Alex Stubbin blogi

Nelj� puheenvuoroa

Alexander Stubb — Mon, 8 Feb 2010 00:00:00 +0200

T�n��n oli puheenvuorojen p�iv�. Aamu alkoi ulkoministeri�n pressiosastolla, jossa esittelin yhdess� Pekka Haaviston ja osastop��llikk� Kirsti Kaupin kanssa meid�n uuden Afrikka-linjauksen. L�yd�t sen t�st� (kohdasta julkaisut). Mit� olet mielt�?

Pressin j�lkeen alustin virkamiesjohdon foorumissa, jossa aiheena valtionhallinnon tehostaminen. Aina haastava yleis�, jonka kanssa pohdin ulkoasiainhallinnon tulevaisuutta. Siit� enemm�n kev��n aikana.

Sitten alkoikin p�iv�n mieluisin osio. Ensin EU-aiheinen alustus J�rvenp��n lukiossa. Oli taas virkist�v�� p��st� nuorten pariin. Mahtava koulu, erinomaisia kysymyksi� ja maukas koululounas. Mit�k�h�n oppilaat olivat mielt�?

J�rvenp��n lukiossa riitti porukkaa kolmessa kerroksessa. Mahtava visiitti!

Sen j�lkeen suuntasimme H�meenlinnaan, jossa alustin EU:sta meid�n Eurooppa-tiedotuksen tilaisuudessa. Paikalla parisensataa innokasta kuulijaa. Taisi luennoitsijakin olla innostunut.

Yleis�� H�meenlinnan Verkatehtaalla.

P�iv�n kierros p��tyi Ahveniston moottoriradalle, jossa hiihdin kimppahiihdon H�meenlinnan hiihtoseuran porukoiden kanssa. Kevyt kymppi kauniissa maisemissa. Sen j�lkeen viel� yleis�tilaisuus ja kahvitarjoilu. P�iv� on pulkassa ja hyv�lt� tuntuu. Mukavaa ja antoisaa vaihtelua matkusteluun, joka jatkuu keskiviikkoaamuna.

Kiritt�jin� H�meenlinnan hiihtoseuran kovakuntoinen ski team.

Lepohetki lenkin j�lkeen. Syliss� Aatos, 7kk.

L�ysin H�meenlinnasta my�s sukulaisia. Stubbit riviss�: Heidi, Kirsi, Alex ja Jori.

Pohdintoja Balkanin matkalta

Alexander Stubb — Sun, 7 Feb 2010 00:00:00 +0200

Nelj� p�iv��, viisi maata. Oli rankka reissu. P��lle iski viel� vatsatauti, mutta nyt ollaan taas tolpilla. Pari hyvin nukuttua y�t� kirvoittaa seuraaviin pohdintoihin, joista kuulisin eritt�in mielell�ni arvon blogikommentaattoreidin kommentteja.

Reissu oli eritt�in mielenkiintoinen ja silmi� avaava. Se vahvisti n�kemykseni alueen maiden tilanteen monimutkaisuudesta.

Jugoslavian hajoamissodista, jotka koskettivat eniten Bosnia-Hertsegovinaa ja Kosovoa, on kulunut vain 10-15 vuotta. Joistakin selkkauksista on viel� v�hemm�n aikaa. Sotiminen ja vihamielisyydet naapuruus- tai jopa perhekunnittain on j�tt�nyt j�lkens� alueen maihin. Kaikissa p��kaupungeissa on tukuttain pommitettuja rakennuksia.

Turvallisuustilanne vakiintunut - 15 vuodessa alueelle on saavutettu rauha. Kukaan tapaamistani ihmisist� ei pit�nyt aseellista konfliktia en�� todenn�k�isen�, vaikkakin etnisten ryhmien v�lill� on edelleen j�nnitteit� ja nationalismi voi edelleen hyvin useissa alueen maissa.

Painopiste on selke�sti siirtynyt sotilaallisesta kriisinhallinnasta siviilikriisinhallintaan rauhanturvatoiminnan painopisteen siirtyess� Euroopan ulkopuolella Afganistaniin, Sudaniin, Tsadiin ja muihin akuutimpiin kriisipes�kkeisiin. N�in pit��kin olla. Oikeusvaltio, oikeusj�rjestelm�, hyvinvointi, j�lleenrakentaminen - kaikki termej�, jota toistettiin matkan aikana.

Keskeinen huomio on my�s alueen eritahtinen sosio-ekonominen kehitys. ��rip�in� ovat EU-j�senyysneuvotteluiden loppuvaiheessa oleva Kroatia ja vuonna 2008 itsen�istynyt Kosovo. Erityisesti Kosovo tulee tarvitsemaan kansainv�lisen yhteis�n huomiota viel� pitk��n. Vaikutelmaksi erityisesti Kosovossa ja Bosnia-Hertsegovinassa j�i my�s kansainv�lisen yhteis�n sekavuus; toimijoita on paljon ja yhteinen s�vel tuntuu puuttuvan erityisesti Kosovossa, miss� my�s EU on jakautunut suhtautumisessaan itsen�iseen Kosovoon.

EU-integraatio: maailmassa ei liene toista aluetta, jossa EU:n vaikutusvalta on niin merkitt�v� kuin L�nsi-Balkanilla. Mielipidemittausten mukaan tuki maiden EU-integraatiolle on vankka, vaikkakin EU ymm�rret��n usein joko rahasampona ja tavaroiden, p��omien ja ihmisten vapaana liikkumisena. Mahdollisuus tulla EU:n j�seneksi on toiminut keskeisen� muutosvoimana kaikissa L�nsi-Balkanin maissa, mik� my�s osoittaa EU:n laajentumispolitiikan voiman. EU:n tulisikin edell� mainituista syist� ottaa aikaisempaa merkitt�v�mpi rooli alueella, erityisesti Bosniassa ja Kosovossa. Lissabonin sopimus tarjoaa t�h�n hyv�t mahdollisuudet. Jos EU ei onnistu politiikassaan L�nsi-Balkanilla, niin miss� se voi onnistua?

Jos asioita ylip��t��n voi j�rjestykseen pist��, niin seuraavassa luettelo, joka ainakin teoriassa l�htee vaikeimmasta helpoimpaan:

1. Bosnia-Hertsegovinan yleistilanne.

2. Kosovon ja Serbian suhde.

3. Makedonian nimikiista Kreikan kanssa.

4. Kroatian ja Slovenian aluevesikysymys.

Kalenterin kautta tarkasteltuna matka n�ytti t�lt�:

Maanantai 1.2.

klo 8.30-10.30 lento Helsinki-Sarajevo (aikaero 1h)

klo 11 tapaaminen Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston puheenjohtajan Zeljko Komsicin kanssa

klo 11.30 tapaaminen B-H:n parlamentin edustajainhuoneen puhemiehen Milorad Zivkovicin kanssa

klo 12.15-13.45 lounas korkean edustajan Valentin Izhkon kanssa, mukana my�s komission delegaation p��llikk� Dimitris Kourkoulas, Eufor-joukkojen komentaja Bernhard Bair sek� Espanjan suurl�hettil�s Alejandro Alvargonzalez

klo 14 tapaaminen Bosnian varaulkoministeri Ana Trisic-Babicin kanssa

klo 15 puhe Bosnian parlamentissa

klo 17-17.45 lento Sarajevo-Skopje

Tiistai 2.2.

klo 9.30 kahdenv�linen tapaaminen ulkoministeri Antonio Milososkin kanssa

klo 10 valtuuskuntakeskustelut ulkoministeri Milososkin kanssa

klo 10.45 lehdist�tilaisuus

klo 11 tapaaminen Makedonian presidentin George Ivanovin kanssa

klo 11.45 tapaaminen EUn erityisedustajan Erwan Foueren kanssa

klo 12.30 lounas ulkoministeri Milososkin is�nn�im�n�

klo 14.-14.20 lento Skopje-Pristina

klo 15 kuljetus lentokent�lt� suurl�hetyst��n, Camp Villeen, autolla

klo 17.15-18.30 suurl�hetyst�n ja suomalaisten asiantuntijoiden briiffi: Matti Raatikainen, sotarikostutkinnan johtaja / Jarmo Helppikangas, p��lakimies / Rolf Ahlfors, siviilirekisteriyksik�n p��llikk�, EULEX (The European Union Rule of Law Mission in Kosovo). P�ivi Nikander, neuvonantaja, ICO:n (International Civilian Office, Kansainv�linen siviilitoimisto). Keskisen taisteluosaston komentaja prikaatikenraali Seppo Toivonen.

klo 19 iltapala SKJK:n komentajan, everstiluutnantti Pasi Rekil�n kanssa.

Majoittautuminen Camp Villeen (konttimajoitus)

Keskiviikko 3.2.

klo 7.30 aamiaistapaaminen delegaation kanssa Camp Villess�

klo 8.15 l�ht� Camp Villest�

klo 8.45 tutustuminen Suomen ja Ruotsin yhteisl�hetyst�n tiloihin ja henkil�kuntaan Pristinassa

klo 9 tapaaminen: Markku Laamanen, ETYJ:n varajohtaja Kosovossa

klo 10 tapaaminen: Yves de Kermabon/EULEX:n p��llikk�

klo 10.45 l�ht� EULEXista autolla

klo 11 tapaaminen: p��ministeri Hashim Tha�i sek� varap��minsiteri Hajredin Kuci

klo 11.45 pressitilaisuus yhdess� Hashim Thacin kanssa

klo 12 tapaaminen: varaulkoministeri Vlora Citaku

klo 12.45 lounas: EUSR/ICR( EU:n erityisedustaja ja kansainv�linen siviiliedustaja) Pieter Feith , Ravintola Pinocchio

klo 14.30 tapaaminen: KFOR:in komentaja kenraaliluutnantti Markus Bentler, Film City

klo 16-16.40 lento Pristina-Belgrad

klo 20-23 illallinen ulkoministeri Vuk Jeremicin kanssa

Torstai 4.2.

klo 8 k�ynti Suomen Serbian suurl�hetyst�ss�

klo 9 haastattelu Politica-lehden kanssa

klo 10 kahdenv�linen tapaaminen Vuk Jeremicin kanssa

klo 10.30 lehdist�tilaisuus

klo 11 tapaaminen p��ministeri Mirko Cvetkovicin kanssa

klo 12 lento Belgrad-Zagreb

klo 13 saapuminen Zagrebin lentokent�lle

klo 13.30 virallinen lounas Kroatian ulkoministeri Gordan Jandrokovicin kanssa

klo 15 tapaaminen Kroatian p��ministeri Jadranka Kosorin kanssa

klo 15.45 lehdist�tilaisuus ulkoministeri Jandrokovicin kanssa

klo 16.10 Kroatian HRT:n tv-haastattelu

klo 17 l�ht� Zagrebin lentokent�lt� � kotiin!

klo 20.40 Helsinki-Vantaalla

PS. Martti Ahtisaari on Kosovossa niin suosittu, ett� maassa on nyky��n paljon Martti-nimisi� poikia. Veikkaan, ett� n�emme saman syndrooman Serbiassa, jossa on varmaan jo nyt muutama Olli (Rehn).

EU:n uusi puhelinnumero

Alexander Stubb — Sat, 6 Feb 2010 00:00:00 +0200

Latvian ulkoministeri Maris Riekstens kertoi viime viikon EU-ulkoministerikokouksessa hyv�n herjan, joka meni suunnilleen n�in:

Obama kerton Hillary Clintonille, ett� Henry Kissinger oli v��r�ss�. EU:lla on nyky��n puhelinnumero, johon voi soittaa.

Obama oli nimitt�in pirauttanut EU-presidentti Herman van Rompuylle. Aikaerosta johtuen puhelu p��tyi vastaajaan, jossa kerrottiin seuraava:

"Olette soittaneet EU:n presidentille, en valitettavasti p��se juuri nyt puhelimeen, mutta jos haluatte brittil�isen n�kemyksen, niin painakaa yksi; jos haluatte ranskalaisen n�kemyksen, painakaa kaksi; jos haluatte saksalaisen n�kemyksen, painakaa kolme....".

Eli EU:lle voi ihan rauhassa nyky��n pirautella...

Takana Belgrad ja Zagreb

Alexander Stubb — Thu, 4 Feb 2010 00:00:00 +0200

L�nsi-Balkanin turneeni yksi kohokohtia oli pitk� illalliskeskustelu Serbian kollegani Vuk Jeremicin kanssa. En yleens� harrasta ty�illallisia, mutta aikataulusyist� sellainen toteutettiin Belgradissa. T�m� oli sen v��rti. J�� sarjaan unohtumattomat keskustelut. Toivon Serbian EU-l�hentymiselle kaikkea hyv�� ja annan sille kaiken tukeni. Serbian suhteen itsen�iseen Kosovoon on kuitenkin normalisoiduttava. Hyv�t naapuruussuhteet ovat oleellinen j�senyysneuvottelujen mittari.

P��ministeri Cvetkovicin kanssa keskityimme globaalikysymyksiin ja taloushaasteisiin.

Serbian ulkoministeri Vuk Jeremic ja min�

Belgradin suurl�hetyst�mme v�ki

Matka jatkui Zagrebiin. Tunnen ulkoministeri Gordan Jandrokovicin jo vuosien takaa EU-ympyr�ist�. P��ministeri Jadranka Kosor puolestaan on tuonut uutta ryhti� maan yhteisty�h�n entisen Jugoslavian sotarikoksia tutkivan tuomioistuimen ICTYn kanssa.

Pidimme pressitilaisuuden Kroatian Gordan Jandrokovicin kanssa

Oli siis jo aika vierailla maassa. Kroatia on pitk�ll� EU-l�hentymistiell�. Sill� on kaikki mahdollisuudet ylt�� EU:n 28:ksi j�seneksi, mik�li se sinnikk��sti t�ytt�� j�ljell� olevat vaateet. ICTY-yhteisty�n ohella Kroatian tulee uudistaa oikeuslaitosta ja julkista hallintoa sek� kitke� korruptiota. Sek� Jandrokovic ett� Kosor olivat j�mptej� siit�, ett� tavoite on saavutettavissa.

Matka oli rankka, mutta hyvin mielenkiintoinen. Tuttuun tapaan teen viel� loppuarvion asioita hieman kypsytelty�ni.

Camp Ville

Alexander Stubb — Wed, 3 Feb 2010 00:00:00 +0200

Kosovo oli mielenkiintoinen kokemus. Y�vyimme konttimajoituksessa suomalaisten rauhanturvaajien leiriss�, Camp Villess�. Min� sain kunnian nukkua niinkutsutussa Ahtisaari-sviitiss�, siis kontissa. Konttisauna oli my�s hieno kokemus.

Keskisen taisteluosaston poliittinen neuvonantaja Oskari Kivinen ja prikaatikenraali Seppo Toivonen sek� SKJK:n everstiluutnatti Pasi Rekil� (kuva: Satu Hoikka)

Sain erinomaisen briiffin eri kansainv�lisiin ja EU-operaatioihin osallistuvilta suomalaisilta asiantuntijoilta. Kuulin my�s siviilikriisinhallintaoperaatio EULexin p��llik�n, kaksoishatutetun korkean edustajan ja Naton Kosovo-operaation komentajan arviot.

Kosovon p��ministeri ja varaulkoministeri maalasivat maan tilanteesta ja kehityksest� luottavaisemman kuvan. Paitsi luottamusta my�s kovaa ty�t� erityisesti oikeussektorilla tarvitaan.

Kosovon p��ministerin Hashim Thacin kanssa.

SKJK:n komentaja Pasi Rekil�n kanssa (kuva: Satu Hoikka)

Yhteiskuvassa Keskisen taisteluosaston esikunnan edess� (kuva: Satu Hoikka)

Kosovossa edet��n pienin askelin. T�rkeint� on, ett� kuitenkin edet��n. L�hdin t��lt� hieman optimistisempana.

Seuraavaksi Serbiaan.

Skopjessa nyt

Alexander Stubb — Tue, 2 Feb 2010 00:00:00 +0200

Makedoniasta terve! T�m� vaikuttaa kumman kotoisalta maalta. Laskeuduimme Aleksander Suuren kent�lle. Ajoimme Aleksanterin valtatiet� p��kaupunkiin Skopjeen. Y�vyimme Aleksanderin hotellissa.

K�vimme keskustelut hyv�n kollegani ulkoministerin, presidentin sek� Euroopan unionin kaksoishatutetun edustajan kanssa.

Poseeraus ulkoministeri Antonio Milososkin kanssa

Makedonia on aktiivinen ja rakentava alueellinen toimija. Se on ainoa maa L�nsi-Balkanilla, jolla ei ole avoimia rajakysymyksi�. Se on tunnustanut Kosovon, ja suhteet Serbiaan ovat normalisoituneet. Makedonia osallistuu lis�ksi Bosnia-Hertsegovinassa Althea-operaatioon.

Makedonialla on kuitenkin yksi vakava naapuruusongelma. Kreikka ei hyv�ksy maan nime�. T�ll� avoimella nimikiistalla on konkreettisia seurauksia. Se est�� maan etenemisen niin EU- kuin Nato-j�senyystiell�. Kysymys kuuluu sarjaan vaikea ratkaista. Molemmilla osapuolilla siihen liittyy identiteettiin, historiaan, kulttuuriin ja traditioihin kytkeytyneit� tunteita. Samantapaista kiistely� Skopjella on ollut my�s Bulgarian kanssa kansallisuuden ja kielen nimiin liittyen.

Kysymys on yksi esimerkki L�nsi-Balkanin politiikan arkip�iv�st�. Sit� v�ritt�� v�ist�m�tt� historia.

Nyt Pristinaan.

Sarajevo

Alexander Stubb — Mon, 1 Feb 2010 00:00:00 +0200

Terveisi� Sarajevosta! Aloitin t��lt� L�nsi-Balkan -kierrokseni. Nimi tuo varmasti monelle mieleen 1984 talviolympialaiset ja suomalaisten kultamitalit. Sarajevo muistetaan my�s Jugoslavian hajoamissodasta. Valitettavasti j�lkimm�inen heijastuu yh� maan poliittiseen arkeen.

Takana on eritt�in kiinnostava p�iv�. Tapasin Bosnian presidenttineuvoston puheenjohtajan, edustajainhuoneen puhemiehen ja apulaisulkoministerin. Keskustelin my�s kansainv�lisen yhteis�n, EU:n ja sotilasoperaatioiden edustajien kanssa. Annoin muutamia tv-haastatteluja. P�iv�n p��tteeksi pidin puheen parlamentissa t�p�t�ydelle salille.

Tapaamisissani ja puheessani kannustin maata yll�pit�m��n EU-perspektiivi�. Samalla muistutin Bosnia-Hertsegovinaa sen omasta vastuusta. Maan EU-l�hentymisess� haastetta riitt��.

T�rkeint� on edet� perustuslakiuudistuksessa. Maan hallinto perustuu sis�llissodan j�lkeen vuonna 1995 neuvotellulle Daytonin sopimukselle. J�rjestelm� on monimutkaisuudessaan heng�stytt�v�. Korkein valtiollinen instituutio on 3-j�seninen presidenttineuvosto. Presidentit edustavat maan kolmea suurinta etnist� ryhm��: v�est�st� 48% on bosniakkeja, 37% on serbej� ja 14% kroaatteja. Maassa on parisataa ministeri� ja 14 parlamenttia.

Periaatteessa ylint� valtaa k�ytt�� Daytonin sopimuksen toimeenpanoa valvova korkea edustaja. Jotta kuvio ei mene liian vaikeaksi, h�nen toimintaansa ohjaa ns. PIC-maaryhm�. It�vallan Inzko on samalla my�s EU:n korkea edustaja.

En voi sanoa olevani valtavan rohkaistunut maan mahdollisuudesta edet� nopeasti EU-l�hentymistiell�. Tavoitteesta ei tule kuitenkaan miss��n nimess� luopua.

Nyt Skopjeen.

Talviperjantai Helsingiss�

Alexander Stubb — Fri, 29 Jan 2010 00:00:00 +0200

Lontoon matkaa seurasi kiireinen perjantaip�iv�. Aamu alkoi EU-ministerivaliokunnan kokouksella. Sit� seurasi tapaaminen Tasavallan presidentin kanssa. Pidin aamup�iv�ll� my�s puheen ministeri�n Eurooppa- ja it�osastojen yhteisess� aluekokouksessa. Oli mukava n�hd� iso joukko tuttuja.

Lounastauko sujui mukavasti Ven�j�n suurl�hettil�s Aleksandr Rumjantsevin kanssa. K�vimme antoisan keskustelun kansainv�lisist� aiheista, kahdenv�lisist� suhteista ja tulevista tapahtumista. Kevyemp��kin jutustelua harrastettiin. Suurl�hettil�s muun muassa kertoi Kekkosen vierailusta vuonna 1958, jota h�n sai koululaisena todistaa Sverdlovskissa. Kovin erilainen oli tuo aika!

Iltap�iv�ll� julkistimme Suomen It�-Eurooppa-, Etel�-Kaukasia ja Keski-Aasia �linjauksen. Se on laatuaan ensimm�inen kokonaispaketti, joka koskee n�it� alueita. Kyse on kaikkiaan 11 maasta ja 137 miljoonasta ihmisest�. Olemme vahvistamassa suhteitamme n�iden maiden kanssa ja lis��m�ss� panostamme niin kahdenv�lisesti kuin EU:n tasolla.

Osaltaan kyse on Suomen l�hialueista. Esimerkiksi Valko-Ven�j� ja Ukraina ovat aivan l�hell�. N�iden alueiden kehitys ja vakaus ovat t�rkeit� meille, kuten koko EU:lle. Monet maat ovat kasvavia markkinoita ja Suomella onkin id�ss� runsaasti potentiaalia. Meill� on vahvaa osaamista ja Suomea pidet��n kiinnostavana kumppanina.

Panostamme my�s ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja sananvapauteen. Arvoja ja yhteisty�t� kuten kauppaa ei pid� asettaa vastakkain. Yhteisty� v�litt�� arvoja ja antaa samalla paremmat mahdollisuudet ottaa vaikeatkin asiat esille. Huomasin t�m�n keskiviikkona, kun keskustelin Kazakstanin ulkoministerin Saudabajevin kanssa ihmisoikeuskysymyksist�.

Nyt on aika l�hte� talvisen viikonlopun viettoon. Paussi tuleekin tarpeeseen. Ensi viikolla edess� on nimitt�in nelip�iv�inen L�nsi-Balkanin matka.

Lontoon Afganistan-konferenssi

Alexander Stubb — Thu, 28 Jan 2010 00:00:00 +0200

P�iv� Lontoossa on ollut vilkas. Koolla 64 maata, joiden tavoitteena tukea Afganistanin vakautta. Ei helppoa, mutta ei mahdotonta.

Pidin Suomen puheenvuoron aamup�iv�ll�. David Miliband pyysi lyhyit� puheenvuoroja. Noudatin h�nen toivettaan ja pistin p�yt��n meid�n kannan: siviilej� runsaat 30, sotilaita enint��n 195 ja kehitysapu 110 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana.

Presidentti Karzailla oli tasapainoinen puhe, jossa h�n nosti esille kuusi kokonaisuutta: reintegraatio, turvallisuus, hallinto, korruptio, talous ja alueellinen yhteisty�. Tavoitteisiin voi yhty�. Kokouksen viesti on selke�: kansainv�linen yhteis� tukee Afganistania. Siit� todisteena, ett� paikalla on l�hes kolmannes maailman kansallisvaltioista.

N�it� kokouksia voi samalla hy�dynt�� erin�isten tapaamisten merkeiss�. K�yt�vill� on my�s mahdollisuus tapailla kollegoita. Juttelin muun muassa Sergei Lavrovin, Hillary Clintonin ja Catherine Ashtonin kanssa.

Huomenna julkaisemme uuden it�-linjauksen, josta lis�� my�hemmin.

Transatlanttisia suhteita Lontoossa

Alexander Stubb — Wed, 27 Jan 2010 00:00:00 +0200

Terveisi� Lontoosta. Aamulennolta suoraan Hyde Parkiin lenkille. Paikalliset t-paidoissa ja shortseissa. Min� pipo p��ss�, hanskat k�siss�. Juoksuasukin oli l�mmin. Asteita +3, tihkusadetta.

P�iv�n ohjelmaan kuului puhe Chatham Housessa. Sen l�yd�t t�st�. Kuulisin mielell�ni kommentteja. Viilasimme puhetta kauan ja hartaasti.

Tapaan my�s opposition varjoulkoministerin William Haguen, annan haastattelun Newsweek-lehdelle ja osallistun Walesin prinssin vastaanotolle. Huomenna sitten Afganistania sek� haastattelut BBC Worldille ja Al Jazeeran legendaariselle David Frostille.