EU päätti tänään uusista pakotetoimista Venäjälle Ukrainan kriisin vuoksi. Itse asiassa jo kesäkuussa Eurooppa-neuvostossa päätettiin Venäjälle asetettavista ehdoista tilanteen ratkaisemiseksi. Kun merkittävää edistymistä ei valitettavasti ole nähty, seurauksena on EU-tason toimien kiristäminen.

 

Yksi käännekohdista oli 17. heinäkuuta tapahtunut malesialaisen matkustajakoneen järkyttävä alas ampuminen, joka johti noin kolmensadan täysin sivullisen siviilin – heistä suurin osa hollantilaisia – kuolemaan.

 

EU ja koko kansainvälinen yhteisö olivat siinä tilanteessa, että nyt oli pakko toimia. Viimeisimmät tapahtumat Ukrainassa eivät voi jäädä vaille unionin vahvaa reaktiota.  Pakotteet ovat valitettavia – ei kukaan tällaista tilannetta halua. Tärkein tavoite on edelleen saada Ukrainan kriisi lientymään ja ratkaistua. EU:n päättämät toimet toivottavasti vauhdittavat ratkaisun etsintää, mutta ratkaisu kriisin osapuolten on lopulta löydettävä neuvotteluteitse. Tuemme presidentti Porošenkon rauhansuunnitelmaa.

 

EU:n Venäjä-pakotteet ovat tähän saakka olleet pitkälti henkilöihin kohdistuneita matkustusrajoituksia ja varojen jäädytyksiä. Uudet ja yksimielisesti sovitut uudet rajoittavat toimet koskevat neljää sektoria:

 

• Venäläisten valtio-omisteisten pankkien toiminnan rajoittamista pääomamarkkinoilla
• Aseiden tuonti- ja vientikieltoa
• Niin sanottujen kaksikäyttötuotteiden, eli sekä sotilas- että siviilikäyttöön soveltuvien tuotteiden, viennin rajoituksia
• Niin sanotun arkaluonteisen teknologian viennin rajoituksia

 

Kriisin aikana Suomi on aktiivisesti painottanut, että uudet pakotteet on kohdistettava oikeudenmukaisesti EU-tasolla. Nyt voi aiheellisesti kysyä, miten kolmannen vaiheen pakotteet oikein iskevät Suomeen?

 

Asia ei ole yksinkertainen. Ei ole olemassa yksinkertaisia vastauksia.

 

Nyt päätettävillä toimilla ei suoraan ole merkittäviä vaikutuksia Suomen kansantaloudelle, mutta yrityskohtaisia eroja on kyllä. Epäsuorasti, Venäjän taloudellisen aktiviteetin hidastumisen kautta, myös Suomen talouteen voi toki kohdistua vaikutuksia. Näistä toimista ei kuitenkaan aiheudu sellaisia seuraamuksia, joista Suomessa on viime päivinä puhuttu – kuten tuhansien työpaikkojen menettäminen.

 

Suorista vaikutuksista puhutaan vasta, jos EU joutuu menemään paljon raskaampiin taloudellisiin toimiin Venäjää vastaan. Ja tätä meistä ei kukaan halua.

 

Olemme tehneet kevään ja kesän kuluessa hartiavoimin töitä sen eteen, että toimien vaikutukset meihin olisivat mahdollisimman tasapainoiset ja toimenpiteet olisivat Suomen kannalta hyväksyttävissä. Olen tyytyväinen vaikuttamistyömme onnistumiseen. Puhelinlangat ovat laulaneet ja viestejä on vaihdettu aktiivisesti eurooppalaisten päättäjien kanssa.

 

Olen keskustellut viime viikkoina lomaillessani kriisin ratkaisusta niin Ukrainan presidentti Porošenkon kuin Venäjän pääministeri Medvedevin kanssa. Lisäksi Suomessa niin tasavallan presidentti kuin ulkoministerikin ovat vaikuttaneet aktiivisesti.

 

Suomen Venäjä-suhteiden tila on edelleen hyvä. Ukrainan vaikeasta tilanteesta ja EU:n Venäjään kohdistamista toimista huolimatta emme näe Venäjä-suhteitamme nollasummapelinä. Olemme tiivisti mukana EU-rintamassa mutta haluamme pitää keskusteluyhteyden Venäjään auki.

 

Jatkamme vaikuttamista Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi niin EU-tasolla kuin kahdenvälisestikin.

 

On kuitenkin selvää, että EU:n ja Venäjän näkemykset Ukrainan tilanteesta eroavat osin suurestikin toisistaan. Kyse on viime kädessä Euroopan vakaudesta, ja myös Suomen turvallisuudesta.

 

Näille asioille ei voi laskea yksiselitteistä hintalappua.