Aluksi pahoitteluni etten ole pariin päivään ehtinyt bloggaamaan. Takana on tiukka viikko matkustamista, tapaamisia ja esiintymisiä. Äsken päätin juuri päivän kolmannen puheen. Yleisönä oli UHVY ry eli ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen jäsenet. Tuhatjäseninen yhdistys täytti kunnioitettavat 40 vuotta ja järjesti sen kunniaksi hienon juhlan.
Muun ohjelman ohella olen panostanut Venäjään liittyviin valmisteluihin. Reilun viikon päässä siintää Tasavallan Presidentin johdolla Moskovaan tehtävä valtiovierailu, johon itsekin osallistun. Maanantaina soitin kollegalleni Sergei Lavroville. Keskiviikkona lounastin Venäjän suurlähettilään Aleksandr Rumjantsevin kanssa. Molemmat hyviä keskusteluita.
Olen viime päivinä tavannut myös useita suomalaisia Venäjän kanssa tekemisissä olevia henkilöitä. Ja kaiken kukkuraksi olen tietysti lukenut ison kasan aineistoa. Preppaaminen jatkuu ensi viikolla eri muodoissa. Osallistun mm. tiistaina pohjoisen ulottuvuuden ministerikokoukseen Oslossa, jonne myös Lavrov saapuu.
Valtiovierailu Moskovaan tulee hyvään aikaan, sillä Venäjä on tällä hetkellä näkyvä aihe eurooppalaisessa keskustelussa. Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet ovat kehittymässä myönteiseen suuntaan. Myös EU:n ja Venäjän välillä on samanlaista ?resetin? henkeä. Ilmapiiri on parantunut ja suhteisiin on tullut lisää myönteistä dynamiikkaa. Tämä ei ole ihme, sillä EU ja Venäjä kohtaavat isossa mittakaavassa samanlaisia haasteita. Niihin vastaamisessa yhteistyö on voimaa.
EU:n ja Venäjän suhde tarvitsee todella kehittyäkseen erityisesti kahta asiaa: 1) molemmin puolin rakentavaa henkeä ja 2) edistystä konkreettisissa hankkeissa. Niistä kauaskantoisimpia ovat vapaakauppa ja viisumivapaus. Olemme olleet aktiivisia molemmissa asioissa. Näkymät näyttävät tällä hetkellä entistä paremmilta, mutta työtä on vielä edessä.
Nyt edessä on viikonloppu, joka kuluu kuntoilun merkeissä. Juoksen nimittäin Frankfurtin maratonin.
