Osallistuin tänään Kirkkohallituksen EU-neuvottelukunnan kokoukseen Helsingissä. Aiheena EU:n perustuslaki. Puheenjohtajana arkkipiispa Jukka Paarma. Puhujina Paavo Lipponen ja allekirjoittanut.

Olin otettu siitä, että sain puhua samassa tilaisuudessa Paavo Lipposen kanssa. Olen aina arvostanut Lipposta. Hän kuuluu ilman muuta Eurooppalaisten visionäärien sarjaan.

Työskentelin monta vuotta ikäänkuin Lipposen alaisuudessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Paljon hyviä muistoja huippukokouksista, Suomen puheenjohtajuudesta ja monesta EU-sopimusväännöstä.

Oli hienoa saada toimia valmistelevana virkamiehenä ja olla mukana ideoimassa muun muassa Lipposen kuuluisaa Bryggen puhetta vuodelta 2000.

Tänään aiheena oli siis EU:n perustuslain tulevaisuus. Lipponen työskentelee nk. Amaton ryhmässä, joka pohtii tapaa päästä ulos perustuslaillisesta umpikujasta. Ryhmä julkaisee loppuraporttinsa 4.6.

Omassa puheenvuorossani esitin viisi pointtia:

1. Neljä jäsenmaaryhmää.

– perustuslaillinen ydin (18 maata, jotka ovat ratifioineet sopimuksen),

– perustuslain ystävät (Ruotsi, Tanska, Irlanti ja Portugali, jotka voisivat ratifioida sopimuksen nopeassa aikataulussa),

– ystävät, joilla on ongelmia (Ranska ja Alankomaat),

– ystävät, jotka tarvitsevat apua (Britannia, Puola ja Tsekki).

 

2. Tärkeät päivämäärät.

– Ranskan vaalien toinen kierros 6.5.

– Saksan perustuslakikonsultaatiot päättyvät 6.5.

– Barroson epävirallinen kokous nykyisen ja tulevien puheenjohtamaiden kanssa 12.5.

– Eurooppa-neuvosto 21-22.6.

 

3. Mitä odottaa Eurooppa-neuvostosta?

– Hallitustenvälisen konferenssin (HVK) koollekutsuminen – alkaa syyskuussa ja loppuu joulukuussa 2007.

– HVK:n asialista, joka tulee olemaan suppea (eli kaikkea ei avata).

– Tavoite, että uusi sopimus astuisi voimaan ennen EU-vaaleja vuonna 2009.

 

4. Pöydällä olevat ehdotukset.

– Minisopimus.

– Sopimus plus.

– Institutionaalinen sopimus.

– Sekasopimus.

 

5. Veikkaus lopputulokseksi.

– Sekasopimus, jota ei kutsuta perustuslaiksi.

– Rakenne perinteiseen muottiin, eli muutokset ujutetaan vanhoihin sopimuksiin.

– Poistetaan symbolit, perustuslakiviittaukset (ulkoministeri, presidentti, EU-laki, jne) ja viittaus EU-lain ensisijaisuuteen.

– Karsitaan määräenemmistöpäätksiä.

– Summa summarum: sopimuksen sisältö säilyy kutakuinkin sellaisenaan, mutta muoto ja nimi rustataan uusiksi.

 

Tällainen oli siis pohdintamylly tänään. Sekoitus uutta ja vanhaa.