Terveiset Maailman talousfoorumista (WEF) Davosista. Paikalla on maailman poliittista johtoa, suurimpien yritysten johtajia sekä laajalti mediaa. Voisi sanoa, että tuttuihin ympäri maailmaa on vaivatonta törmätä.

Mutta ei tätä tehdä viran ja törmäämisten puolesta. Kysymys on pitkälti siitä, mitä täältä(kin) saisimme mukaan evääksi Suomen nostamiseksi. Ideoita, ajatuksia, analyysia. Lisäsi muutaman päivän aikana pystyy tiiviisti näkemään, minne maailma on taloudellisesti ja poliittisesti menossa.

Suomen kannalta täältä on kahdenlaisia uutisia – sekä hyviä että vähän enemmän hätkähdyttäviä. Hyvä esimerkki on se, että Suomelta kysytään täällä paljon taloudesta, esimerkiksi ICT-osaamisesta ja pienen valtion ketteryydestä. Saamme olla onnellisia, että oma äänemme kuuluu.

Mutta entä se hätkähdyttävämpi osuus? Talousfoorumin teemalause on ”Committed to improving the state of the world”. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa sitoutumista maailman tilanteen parantamiseen. Keskusteluissa ja ohjelmassa yksi tärkeä teema on ollut ilmastonmuutos. Toiseksi voi nostaa digitaalisuuden.

Olemme myös Suomessa tunnistaneet ilmastonmuutoksen yhdeksi suureksi megatrendiksi. Siis aihealueeksi, joka maailmalla tulee väistämättä isona teemana vastaan. Kehittyvät maat ponnistelevat jatkuvasti puhtaampien ratkaisuiden puolesta. Osaamiselle on kysyntää.

Suomi on kärkipaikoilla, kun lähdemme kilpailuun. Cleantech-sektorimme osuus ytimeen – tekemään maailmaa puhtaammaksi. Toisaalta digitalisaation puolesta puhuu vahva Nokia-perintömme ja ensiluokkainen ICT-osaaminen.

Mutta toisaalta muutkin maat ovat tunnistaneet samat teemat. Se tarkoittaa sitä, että isot maat tulevat takaa. Ja kovaa. Emme voi tuudittautua nykyiseen asemaamme. Jos näin teemme, olemme jääneet kehityksessä jo jälkeen.

Kun tilannetta pyörittää usealta eri kantilta, niin johtopäätös on silti varsin selkeä – osaaminen on Suomen kovin kilpailuvaltti. Osaaminen on Suomen kulmakivi.

Se, että meiltä kasvaa kansainvälisiä asiantuntijoita, ahkeria ja kekseliäitä ammattilaisia. Se tarkoittaa myös sitä, että tutkimus- ja kehitystoiminnan täytyy aivan ehdottomasti olla keskiössä Suomen menestyksessä.

Ensi vaalikaudella joudumme tekemään paljon ikäviä päätöksiä. Silti on yritettävä kaikin tavoin varjella tk-toimintaa ja suomalaista osaamista. Pikemminkin budjetin sisällä olisi tehtävä valintoja koulutuksen puolesta. Hankala paikka, mutta eiköhän keinoja löydetä.

Ja niin, yksi asia vielä. Korkean osaamisen lisäksi tarvitaan ripaus rohkeutta ja hulluutta. Muistetaan myös myydä ideoitamme. Hyväkään idea ei kasva eduksi suomalaisille yrityksille ja suomalaiselle hyvinvoinnille, jos se pysyy piilossa.

Me kyllä osaamme. Vielä ripaus uskallusta ja ennen kaikkea kovaa työtä, niin voimme jatkossakin kertoa maailmalle, kuinka hyvin pärjäämme. Aika hyvä tavoite vuodelle 2017 Suomen 100-vuotisjuhlia silmällä pitäen?

4 Comments
  1. Marko Tolonen
    22.01.2015 19.18

    Koulutuksemme tason varmistamiseksi voisimme aivan hyvin harkita lukukausimaksuja ja opiskelujen rahoittamista nykyistä enemmän opintolainoilla. Pääministerin ikäluokan opiskellessa oli tavallista, että opintolainaa kertyi 50 000 – 70 000 markkaa. Itse en kokenut lainojen takaisinmaksua vastenmielisenä, kun lainajärjestelmä oli ainakin kohdallani välttämätön tai sitten opiskelu olisi venynyt paljon pidemmäksi. Nykytilanne, että voimme opiskella vaikka kaksi korkeakoulututkintoa pääosin muiden rahoilla, on käymässä kestämättömäksi. Tästäkin on voitava avoimesti keskustella, kun valintoja miljardiluokan säästöiksi tehdään.

    Reply
  2. Sirpa Kuusela
    22.01.2015 20.12

    Moro Alex, Uskallusta ja rohkeutta ottaa reppu selkään jä lähteä ensin vaikka naapurikyliin. Bestemor fra Finland lähettää lämpöiset terveiset täältä Trondheimista – tieteen, innovaatioiden ja busineksen pöhisevästä kaupungista. Tänään kuulin, että yhtenä tavoitteena on tännekin saada Slush-meninki, johon Suomesta otetaan mallia ja oppia. Erityisesti nyt norjalaiset tarvitsevat meitä ja me heitä. Ei muuta ku hynttyyt yhteen ja innovaatiot pöhisemään ja siitä maailmaa pelastamaan. Tuplataan tai tripilataan ne keskinäiset tullitilastotkin siinä samalla.

    Reply
  3. Jouni Pulli
    22.01.2015 20.24

    Jep, tärkeää on myös osata vastata kysymykseen, mitä me osaamme ja miten me osaamme sekä pohtia, millä keinoin saamme maailman kehityksen edes pieneltä osin, mikä jo meille riittää yllin kyllin, haluamaamme suuntaan.

    Varmasti voimme ”millä keinoin” -kysymykseen vastata ainakin osin, että kehittämällä maailman arktista osaamista niin digitalisaation, logistiikan kuin cleantechinkin puitteissa sekä myös huoltopalveluja ja arktisesti toimivaa tavaratuotantoa kehittäen.

    Ennen kaikkea tarvitsemme kilpailukykyisempää yksityissektoria, joka nyt laahaa karkeasti perässä EU:ssa. Olemme vielä näivettymisen baanalla, olisi hyvä tarttua härkää sarvista ja tehdä niitä oikeita valintoja ja mitata se myös hallituksen osalta vuosittain esim. toimintasuunnitelmaa tarkistamalla.

    Reply
  4. Osmo Polas
    22.01.2015 22.28

    Jaloja ja hienoja ajatuksia, mutta mikäli valtiovalta jatkaa lukokoulutuksen alasajoa nyky hallituksen mallin mukaisesti, niin turha on odottaa uusia osaajia Suomessa.

    Reply

Comment

required