Saimme tänään valmiiksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Hyvin meni. Laskin, että käytimme tekstin viilamiseen 35 tuntia. Keskustelu hallituksen ja presidentin kesken oli avointa ja suoraa. Hyvässä hengessä.
Tiedotustilaisuus selonteosta
Edellisen, vuonna 2004 laaditun selonteon jälkeen moni asia maailmassa on muuttunut. Eurooppa on kokenut Lontoon ja Madridin terroristi-iskut sekä Georgian kriisin. Maailmanlaajuisen taluskriisin turvallisuusvaikutukset eivät ole vielä edes nähtävissä. Obaman valinta avaa uusia mahdollisuuksia.
Hallitus arvioi, että laajan turvallisuuden piiriin kuuluvat kysymykset voivat heijastua myös Suomeen ja sen väestöön. Sotilaallisetkin turvallisuusuhat ovat edelleen ajankohtaisia. Kriisit Afganistanissa, Irakissa ja Afrikassa sekä tuoreimpana Gazan konflikti vaikuttavat globaaliin turvallisuuteen. Venäjän sotilaallisen voiman käyttö Georgiassa heijastuu puolestaan turvallisuusajatteluun myös Suomen lähialueilla.
Toisaalta EU:n ja Naton laajeneminen sekä yleinen taloudellinen vaurastuminen ovat vahvistaneet vakautta Pohjois-Euroopassa. Suomeen ei selonteossa arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia.
Selonteko alleviivaa, että Euroopan unioni on Suomelle perustavanlaatuinen turvallisuuspoliittinen valinta. EU tuo turvallisuuspoliittista lisäarvoa ja yhä selvemmin raamittaa meidän ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaa. Vahva EU, ja vahva EUn turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, on Suomen etu.
Osallistuminen kriisinhallintaan on osa Suomen turvallisuuden rakentamista ja kansainvälistä vastuun kantamista, ja se vahvistaa samalla kansallista puolustuskykyä. Selonteossa kriisinhallintaan päätetään panostaa entistä voimakkaammin.
Nato -muotoilu taisi olla äskeisessä tiedotustilaisuudessa toimittajien ensimmäiseksi bongaama kohta. Sitä käsittelevä kappale korostaa voimakkaasti Naton merkitystä Suomelle.
Selonteossa todetaan selkeästi, että ”Suomi katsoo, että Naton tavoitteet kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi ovat yhteensopivat Suomen ja Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa.” Tästä olemme yhdessä vetäneet sen johtopäätöksen, että – ja tämä on jälleen suora sitaatti: ”On olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä.”
Voi sanoa, että olen varsin tyytyväinen tapaan, jolla selonteossa on arvioitu Nato-vaihtoehtoa; juupas-eipäs keskustelusta siirrytään viileään tarkasteluun siitä, mitä haittoja tai hyötyjä Nato jäsenyydestä Suomelle olisi.
Avoin keskustelu jatkuu. Selonteko siirtyy nyt eduskunnalle. Mitä sinä olet mieltä selonteosta? Se löytyy tästä.
