Kokoomuksen uusi puheenjohtaja valitaan Lahden puoluekokouksessa 14.6. Siitä alkaa parin viikon urakka uuden hallituksen muodostamiseksi.
Jos minihallitusneuvottelut sujuvat nopeasti, uusi pääministeri edustaa ensi töikseen Suomea Eurooppa-neuvostossa 26.6. Asialistalla on silloin muun muassa komission puheenjohtajan valinta sekä tulevien vuosien ilmasto- ja energiapolitiikka.
Uudenkin hallituksen työtä ohjaa 2011 neuvoteltu hallitusohjelma, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet. Sitä on kuitenkin hyvä täsmentää. Hallituksen pitää konkretisoida itselleen ja eduskunnalle, mitä loppuvaalikauden aikana on tarkoitus saada aikaan.
Kokoomuksen linja on selvä: hallitusohjelmasta, kehysriihen päätöksistä ja Kataisen hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta pidetään kiinni. Uuden hallituksen tärkein tehtävä on toteuttaa ja panna toimeen nämä päätökset. Politiikan, erityisesti talouspolitiikan, pitää olla vakaata ja ennustettavaa.
Euroopan taloudessa on alkanut näkyä rohkaisevia merkkejä. Huolimatta viimeisen kuukauden isoista investointiuutisista, Suomen talouskehitys on kuitenkin turhauttavan huonoa. Teollisuuden globaali rakennemuutos, talouskriisi ja oman kilpailukykymme suhteellinen heikkeneminen loivat yhdessä pirullisen ansan, josta emme ole vieläkään päässeet kokonaan irti. Erityisen vaikeaksi Suomen tilanteen tekee, että perinteiset vahvat alamme metsä- ja ict-teollisuus ovat olleet vaikeuksissa. Uuden hallituksen onkin keskityttävä talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.
Valtio tai julkinen sektori ylipäänsä ei luo suoraan talouskasvua, ainakaan kestävällä tavalla. Tärkeintä on rakentaa hyvä toimintaympäristö: Suomen on oltava kilpailukykyinen, julkisen talouden kestävässä kunnossa, talouspolitiikan ennustettavaa ja johdonmukaista. Osaamisen vahvistaminen, kilpailun vapauttaminen, lupakäytäntöjen helpottaminen, yritysten hallinnollisen taakan keventäminen, työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen, maltillinen palkkakehitys ja työllistämisen kynnyksen madaltaminen ovat niitä elementtejä, joiden varaan voimme rakentaa Suomen uutta nousua.
Elvytyksestä puhuttaessa on syytä hahmottaa mittakaava. Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 193,4 miljardia euroa. Valtion budjetti tälle vuodelle on 54,6 miljardia euroa, mihin sisältyy 7,1 miljardia lainanottoa. Hallitus päätti kehysriihessä kahdelle vuodelle jakautuvasta 600 miljoonan euron kasvuohjelmasta, joka perustuu valtion omaisuuden myynnistä saataviin tuloihin. Niitä käytetään muun muassa Tekesin toimintaan. Hyvin rakennetulla paketilla voi vipuvaikutuksineen olla hetkellistä merkitystä talouskasvun tukemisessa. Ihmeitä sillä ei kuitenkaan saada aikaan tai muuteta talouden isoa kuvaa.
SDP:n suunnalta on viime viikkoina 1) esitetty kritiikkiä valtionyhtiöiden myyntiä kohtaan 2) ehdotettu puolen miljardin suuruista ylimääräistä työllisyyspakettia ja 3) toivottu lisärahaa muun muassa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Tämä linja tarkoittaisi valtiontalouden kannalta siis vähemmän tuloja ja enemmän menoja.
Suomen julkisen talouden uskottavuuden puolustaminen on tavoite, johon toivottavasti kaikki hallituspuolueet sitoutuvat jatkossakin.
Olen itse valmis keskustelemaan avoimesti erilaisista vaihtoehdoista talouskasvun ja työllisyyden kohentamiseksi kestävästi, velkaantumista kiihdyttämättä. Perinteinen elvyttäminen itsensä vuoksi ei ole tässä taloustilanteessa mahdollista. Jos uudessa hallituksessa on valmiutta siirtää budjettikehyksen sisällä menoja tai muuttaa veroja aidosti ja kestävästi talouskasvua tukevaan suuntaan, se ei varmasti jää Kokoomuksesta kiinni.
Johan Malm
03.06.2014 14.50Alex, vi vet att de flesta (i antal räknat) företag i Finland är sm-företag, att hjälpa dessa att anställa några (2-5) personer / sm-företag skulle lösa Finlands arbetslöshetsproblem. När jag var fulltime företagare för ngt år sedan skulle den absolut största ”hjälpande handen” för att kunna anställa mera folk var skattelättnader. Det kändes helt fel att på en liten vinst i företaget betala upp till 28% i skatt, istället skulle vi ha önskat anställa några till men det var helt omöjligt pga företagets storlek. Jag föreslog på den tiden till Jan-Erik Enestam att företag med mindre än 20 anställda skulle kunna ha 0% skatt förutsatt att ingen dividen lyfts ut företaget. Dett skulle kunna fungera ännu idag, och väldigt billigt alternativ för staten !
Jouni Pulli
03.06.2014 16.00Alex kirjoittaa: ”Politiikan, erityisesti talouspolitiikan, pitää olla vakaata ja ennustettavaa.” Lisäisin tuohon: ”Mutta ennen kaikkea uskottavaa ja kannustavaa myös sijoittajille ja ennen kaikkea niille, jotka työn tekevät, ei niille, jotka ovat huonosti suunnitelleet.”
Alex kirjoittaa myös: ”Valtio tai julkinen sektori ylipäänsä ei luo suoraan talouskasvua, ainakaan kestävällä tavalla.” Näin varmaankin on, mutta valtio ja julkinen sektori voivat lyhytaikaisesti toimia kasvun, innovoinnin ja kilpailukyvyn promoottoreina siinä määrin, että maahan luodaan edellytykset sellaiselle yksityisille toiminnoille ja investoinneille, että pääsemme uudelleen kasvuun kiinni. Vain säästämällä kutistumme olemattomiin. Eli muut syövät markkinamme.
Talouspolitikkammekin tulee olla uskottavaa. Ja tässä kohdin on hyvä kysyä keiden mielestä? Luokituslaitostenko ainoastaan? Ei varmasti, vaan ennen kaikkea asiakkaidemme, EU-kumppaniemme ja kilpailijoidemme mielestä, katsokaamme siis, miten muut menestyvät ja ottakaamme opiksemme.
Kansa on jo kyykyssä, lisäkyykyttäminen on kuin ampuisi itseään jalkaan.
Tuula Kiilamo
03.06.2014 17.05Hyvä Jouni Pulli,
tekstisi on mielestäni asiaa. Mutta voisitko ystävällisesti täsmentää seuraavan lainauksen: ” katsokaamme siis, miten muut menestyvät ja ottakaamme opiksi.”
Siis mitkä tahot, henkilöt tai maat? Puhummeko kansantalouksista? Mitkä siis ovat niitä, joista meidän tulee ottaa oppia? Ja nyt en tietenkään tarkoita Saudi Arabiaa jne.
Jouni Pulli
04.06.2014 09.29Hyvä Tuula Kiilamo,
tarkoitin:
1. Niitä EU-kansantalouksia, jotka ovat myös kv. kaupasta suuresti riippuvaisia, pärjäävät meitä paremmin ja joihin vertaaminen on hyödyksemme huomioiden yhteiskuntarakenteemme ja -systeemimme muutostarpeet;
2. Eräitä Aasian kehittyneitä maita; sekä
3. Sellaisia yhteisöjä, jotka ovat Suomen sijasta päätyneet toisenlaisiin toiminta- ja investointipäätöksiin ja näiden päätösten syitä.
Markku Lehto
05.06.2014 00.59Olen samaa mieltä, että valtion tulee luoda edellyksiä tulevalle talouskasvulle, joka näyttää jo vähitellen EU:ssakin käynnistyneen. Suomessa on paljon infraan liittyvää korjaus- ja kehittämisvelkaa, josta valtio on vastuussa. Se on nyt saatava kuntoon, ennen kuin kustannukset nousukauden myötä nousevat valtiontalouden kannalta sietämättömiksi. Jos tiestömme, rautatieyhteydet ja tietoliikenneyhteydet ovat nykyisellä tasolla, niin suomalaisella yrityselämällä ei ole edellytyksiä kilpailla keski-eurooppalaisten yritysten kanssa.
Tuula Kiilamo
03.06.2014 16.44Hyvä ministeri Alex,
tulostin itselleni hallitusohjelman 22.6.2011 ja luin sen tarkkaan pariinkin kertaan.
Ainuttakaan periaatetta en pystyisi mitätöimään.
Sen sijaan löydän vaivatta useitakin asioita, jotka eivät ole toteutuneet.
Erityistä huomiota kiinnitin työtä koskevaan kappaleeseen. Lainaan: Hallituksen tavoitteena on varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuudet ja kannusteet työhön osallistumiseen jne.
Tämä hokema tunnetaan. Ei ole onnistuttu.
Erityisesti askarruttaa nuorisotyöttömyys. Onhan se nyt tavatonta, että nuori jää tyhjän päälle ja näköalattomaksi.
Siksi kysynkin Sinulta Alex: miksi meillä ei ole tarjolla oppipoika/kisälli-mahdollisuutta?
Asia on nyt kertakaikkiaan niin, että kaikki nuoret eivät siedä teoreettisia opintoja. Miksi siis pakottaa heidät sellaisiin?
Meidän suomalaisten ei kannata kerskua opinnoilla, jotka eivät johda yksilön hyvinvointiin.
Miksi emme ota oppia Saksasta? Siellä tietääkseni tämä työssäoppiminen toimii edelleeen.
Toinen seikka , johon kiinnitin huomiota hallitusohjelmassa, oli seuraava lause: Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle.
Sitä se juuri on. Eläkeyhtiöiden pomojen tulot ja edut ovat olleet ja ovat ilmeisesti edelleenkin sitä luokkaa, että edes keskiluokka, joka maksaa verot, ei jaksa laskea loppusummaa.
Hyvä Alex, tästä on syytä tehdä loppu.
Kolmas kritiikkini kohde olisi ollut ohjelmassa mainittu samanarvoisuus.
Jätän sen kuitenkin muille kommentoijille.
Markku Lehto
05.06.2014 00.48Olen samaa mieltä oppisopimusta koskevassa asiassa. Saksassahan on jo vuosisataiset perinteet tässä oppipoika – kisälli – mestari ( maister ) opintolinjassa.
Jokainen yhteiskunta tarvitsee paitsi akateemisesti koulutettuja, niin myös käytännön osaajia. Viimemainittuja ei voida korvata halvan työvoiman maiden resursseilla. Tämähän ilmenee mm. siinä, että useat suomalaiset yritykset ovat ”kotouttaneet” tuotantonsa takaisin Suomeen.
Mielenkiintoista on, että demareiden edellinen puheenjohtaja ei syttynyt tälle ajatukselle. Miten lie nykyisen demaripuheenjohtajan ? Työvoimaministeri taitaa myös pitää matalaa profiilia asiassa jostakin syystä.
juuso
03.06.2014 17.26En tulostanut hallitusohjelmaa (22.6.2011), enkä jaksanut lukea sitä kaikilta osin. Mistään lukemastani ei kuitenkaan voinut päätellä, että Suomi luopuisi valtiokeskeisestä holhousyhteiskunnasta ja antaisi ihmisten päättää omista asioistaan. Jokaisen joka on hallitusohjelman lukenut, on ollut pakko ymmärtää, että talouden nousu on ladattu muun Euroopan nousun varaan ja siitäkin noususta resurssit ovat varattu julkissektorin pönkittämiseksi, jolloin vaihtoehdot ovat oja tai allikko. Seuraavan pääministerin pitää muuttaa Suomen suunta ja hylätä nykyinen hallitusohjelma. Uuden hallitusohjelman alettava sanoilla: Suomi luopuu sosialismista ja siirtyy markkinatalouteen.
Tuula Kiilamo
03.06.2014 17.52Juuso,
Jaan näkemyksesi julkishallinnon ja ylipäätään kansallisen byrokratiakoneiston tarpeettomuuteen.
Kerrotko, miten sen voisimme korjata.
Se on sisäinen työ, hallintorakenteessa.
Mutta muutoin kommenttisi on hiukan huvittava
juuso
03.06.2014 18.45Itse en jaksa huvittua omista kommenteistani, joten huvittavuus jää sinun iloksesi. Niin kauan kun tulonjakodemokratia on ohjenuorana, niin asiaa ei voine korjata. Ylipäätään niin kauan, kun demokratia on itseisarvoinen päämäärä eikä sitä aseteta sille kuuluvaan arvoon eli välineeksi, niin huonolta näyttää. Pääomat liikkuvat vapaasti ja hakeutuvat sinne mihin demokraatit voivat kohdistaa niihin vähiten invaasioita. Talouden ennustaminen on tällä hetkellä helppoa, vaihtoehdot ovat kitkuttamisen ja syöksykierteen välillä. Kitkuttamisen veikkaaminen edellyttää kyllä melkoista yltiöoptimismia. Korjausehdotus sisältyi jo edelliseen kommenttiin. Siirrytään markkinatalouteen. Noususuhdanteessa siirtyminen voisi tapahtua kivuttomasti, mutta silloin ketään ei kiinnosta ja laskusuhdenteessa poliitikot eivät uskalla, mutta ei hätää, kun laskua on ollut tarpeeksi, niin silloin on pakko.
Mika Kaakinen
04.06.2014 09.30”“Politiikan, erityisesti talouspolitiikan, pitää olla vakaata ja ennustettavaa.”
Hyvä. Yrityksille tärkeintä on ennustettavuus. Mikään ei tapa talouselämää enemmän kuin tempoileva talouspolitiikka.
Vilho Partanen
04.06.2014 14.17Nuo Rinteen ja SDP:n ”uudelleen lämmitetyt” ajatukset tarkoittaisivat, että valtion velanottoa lisättäisiin aluksi ainakin miljardilla.
Rahaa saa omaisuutta myymällä, työn lisäarvona tai velkana. Jos ei varoja saada myymällä tai lisäarvosta, niin velkaantumisessa pätee valtiolle sama kuin muille, eli velka on veli otettaessa, mutta se on veljenpoika maksettaessa.
Markku Lehto
05.06.2014 00.34Tervehdys Alexander
Kilpailukykymme edellyttää myös liikenneinfran ( rautatiet ja maantiet ) kuntoon saattamista sekä tietoliikenneinfran kehittämistä koko maassa, ei vain Kehä III:n sisäpuolella. Kehä III:n sisäpuolella bisneksen pyörittämiseen kohdistuu melkoisia kustannuspaineita, mm. sen vuoksi, että siellä ihmisten on pakko saada parempaa palkkaa voidakseen elää siellä. Kiinteistöjen vuokrakustannuksetkin ovat eri tasolla kuin muualla Suomessa olevien alueiden neliövuokrat.
Kilpailukyvystämme puhuttaessa aina nostetaan tuotantokustannukset esiin (markkinointi- ja myyntitaidosta vähemmän puhutaan ), joten eikö nyt mm. em. infraa kehittämällä voitaisi näihin tuotantokustannuksiiin, johon logistiikankin kustannukset kuuluvat, vaikuttaa ? Tiedät varmasti itsekin, missä kunnossa tiestömme on tällä hetkellä. Rautateiden tilasta kertoo karua tekstiä se, että VR lopettaa rekkojen rautatiekuljetukset, eli ns. multimodaalikuljetukset. Rekkafirmat eivät ilmeisesti enää luota VR:n kykyyn kuljettaa rekkoja aikataulussa pohjoisen ja etelän välillä. Nyt rekkaliikenne entistä enemmän siirtyy pitkillä kuljetusetäisyyksillä ennestäänkin huonokuntoisille maanteille. Tuplaradan rakentaminen on jäämässä kesken. Tuplarata tulee saada Ouluun saakka ja jatkossa myös Kemiin saakka. Tämä on tietysti liikenneministerin juttu ensisijaisesti, mutta kyllä pääministerinkin tulee tässä olla tekemässä linjauksia ja vaikuttaa omalta osaltaan näissä asioissa myös valtionvarainministeriin.
Tietoliikenneinfran tulee mahdollistaa bisneksen pyörittäminen koko maasta käsin. Näin voitaisiin hyödyntää mm. palkka ja kiinteistövuokrakustannuksiltaan edullisiä ”syrjäkyliä” yritysten toimipaikkoina, samalla saataisiin näihin kuntiin aidosti kannattavaa toimintaa ja verotuloja. Samalla vahvistettaisiin suomalaisten yritysten valmiuksia suuntautua Pohjois-Ruotsin ja -Norjan markkinoille, jossa työtä todellakin riittää.
Jotta yritys voisi toimia tehokkaasti maailmalla, tulee sillä olla kunnolliset tietoliikenneyhteydet. Näin ei nyt monessakaan paikassa ole ja ”peräkylien” yrittäjät joutuvat tuskailemaan takkuavien yhteyksien kanssa. Kilpaile siinä sitten keski-eurooppalaisten firmojen kanssa.
No, tämä tietoliikenneinfrakin menee nykyisen liikenneministerin alueelle, mutta kun teillä lienee hyvät keskusteluyhteydet ja niin varamasti tieto liikenneministerin ja tulevan pääministerin välillä jatkossa kulkee.
Toki on ymmärrettävää, että näitä esiin nostamiani liikenne- ja tietoliikenneinfraa koskevia asioita ei voida mittavassa määrin enää nykyisen hallituksen jäljellä olevan toimikauden aikana muuttaa. Toisaalta voi kysyä,että onko näiden asioiden eteenpäin vieminen ristiriidassa vuoden 2011 hallitusohjelman kanssa ? Eiköhän sen jälkeen olla tehty paljon radikaalimpia muutoksia alkuperäiseen hallitusohjelmaan liittyen, kuin esittämäni asiakokonaisuudet.
Liikenne- ja tietoliikennelinjaukset ovat omalta osaltaan myös strategisia ja joiden vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään heijastuu kymmeniä vuosia eteenpäin. Nämä haasteet eivät siis poistu mihinkään seuraavien eduskuntavaalien jälkeenkään.
Toivottavasin, että Sinulla Alexander, riittää aikaa myös näiden asioiden ottamiseen huomioon. Eikös se ole niin , että koko maata puolustetaan ja rauhan aikana myös koko maata kehitetään. Tietenkin aidosti kannattavalta pohjalta. Operatiiviseen toimintaan suunnatut jatkuvat tukiaisethan ovat kuin kannettu vesi kaivossa.
Terveisin Oulusta
Markku Lehto
Commander ( G.S., Navy, retired )
Former Chief of the Logistics Department Northern Command Headquarters 2000 – 2006
Member of the National Coalition Party of Finland
Maria Vuori
05.06.2014 07.07Hämmästyttää, kun sanotaan, että uusi nousu. Juuri kokoomuksen hallituksessaoloaikana tämä alamäki alkoi. Vuonna 2007 Keskusta / Kokoomus. Eli tänä aiakana Talous on romahtanut. Sama koaliitio hallitsee EU.ta. Sekin on tavallinen riippakivi ja byrokraattinen laitos. Ainoa tae, että ns mebit saavta huikeaa palkkaa. Eli samanlaista toimintaa, kuin Neuvostoliitossa aikoinaa. Pieni poliittinen ryhmä säätää kurkkudirektiivejä kansan kuristamiseksi
Markku Lehto
05.06.2014 23.36Tulee toki muistaa, että nykyinen lama alkoi 2008 USA:sta, eikä se ollut ensimmäinen eikä toinenkaa kerta. Toki federalistinen Amerikan Yhdysvallat on toipunut itseaiheutetusta lamastaa nopeammin kuin EU , Suomesta puhumattakaan.
Tämän USA:sta alkaneen globaalin laman aiheuttamisessa pienen Suomen hallituksilla on ollut melko pieni merkitys. Toisaalta ollaanhan meillä Suomesse kyllä talouselämän toipumista, nousua ja kehitystä aktiivisesti jarrutettu etupainoisesti käyttöönotetuilla ympäristö- ja päästöveroilla ja pakkomaksuilla. Saapas nähdä mitä ”hauskaa” tuleva ilmastolaki tuo tullessaan ? Tässä kannattaa kansalaisten olla hereillä ja seurata lain eduskuntakäsittelyä. Onneksi ilmastolaki taitaa mennä eduskunnan käsittelyyn ennen ensi kevään vaaleja. Onneksi meillä on netti, josta voi on-linena tai nauhoitettuna seurata eduskunnan täysistuntoja lain käsittelyyn liittyen.
Maria Vuori
05.06.2014 07.09Aina kun Kokoomus on ollut suomen historiassa valtaapitävänä puolueena on tullut Lama tai sota.
Aina on Demarivetoinen hallitus nostanut Suomen talouden kuntoon.
Mutta aina näissäkin kommenteissa moititaan demareita. Mutta heikoilla on ollut nytkin kokoomuksen ansioluettelo. Stubb sanoi, ettei veroja pitäisi kerätä. Stubb on tietämätön, että verorahoilla hänkin matkustelee ympäri maailmaa ja veroeuroista ne hänenkin palkat maksetaan. Suomessa on ollut 2007 lähtien oikeistohallitus ja nyt on kokoomus johtanut hallitusta. EU:ssa on samoin ollut oikeisto enemmistö ryhmittymä suurin ryhmä koko aijan. Miten oikeisto on sitten onnistunut muuta kuin hokemaan vastuullista politiikkaa.
EU kuten Suomikin on ennen näkemättömissä vaikeuksissa. Ent. itäålokin kansalaiset pettyneet, kun taivas ei auennutkaan lupauksista huolimatta. Ei olla osattu ratkaista asioita oikein, eikä nopeasti. Kokoomus on kuitenkin Suomen mestari. Eli enemmän valtionvelkaa kuin koskaan ennen. Työpaikkoja on hävinnyt Suomesta Kokoomuksen johtoaikana enemmän kuin koskaan ennen. Siis Kokoomus on tuplamestari Suomenmestari. Jan Vapaavuori levittelee käsiä, että mitään ei ole tehtävissä. Työpaikat vähenee silmissä, Ihmetyttää suuresti, että kansa uskoo yleensä vielä kokoomuksen selittelyä vastuullisesta politiikasta. Katastrofin aiheuttajat häipyvät suojatyöpaikkoihin Brysseliin. Missä se vastuu näkyy ja tuntuu muuta kuin työttömyytenä. Hyvävelikerhon ja veroparatiisien suojelussa se kyllä näkyy.
Kirsi Vainionpää
06.06.2014 01.28Hei,
Milloinka olisi aika tunnustaa, että ns. hyvinvointivaltion aika on ohi eikä Suomella enää ole siihen varaa? Ilmeisesti ei ainakaan niin kauan kuin SDP istuu hallituksessa.
Emme oikeasti voi jatkaa julkisen talouden kasvua enää ottamalla, kuten Rinne haluaisi, lisää velkaa. Opeta, Alex hyvä, sosialisteillekin, että siihen aatteeseen ei enää ole varaa maassamme puhtaana velan päälle rakentuen.
Kirsi J. Vainionpää
YTT, LK, vapaa tutkija
Ahti Räsänen
11.06.2014 17.12Hyvä Alex!
Kyllä velan kasvu täytyy saada kuriin tavalla tai toisella. Ei ole mielekästä ylpeillä tasokkailla sosiaalietuuksilla, jotka on saatu aikaan
valtionvelkaa lisäämällä. Rinne ym täytyy saada ymmärtämään tosiasiat totuutta kaunistelematta.
Not Found
The requested URL was not found on this server.