaminen pitää myös tuoda globalisaation aikakaudelle. Yritykset toimivat globaalisti, ja valtionhallinnon on pystyttävä samaan. Yritysten kansainvälistyminen tarkoittaa arvon syntymistä ympäri maailmaa, missä julkinen sektori voi olla tukena kaikissa vaiheissa. Varsinkin nousevissa talouksissa valtiollinen ovenavaus on edelleen tarpeen. Oy Suomi Ab:n on pystyttävä jatkossa toimimaan asiakaslähtöisemmin ja muutoksia ennakoiden. Samalla on pidettävä Suomi houkuttelevana sijaintipaikkana paitsi suomalaisille myös ulkomaisille yrityksille.

Ennakointi tarkoittaa sitä, että otamme paremmin huomioon maailman megatrendit. Siihen löytyy eväitä myös 2010 julkaistusta brändiraportista, joka esittelee Suomen ongelmanratkaisijana. Ilmastonmuutos, energiatalouden muutos, digitalisoituminen, palvelutalouden synty ja kaupungistuminen tarjoavat loistavia markkinamahdollisuuksia ja kasvun lähteitä. Niihin ovat Suomessa tarttuneet erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Niiden kansainvälistymistä ja kasvua on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.

Kansainvälinen liiketoiminta kuulostaa tekniseltä mutta se vaikuttaa kaikkien suomalaisten hyvinvointiin. Kyseessä ovat suomalaiset työpaikat ja viime kädessä suomalaisen yhteiskuntamallin tulevaisuus. Siksi meidän on ennakkoluulottomasti mietittävä, miten pysymme kehityksen kärjessä ja erotumme muista. Meillä on tuhannen euron paikka. Suomi on nyt pop. Olemme reilu, kasvava, innovatiivinen ja toimiva maa. Meidän on puhallettava yhteen hiileen ja luotava maailman paras ratkaisu taloudellisten ulkosuhteiden hoitoon.

Video raportin julkistamistilaisuudesta.

Kuvaaja: Eero Kuosmanen

Share on Google+Tweet about this on TwitterShare on Facebook

Comment

required