Torstaina Brygge ja perjantaina budjettineuvosto Brysselissä. Oli mielenkiintoista olla ensimmäistä kertaa mukana päättämässä EU:n vuosibudjetista. Nykyisen hallituksen työnjaossahan EU:n budjettikysymykset, sekä vuosibudjetti että monivuotinen rahoituskehys, kuuluvat eurooppaministerin tontille. Minulle tämä sopii erinomaisesti, sillä uuden oppiminen ja yhteisistä rahoista päättäminen ovat tärkeitä juttuja.
Prosessina päätöksenteko budjetista on omanlaisensa ja siinä jäsenmaiden hallituksia edustava neuvosto ja Euroopan parlamentti etsivät yhdessä ratkaisua tavanomaisessa sovittelukomiteassa.
Joinakin vuosina komitea on todellakin ollut sovittelun näyttämö, kuten viime vuonna, mutta nyt mentiin vailla dramatiikkaa ja sopu löytyi.
Parlamentin mukanaolo ja puheenjohtajamaan erityisen keskeinen rooli tekevät kokouksesta muista neuvostoista poikkeavan. Oli tosi mukava tavata parlamentin puhemies Jerzy Buzek sekä budjettivaliokunnan puheenjohtaja Alain Lamassoure neuvoston kokoussalissa.
Perinteiden mukaisesti parlamentti halusi kasvattaa budjetin tasoa reilusti (5,2% nykytasosta), kun taas neuvosto lähti selkeästi maltillisemmasta (2,02%) kasvusta. Suomelle neuvoston kannan mukainen taso oli hyväksyttävissä, mutta toivoimme vahvempaa painotusta kilpailukykyä edistäviin toimiin, kuten tutkimus- ja kehitysrahoitukseen, jotka voitaisiin hoitaa uudelleenpainotuksilla sovitun tason sisällä.
Vaikka neuvottelut kestivätkin pitkään, oli havaittavissa se, että kaikki pyrkivät tosissaan löytämään ratkaisun. Neuvottelujen lopputuloksena sovittiin maksumäärärahojen säilyttämisestä neuvoston kannan mukaisella tasolla. Vastaavasti sitoumusmäärärahoja kasvatettiin Euroopan parlamentin toiveiden mukaisesti. Maksumäärärahat vuodelle 2012 ovat yhteensä 129 miljardia euroa (kasvua 2,02 %) ja sitoumusmäärärahat 147 miljardia euroa. Myös kilpailukykyä edistävien toimien maksumäärärahojen tasoa saatiin korjattua ylöspäin. Budjetin kokonaistaso on hyvä kompromissi, joka heijastelee myös kansallisten budjettien tukalaa tilaa.
EU:n vuosibudjetin tasoa ohjaa vahvasti monivuotinen rahoituskehys, joka myös melko pitkälle määrittelee eri budjettiotsakkeiden keskinäiset painotukset. Vähän yleistäen voisikin sanoa, että rahoituskehysneuvotteluissa tehdään aitoa budjettipolitiikkaa, vuosibudjetista neuvoteltaessa keskitytään teknisempään taktiikkaan.
P.S. Kotiinpäin lähtiessäni tuli mieleeni opiskeluajat Bryggestä vuosilta 1994-1995. Tuolloin jouduin tiukkaan paikkaan professori Jean-Paul Jacquen suullisessa tentissä, jossa minulta kysyttiin EU:n budjetin päätöksentekomenettelystä. Tentti meni tuolloin läpi jännityksestäni huolimatta ja nyt sitten näin, miten kaikki menee käytännössä.
