Tänään eduskunnan täysistunnossa käydään lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, joka pyrkii tekemään ruotsin kielestä valinnaisen oppiaineen kaikilla kouluasteilla.

 

Tulen itse kaksikielisestä perheestä. Olen kulkenut koulutietäni sekä suomeksi että ruotsiksi. Nyt kodissamme puhutaan kolmea kieltä. Näkökulmastani aiheen ympärillä on liikaa kiihkoilua ja vastakkainasettelua.

 

Yksi puoli puhuu pakkoruotsista unohtaen kritiikittä, että koko koulujärjestelmämme perustuu oppivelvollisuuteen, paino sanalla velvollisuus. Toinen puoli poteroituu puolustamaan vähemmistökieltään ikään kuin sen olemassaolo olisi radikaalisti uhattuna. Ei ole.

 

Kielikiihkoilu kummallakaan puolella ei auta olennaiseen kysymykseen eli kuinka valmentaa nuorisollemme olennaiset valmiudet. Mikään oppiaine ei ole täysin turhaa, tuskin täysin välttämätöntäkään. Kielikeskustelussa ruotsin kielestä tulee puolesta riippuen kuitenkin jompaakumpaa.

 

Kieliajattelullani on kaksi lähtökohtaa: kansainvälisyys ja yleissivistys. Suomi on viennistään riippuvainen: kauppa ei käy, jos ei osaa kieliä. Suomi haluaa olla aktiivinen kansainvälisillä foorumeilla: viestimme ei kanna pelkästään suomeksi tai ruotsiksi. Yksilötasolla kielille ja kulttuureille herkällä on yksinkertaisesti paremmat valmiudet tämän päivän maailmassa.

 

Vieraan ymmärtäminen lähtee itsensä ymmärtämisestä, omasta kulttuurisesta yleissivistyksestä. Perustuslakimme 17§ toteaa ”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.” Kulttuurisesta itseymmärryksestämme lohkaistaisiin iso pala, mikäli toisen kansalliskielemme annettaisiin rapautua. Kääntäen, kansainvälisyyden ja yleissivistyksen näkökulmista Suomen kaksikielisyys ja englannin myötä itse asiassa kolmikielisyys on ilman muuta valtti.

 

Samalla huolestuttavina kehityspiirteinä voidaan todeta toisen kotimaisen osaamisen tason heikentyneen 2000-luvulla, ruotsin pitkänä kielenä opiskelevien määrän vähentyneen ja ylioppilastutkinnon yhteydessä ruotsin kielen kirjoittavien määrän pienentyneen. Ja mikä näitä olennaisempaa, suomalaisnuoret opiskelevat vähenevässä määrin ylipäätään vieraita kieliä.

 

Kielten opetukseen ja opiskeluun on ilman muuta satsattava, siis opetukseen, ei seiniin. On erikoista, että suomen- ja ruotsinkielisillä on omat koulunsa. Opiskellaan erillään, leikitään erillään. Toinen puoli jää vieraaksi ilman arkista yhteyttä. Kieltä opetellaan, mutta sitä ei oikein opita, sisäistetä ja omaksuta osaksi omaa ajattelua ja identiteettiä. Suomen- ja ruotsinkielistä opetusta voisi aivan hyvin olla enemmän samoissa tiloissa, kaikkien hyödyksi.

 

Mitä vähemmän resursseja menee seiniin ja hallintoon, sen enemmän jää tilaa myös yksilöllisempiin kieliohjelmiin, kielikylpykoulutukseen ja muihin vieraisiin kieliin. Samalla voitaisiin olla joustavampia tarpeiden mukaan, joskus ruotsin kielen sijasta on kannattavampaa panostaa johonkin toiseen kieleen.

 

Joka tapauksessa näkemykseni on, että tämän päivän maailmassa kieliä tulisi opiskella enemmän ja aikaisemmin. Lapset ovat kielten suhteen kuin sieniä. Tämä kannattaisi hyödyntää.

33 Comments
  1. Kyllikki Hyhkö
    15.05.2014 13.48

    Hei,
    olen ehdottomasti samaa mieltä. Ehdotus on mitä parhain ja todellakin jo aika toteuttaa se. Ja miksei jo lastentarhasta lähtien voisi toimia kaksikielisinä yhdessä?
    Ja seuraava vaihe tästä voisi olla, että vanhusten talot ja lastentarhat sijaitsiviat lähekkäin toisiaan samoissa pihapiireissä muuta se on jo toinen asia vaikkakin kuuluu samaan suvaitsevaisuusgenreen.

    Reply
    • hanna
      04.06.2014 07.36

      Miten tuo kaksikielisenä toimiminen onnistuu, kun kunnassa tai maakunnassa ei ole ruotsinkielisiä? Suurin osa Suomea on tuollaista aluetta.

      Reply
    • Pakkoruotsin lakkauttamista kannattava
      05.06.2014 11.11

      Järki hoi, älä jätä!

      Kannattaisi pikaisesti tutustua kielikarttaan, josta selviää nopella vilkaisulla, että ruotsinkielisiä on vain hyvin, hyvin pienellä alueella länsirannikolla.

      Kielikartta esim. tässä: http://www.pakkoruotsi.net

      Pakkoruotsi pois suomenkielisistä kouluista! Tämä on oikeutettu vaatimus.

      Reply
  2. Ossi Mäntylahti
    15.05.2014 14.31

    Tämä oli erinomainen kannanotto! Järki on pidettävä mukana tässä kielikeskustelussa.

    Reply
  3. Jouni Pulli
    15.05.2014 16.04

    Jep Alex, olen samaa mieltä siinä, että varsinkin meille hieman Euroopan keskuksesta syrjässä asuville ja erikoista kieltä puhuville suomalaisille olisi tärkeää oppia käyttämään useita kieliä ja että oppiminen kannattaisi aloittaa jo varhaisessa vaiheessa.

    Identiteettiimme, kulttuuriimme ja historiaamme Ruotsi, ruotsinkieli ja ruotsalaisuus kuuluvat läheisesti niin toki ainakin osin myös Viro, vironkieli ja virolaisuus sekä Saksa, saksankieli ja saksalaisuus ja Venäjä, venäjänkieli ja venäläisyys ja tämän lisäksi vielä ”lähipakolaisemme” esim. Karjalasta ja Inkeristä.

    Etteivät suomalaiset jämähtäisi nyt ajattelemaan liian kapeasti olisi ehkä aika muokata lainsäädäntöämme niin, että jatkossa kaikki yliopistoista valmistuvat osaisivat käytännössä hyvin vähintään neljää kieltä mukaan lukien suomenkielen.

    Reply
  4. Mika Kaakinen
    15.05.2014 16.10

    ”Joka tapauksessa näkemykseni on, että tämän päivän maailmassa kieliä tulisi opiskella enemmän ja aikaisemmin. Lapset ovat kielten suhteen kuin sieniä. Tämä kannattaisi hyödyntää.”

    Komppaan. Mitä aikaisemmin kielen oppii, sitä parempi kieitaidosta tulee.

    Reply
  5. Leo
    15.05.2014 17.56

    Kielien opetusta pitäisi kyllä aikaistaa.. mutta se ruotsin kieli.. itse olen lukiolainen ja luen englannin lisäksi sekä A-venäjää että A-saksaa. Ruotsista on suurta haittaa saksan opintoihini, kun sanat ja kielioppi menee aina sekaisin kielien välillä. Idea koulujen yhdistämisestä on ihan hyvä ja pienentäisi tätä finskasvenskojen ja suomalaisten välistä gäppiä.

    Reply
  6. Laura Karlsson
    15.05.2014 20.45

    Kaarinassa on hienosti yhdistetty suomenkielinen Hovirinnan ala-aste ja St.Karins Svenska skola, jonne meidänkin lapset aikanaan menevät. Kielellisenä on niin paljon hauskempaa kuin kielettömänä! Kannatan ehdottomasti kielten opiskelua, koska kielitaidot ovat ainakin minulle avanneet monta ovea. Lycka till i valet Alex!

    Reply
  7. Reijo Kytölä
    15.05.2014 21.19

    Aika helppoa olla samaa mieltä. Asian, josta Alex kirjoittaa, pitäisi olla itsestään selvyys. Jos vielä emeritus koulumiehenä tiivistäisin: koulusta pitäisi putkahtaa kielitaitoinen, kulttuureja ymmärtävä vahvan matemaattis-luonnontieteellisen sekä riittävän kädentaidon omaava uutta oppimaan haluava nuori…

    Reply
  8. Mikael
    16.05.2014 00.12

    Tack för synpunkterna, Alex. Du skriver vettigt, och det är lätt för mig att instämma i det mesta du skriver här.

    Du undviker ändå – igen – elegant att ta konkret ställning till frågan; borde den obligatoriska svenskundervisningen hållas kvar, eller avskaffas (som bland annat samlingspartiets ungdomsorganisation föreslagit).
    Jo?
    Eller nej?

    Det är trist om du vägrar ta ställning, bara i politiskt syfte, det vill säga av rädsla att vinna eller förlora röster.

    Reply
  9. Andra inhemskt är pest
    16.05.2014 00.50

    ”Joka tapauksessa näkemykseni on, että tämän päivän maailmassa kieliä tulisi opiskella enemmän ja aikaisemmin.”

    Oppiaineena ruotsi on ehdottomasti aloitusaikansa uhri: Ylä-aste ei todellakaan ole parasta aikaa aloittaa yhtään mitään oppiainetta. Luulen että ruotsia osataisiin/siitä pidettäisiin huomattavasti enemmän jos se aloitettaisiin jo ala-asteella.

    Siltikin olen sitä mieltä että vähintäänkin on tarjottava valinta ruotsin ja venäjän väliltä, mieluiten mukaan myös saksa, ranska, espanja, saame… miksei norjakin

    Reply
  10. Hannu Myllynen
    16.05.2014 06.43

    Kannatan kieltenopiskelun tärkeyden korostamista ja motivointia. Ruotsinkielen pakollisuus ei tuota edistä eikä edistä ruotsinkielen asemaakaan Suomessa, Päinvastoin.

    Pakollisuudesta jääräpäisesti kiinnipitäminen aiheuttaa ja on jo aiheuttanut korjaamatonta vahinkoa itse asialle. Kannatan suomen ja ruotsinkielisessä perheessä kaksikielisiä lapsia kasvattaneena yhteisiä kouluja , teattereita, seuroja , seurakuntia jne.

    Parhaaseen ja oikeastaan ainoastaan tulokseen päästään kaikinpuolin ja kaikkien kannalta luonnon menetelmällä.

    Reply
  11. Jack the Finn
    16.05.2014 06.57

    Alex, vaikka asia ei kirjoituksestasi täysin selviä, oletan että kannatat nykyistä koko maan kattavaa pakollista ruotsin kielen opetusta?

    Sääli, sillä muuten pidän osaamisestasi ja äänestäisin sinua mielellään missä vain vaaleissa. Joudunko etsimään ehdokkaani persuista?

    Reply
  12. marlene walander
    16.05.2014 08.23

    Hej!!!Har själv bott ien liten by, som är helt svensk, och lärt mig finska i skolan!!Jag undrar hur jag skulle ha klarat mig utan den kunskapen i vårt tvåspråkiga land!!!Och sedan när jag själv blev mamma satt jag mina barn i ett tvåspråkigt daghem så nu är mina barn tvåspråkiga vilket har varit till storfördel för dem nu när de är i arbetslivet.ÄLDSTA SONEN JOBBAR I hELSINGFORS och har just för att han är helt 2språkig fått en mycket bra tjänst !!!!Och dottern bor o jobbar i Californien o pratar många olka språk som jag tror att hon har lärt sig just för att hon har en positiv syn till främmande språk!!!oCH HON SKREV DESUTOM L I FINSKAN I GYMNASIET!!!yNGSTA SONEN JOBBAR OCKSÅ OCH HAR INGET PROBLEM MED FINSKAN!!! Hörde lite på kommentarer igår från riksdags huset när finnarna vill ha bort svenskan och undra för mig själv, vem har valt in dessa klantar till riksdagen och att de skall få bestämma över våra rättigheter jag bara undrar???? Vem i fridens dagar som förälder vill förhindra barnen att ha en möjlighet att lära sig olika språk!!!!Det hör ju till allmännbildningen!!!!Tack för mig!!!

    Reply
  13. Vesa
    16.05.2014 08.55

    Eilinen kielikeskustelu oli pitkälti surullista katseltavaa. Tuntuu että toinen osapuoli ei edes tiennyt mistä aloitteessa oli kysymys. Tarkoitushan ei missään nimessä ole lakkauttaa ruotsin kielen opiskelua vaan asettaa se samalle viivalle pakolliseksi mutta valinnaiseksi yhdessä muutaman muun kielen kanssa.

    Kielipolitiikassa on viime vuosina tehty suuria virheitä. Ruotsin pakollisuuden poistaminen yo-kirjoituksista oli huono ratkaisu, koska korkeakouluissa pidettiin edelleen virkamiesruotsi ja sen kanssa on monella vaikeuksia koska lukioaikana ei ole ollut todellista motivaatiota opiskella.

    Ehkä oikeampi tapa olisi ollut muuttaa virkamiesruotsin asemaa. Nythän monet korkeakoulut päästävät oppilaita läpi erittäin heikoin kielitaidoin, koska ei haluta että opiskelijan tutkinto jää kesken puutteellisen ruotsin osaamisen vuoksi.

    Reply
  14. Vilho Partanen
    16.05.2014 09.29

    Mitä jos kielilait kumottaisiin kokonaan vanhentuneina, tarpeettomina ja haitallisina ?

    Kieli on kulttuurin kommunikointia eli ”hengittämistä”, mikä on niin itsestään selvyys, ettei hengittämisestäkään ole ”säädetty lakia”.

    Esim. englannilla on niin vahva itsestään selvä asema keskeisissä maissaan, ettei kenellekään ole tullut mieleen pistää sitä perustuslakeihin.

    Annettaisiin kielikäytännön muotoutua ja hakeutua uomiinsa ”open source” –periaatteella, mikä kuitenkin toteutuu ajassa ja käytännössä olipa lakeja tai ei.

    Laeille oli aikanaan poliittiset ja hallinnolliset syyt, mutta eikö kehitys ole jo poistanut ne ?

    Ruotsinkielen asemaa ei mikään laki turvaa, jos ihmiset eivät KÄYTÄ sitä.
    Niin yksinkertaista se on.

    Reply
  15. JV Lehtonen
    16.05.2014 10.54

    Miksi ruotsin kielen pitää olla AINOA velvollisuus, jolle ei ole vaihtoehtoja ? Jopa maanpuolustusvelvollisuus voidaan suorittaa lukuisilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Totaalikieltäytyjä selviää puolen vuoden pantarangaistuksella.
    Ruotsirangaistus kestää vuosikausia! Eilisen eduskuntakeskustelun perusteella ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin että kaksikielisyysjärjestelmä on kriisiytymässä: Se on enemmistölle enemmän velvoittava kahle kuin vapauttava rikkaus. Ymmärrän kyllä, että kaksikielisyysjärjestelmästä maksimaalisen hyödyn saava kannattaa järjestelmää, mutta on turha odottaa, että me haitankärsijät sitä tukisimme millään muotoa. Järjestelmä ei ole legitiimi sanan laajassa merkityksessä, koska se perustuu pakkoon- pakkojärjestelmät sortuvat ennemmin tai myöhemmin. Legitiimi järjestelmä pysyy pystyssä kansalaisten velvollisuudentunnosta, ilman pakottamista. Pakottaminen alleviivaa järjestelmän legitimimiteettivajetta!
    Kysymys on myös identiteetin vapaudesta. Miksi maailmankansalainen suvaitseva Alex ei suvaitse ruotsitonta suomalaisuutta yhtenä suomalaisuutena suomalaisuuksien joukossa ? Nykyisenkaltainen identiteetin pakottaminen von oben. ylhäältä alas ei kuulu länsimaiseen demokratiaan! On ikävää, että leimaat syvällisesti pohdiskelevat ihmiset ”kiihkoilijoiksi”.. Luonnehtisin asennettasi valtapopulismiksi. Mutta työn iloa Brysseliin!

    Reply
  16. Sirpa Leppänen
    16.05.2014 12.03

    Mitä enemmän oppilaan resursseja menee yhden pakollisen vieraan kielen opiskeluun, sitä vähemmän tilaa jää lukujärjestykseen muiden kielten opiskelulle. Tämä on ihan matemaattislooginen totuus. Ainoa keino parantaa suomalaisten kielitaitoa on laittaa kaikki vieraat kielet samalle viivalle ja antaa oppilaan oman kiinnostuksen ja motivaation ohjata kielivalintaa. Ei poliittisten lehmänkauppojen. Oppivelvollisuus on eri asia kuin pakkoruotsi! Ei ole mitään syytä sille, miksi jonkun vieraan kielen opiskelu olisi pakollista kaikilla oppiasteilla ja jonkun toisen ei. Itseasiassa mikään muu kouluAINE ei edes ole kaikissa oppilaitoksissa pakollinen, mutta ruotsi on. Tässä ei ole järjen hiventäkään.

    Reply
  17. Hilkka
    16.05.2014 12.31

    Suomessa on jotenkin kumma käsitys siitä, että yhden kielen opiskeleminen estää toisen oppimista. Ruotsin opiskelu ensimmäisenä kielenä ei ole haitannut englannin, saksan tai espanjan opiskelua ja niiden oppimista. Päinvastoin. Kielitaidon saa sujuvaksi oikeastaan vasta kun on kieltä käyttänyt ko. kieltä puhutussa maassa tai sitä jatkuvasti puhuvien kanssa kauemman aikaa. Kansat ja kulttuurit tulevat jotenkin todellisimmiksi, kun osaa keskustella paikallisten kanssa heidän omalla kielellä. Luetun ymmärtäminenkin auttaa, koska esim. kirjojen lukeminen alkuperäisellä kielellä antaa enemmän kuin käännösversiota lukiessa.

    Onnea matkaan, Stubb! Just keep an ear to the ground and put your foot down if required.

    Reply
  18. Johanna Maskery
    16.05.2014 18.57

    Pakkoruotsi vaan tuntuu niin vieraalta!! Asumme kaksikielisessä kunnassa ja ruotisinkielisellä puolella puututaan siihen, että välituntikieli pitäisi olla ruotsi. En tiedä yhdenkään suomenkielisen koulun vastustavan sitä, että ruotsinkielinen koulu olisi samassa pihapiirissä. Mutta toisin päin on. Pakkoruotsi pitää poistaa! On muitakin kieliä mitä pitäisi / olisi hyvä opiskella: venäjä, espanja, kiina!
    Kielen opiskelun pitäisi olla vapaaehtoista! Pakkoruotsi aiheuttaa skismaa ja turhautumista! Miksi katsomme vain taaksepäin? Pitää katsoa eteenpäin!! Miksi tällaiset vanhat systeemit jatkuvat ja jatkuvat!?? Opiskelin 6 vuotta ruotsia enkä ole sitä käyttänyt kouluvuosien jälkeen. Opiskelin myös saksaa ja ranskaa, mutta koska pienellä paikkakunnalla ei voi valita kaikkea, piti valita. Eli se oli pakkoruotsi ja 1 vieras kieli! Ei todellakaan reilua! Nyt puhun natiivin lailla englantia, koska olen asunut Englannissa ja aviomies on englantilainen. Olisipa nyt joku toinen vieras kieli mitä osaisin kunnolla!! Mitä todella maailmalla tarvitsisin, niinkuin espanja tai ranska tai… Ja yleensä ruotsinkielisten kanssa puhun englantia!

    Reply
  19. Janne
    19.05.2014 12.00

    Suomelle on vienti ääretön tärkeä. Siis meidän pitää saada työmme tulos myyty ulkomaallekin jos haluamme että on varaa ostaa ulkomaalaisia tuotteita!
    Se joka kieliä osaa ymmärtää oikeasti asikkaan tarpeita paremmin ja osaa paremmin pärjätä kilpailussa.
    (Ruotsi on ja tulee toivotettavasti olla Suomalisille yrityksille tärkeä vientimaa.)
    Meillä ei ole varaa menettää vielä enemmän vientiä.
    Meidän itsenäisyys kärsii jos meidän taloudellinen tilanne jatkaa heikentämistä.

    Reply
  20. Dhanesh
    27.05.2014 18.21

    Terve Alex

    Arvaatkos millä tavoin suomenruotsalaiset pääsevät parhaiten eroon ikävistä puhelinmyyjistä… no, tiukasti puhumalla ruotsia. Siinä sitten kun yrität niin vastapeluri kysyy entistä nopeammin ja vaikeammin jotain ruotsiksi… tack tack, adjö, se siitä

    Reply
  21. pakkoruotsin lakkauttamista kannattava
    30.05.2014 18.33

    Ruotsista on tehtävä vallinnaiskieli! Tämä on ykkösvaatimus, kun aletaan puhumaan kieliosaamisen monipuolistamisesta.

    Ruotsi olkoon tarjolla kouluissa, mutta sen opiskelemisen on oltava vapaaehtoista.

    Stubbilla ei taida olla matematiikka kovin hyvin hallussa. 95% -5% merkitsee kahta täysin eri sarjoissa painivaa kieliryhmää. Suomenkielisiä 90%, muunkielisiä 5% ja suruja 5%. Ei ole olemassa järkeviä perusteita pakkoruotsille!

    Pakkoruotsi pois suomenkielisistä kouluista! Tämä on oikeutettu vaatimus.

    Reply
  22. Eeva
    30.05.2014 19.08

    Ruotsin pakollisuudelle ei ole perusteita.

    Sellaista peruskoulusta yliopistoon jatkuvaa pakkokieltä kuin Suomessa on ruotsi, ei ole missään maailmassa – ei edes siellä, missä niin maan pääkielenä kuin merkittävänä vähemmistökielenä on maailmankieliä (kuten Kanadassa tai Sveitsissä). Suomen kansalliskielet ovat molemmat pieniä kieliä eivätkä edes sukua toisilleen. Tässä tilanteessa ruotsin pakollisuus on järjetöntä ja syö muuta kielitaitoa. Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, koska se kuulemma söi saaren nuorten muun kielitaidon. Jos pakkosuomi oli ongelma Ahvenanmaalla, vielä moninkertainen ongelma on pakollinen ruotsi mannermaalla.

    Ei valtaosa suomalaisista tule koskaan kolmikielisiksi yhdistelmällä suomi+ruotsi+englanti – vain suomenruotsalaiset ovat tätä ja onnea heille. Muiden suomalaisten kohdalla kaksikielisyys äidinkieli+englanti on se yleisin vaihtoehto aivan kuten muuallakin Pohjolassa. Lisäksi meillä on todella suuri määrä maahanmuuttajanuoria (esim. pääkaupunkiseudulla liki 20% oppilaista), joiden tulisi saada varmistaa itselleen kolmikielisyys yhdistelmällä kotikieli+suomi+englanti. On myös eri tavoin monikielisiä perheitä ja perheitä, joilla on siteitä muihin kielialueisiin kuin Pohjola.

    On turha riimitellä ”enemmän kieliä, lapset on sieniä”, koska valtaosa lapsista elää yksikielisessä (suomenkielisessä) ympäristössä ja heillä on tyystin toisenlaiset kielitarpeet kuin vanhaan kielivähemmistöömme kuuluvilla suomenruotsalaisilla nuorilla. Meidän nuoremme eivät voi keskittyä opiskelemaan vain kieliä, vaan heidän on rakennettava käsitteellistä ymmärrystä kaikilla asiantuntija-aloilla: tekniikassa, taloudessa, käytännön aloilla, terveydenhoidossa… Kielet ovat meille välineaineita, eivät itse päämääriä.

    EU:n tavoite on kaksi vierasta kieltä oman kielen ohella. Suomenkielisillä tämä täyttyy nyt kolmikolla suomi + pakollinen ruotsi + vapaaehtoinen mutta tärkeä englanti. Pakollisen ruotsin takia ollaan vaatimassa suomalaisilta neljän kielen opiskelua, jotta saataisiin myös sitä kansainvälisyydelle välttämätöntä laajaa kielivarantoa. Tätä ei vaadita muissa koulutuksellisesti omavaraisissa maissa, vaikka siellä naapurikielet saattavat olla vielä maan pääkielen sisarkieliä.

    Realismi on sitä, että kunnioitetaan Suomessakin muiden kieliryhmien perheiden kykyä valita itse valinnaistarjottimelta ne kielet, jotka ovat juuri heille ne tärkeimmät. Näin tehdään muissakin maissa.

    Ruotsin pakollisuudelle ei ole perusteita, jos asiaa katsotaan muiden kieliryhmien ja tulevaisuuden näkökulmasta. Ruotsin paikka on vapaaehtoisten kielten joukossa. Tämän myöntämiseen tarvitaan sekä itseymmärrystä että ymmärrystä myös toisten ihmisten, toisenlaisten kielitaustojen tarpeille. Kokoomukselta toivottavasti jatkossa ymmärrystä löytyy!

    Reply
  23. hanna
    30.05.2014 19.23

    ”Kulttuurisesta itseymmärryksestämme lohkaistaisiin iso pala, mikäli toisen kansalliskielemme annettaisiin rapautua”
    Suomen kieli on hauras, jopa uhanalainen harvinainen kieli, eikä meillä ole varaa uhrata resursseja isompien naapurimaiden kielten pönkittämiseen!

    On jopa etnistä sortoa, että 5 mij suomenkielinen väestö joutuu pakolla opettelemaan 5% vähemmistön puhuman ja entisen isäntämaansa kielen. Ahvenanmaalaisilla ja ruotsalaisilla ei ole pakkosuomen opiskelua, vaikka historialliset syyt siihen olisivat samat kuin meillä ruotsin pakollisuuteen. Olemmehan olleet heidän kanssaan samaa maata satojen vuosien ajan. Heitä ei kiinnosta suomen kielen ”rapautuminen” alueellaan, He eivät ota millään tavoin vastuulleen pienemmän kielen, suomen, selviämistä.

    ”Kääntäen, kansainvälisyyden ja yleissivistyksen näkökulmista Suomen kaksikielisyys ja englannin myötä itse asiassa kolmikielisyys on ilman muuta valtti”

    Haloo, Olisiko yleissivistyksen kannalta 7-kielisyys vielä suurempi valtti (suomi,ruotsi, venäjä, saame, tataari, romani,kuurojen kieli) ? Kaikki nuo kielet pakollisiksi kouluissa kaikilla kouluasteilla ja virkakielen kokeet kaikista noista kielistä? Miksi ei ? Loppuvatko resurssit? Eikö minkä tahansa uuden kielen oppiminen helpota seuraavan oppimista? Eikö kaikki kielitaito olekaan rikkautta? Ai, eikö mahdu lukujärjestykseen?

    ” On erikoista, että suomen- ja ruotsinkielisillä on omat koulunsa. Opiskellaan erillään, leikitään erillään. Toinen puoli jää vieraaksi ilman arkista yhteyttä.”

    Hei Alex, tiedätkö, että suomalaisten enemmistöllä ei ole satojen kilometrien säteellä ainuttakaan ruotsinkielistä? Miten ihmeessä ”arkinen yhteys” ja ”yhdessä leikkiminen ja opiskelu” voi onnistua? Pitäisikö suomenkielisten Kainuussa, Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa alkaa keskenään puhua ruotsia? Ja järjestää lapsilleen suomi-ruotsi -kaksikielisiä kouluja?

    Voi pyhä Sylvi, miten epärealistisia kuvitelmia sinulla Alex on!

    Reply
  24. Masa
    31.05.2014 08.44

    Alex, esitit eilisessä Hbl:ssä, että jokaisen koululaisen tulisi alkaa lukea ensimmäiseltä luokalta ruotsia ja jotain valinnaista kieltä. Eli koululaiset alkaisivat opiskella kahta itselleen täysin vierasta kieltä ennenkuin osaavat kunnolla äidinkielensä, osaavat lukea, kirjoittaa, laskea tai ylipäätään olla koulussa. Perustelet näkemystäsi sillä, että ruotsi säilyisi näin Suomessa elävänä kielenä. Perustelustasi ilmenee Suomen kieliasetelman absurdius: ruotsia täytyy pitää hengissä Suomessa , muutoin se kuolee Suomesta. Näinhän se on, ruotsi on Suomessa pienen alati pienevän vähemmistön äidinkieli. Tämän vuoksi jokaisen koululaisen tulee siis Sinun mielestäsi opiskella, kaikista kielistä, juuri ruotsia ensimmäiseltä luokalta lähtien

    Yksi valinnainen kieli ala-asteen ensimmäisillä luokilla on täysin riittävä ja kohtuullinen vaade. Valittava kieli voisi toki yleisesti olla englanti, ei Sinulle tärkeä ruotsi. Mutta niinhän se, että koululaiset ja heidän vanhempansa ajattelevat koululaisten etua, eivät ruotsinkielen asemaa Suomessa. Ja miksi pitäisikään ajatella?

    Kieltaito on tärkeää, tulevaisuudessa vielä tärkeämpää. Erityisesti pienen valtion asukkaille, joiden oma äidinkieli poikkeaa lähes kaikista muista kielistä. Maailman globalisoituessa suomalaisten osaamien kielten paletin täytyy olla tulevaisuudessa olla nykyistä selkeästi laveampi – pelkällä suomella ja ruotsilla ei menestytä, kuten kolumnissasi esitit. Miksi sitten jokaisen tulee lukea lukea juuri ruotsia kaikissa kouluissa ala-asteelta yliopistoihin? Kaikille pakollinen sama vieras kieli kaikissa kouluissa vie kansakunnalta mahdollisuuksia oppia muita kieliä. Kysymys kuuluu, miksi tähän ei tehdä muutosta. Miksi koululaiset ja opiskelijat eivät saa vapaasti valita opiskelemiaan vieraita kieliä?

    Reply
  25. Eero Nevalainen
    14.06.2014 16.02

    Tämä oli itse asiassa ihan täysin tyhjää diipadaapaa koko teksti. Vaikka tässä ehkä annetaan lievästi periksi sille että vastapuolella on usein jopa ruotsalaiskansallismielistä kiihkoilua, niin pakkoruotsin vastustus maalaillaan kyllä omituisella pensselillä.

    Ensinnäkin: Tottakai hyväksymme kouluvelvollisuuden. Pakkoruotsista puhutaan siksi, että emme hyväksy pakkoruotsia osaksi opetussuunnitelmaa siten kuin se nyt on. Älä nyt viitsi vetää tätä ”koulussa on pakko käydä”-idiotismia tähän enää.

    Toiseksi: Suomenkielisiä ei välttämättä pidä käyttää ruotsin elävänä pitämiseen jos he nyt vain eivät ole ruotsinkielisiä. Tämä on eettinen kysymys. Ruotsinkielisyyttä vastaan ilmiönä minulla ei sinänsä ole mitään — jos teitä yhtäkkiä olisi puolet kansasta niin minun olisi paha lähteä väittämään vastaan. Kieltämättä minä en juurikaan tee mitään ruotsin elävöittämisen eteen, mutta se on minun todellisuuteni.

    Kolmanneksi: Sitä nyt vain ei mitenkään voi lakaista maton alle että koulussa oppilaat voivat lukea tietyn määrän kieliä, ja muutakin pitäisi lukea. Itse olin poikkeuksellinen oppilas siinä määrin että luin neljä kieltä ja vielä matemaattisia aineita, mutta meitä on melko vähän koko oppilasjoukosta. Ruotsin asettaminen prioriteetiksi hyödyntämään lasten herkkyyskausia on aina kannanotto; ja se oikeasti on ”pois jostain”. Muutoinhan ruotsia ei pitäisi laittaa sinne ala-asteelle luettavaksi!

    On surullista huomata, että Suomen uusi pääministeri ja ilmeisesti ihan älykkääseenkin ajatteluun kykenevä ihminen on yksinkertaisissa asioissa tahallisesti tyhmä. Olen kuitenkin lähes kaikessa muussa samoilla linjoilla kanssasi…

    Reply
  26. Eero Nevalainen
    14.06.2014 18.38

    ”Erityisesti pienen valtion asukkaille, joiden oma äidinkieli poikkeaa lähes kaikista muista kielistä.”

    Jos ollaan ihan tarkkoja, niin suomenruotsalaisilla alkaa olla jo resepti tähänkin — ongelma on meidän äidinkielemme. Raaseporissa suunnitellaan tilannetta jossa ruotsinkieliset saavat lukea englantia A1-kielenä ja suomenkieliset eivät. Onneksi Pellon tyyliin äidinkielen vaihto on suhteellisen helppoa, joten sitä muutoin ”ylivaltaista” kieltä saa sitten lukea kunhan ensin osaa ruotsia tarpeeksi hyvin.

    Näppärää.

    Reply
  27. Johanna
    02.07.2014 13.17

    Jag har själv vuxit upp i en tvåspråkig familj, haft vänner och hobbyn på de båda inhemska språken och identifierar mig själv som både finlandssvensk och finne.

    Jag är starkt för att finlandssvenskar och finskspråkiga skall umgås och ha gemensam verksamhet. Absolut!

    Värför inte ha gemensamma kurser och verksamhet tillsammans, skolorna är ofta nära belägna och äldre elever kan tryggt röra sig mellan två skolor, lära sig nytt tillsammans och av varandra!

    Men alla vet också att om man sätter i samma rum 10 finskspråkiga och två svenskspråkiga kan alla själva gissa, vilketdera språk som talas..Eller hur, alla har vi varit med om det.

    Så att inte ha dessa skilda skolor, utan en stor ”melting pot” skulle göra just det, sammansmälta kulturerna och språken.

    Då kommer det svenska språket som är en så klar minoritet att förlora och försvinna från vardagen, det är en alldeles klar självklarhet.

    Svenskan kommer att högst finnas till som ett klassrums språk om ett par generationer, om detta skulle ske i stor utbredning.

    Du kan gå till vilken internationell skola som helst i Finland och kolla vilket språk eleverna talar på rasten, vilket språk de använder i sin vardag efter skolan och vilket språk de kommer att tala till sina barn.

    Detta stöds av språkstudier och undersökningar hur språk kommer till och försvinner. Detta är klart det bästa sättet att ta kol på den finlandssvenska minoriteten.

    Väggar och skilda forum behövs, men också ett samarbete och språkbad tillsammans!Jag är för två eller flerspråkighet och jag är för berikade möjligheter av att vi tillsammans kan lära oss av varandra. Detta får ett stort JA och KYLLÄ från mig!

    Det svenska språket och den finlandssvenska identiteten måste också ha ett visst värde, en rätt att finnas till och för det så behövs det forum, utrymme och väggar. Den finlandssvenska kulturen, som en minoritet, behöver skyddas.

    Skolan är ett sådant ställe var ens identitet byggs upp, inte bara hemma, och att alla skolor blandas kommer i längden att leda till allt sämre kunskaper i svenskan samt en förlorad kultur, för det starkare vinner helt enkelt.

    Men låt oss lära oss av varandra, ordna kurser och verksamhet tillsammans, turas om att lära varandra språk och all bli berikade genom detta!

    Man måste våga stå upp för det som är rätt, det är rätt att både finsk- och svenskspråkiga skall ha utrymme och möjlighet till att tala sitt egna modersmål, möjlighet till att växa upp och få en klar identitet och kulturell grund. Vi kan absolut berika varandra vardag och hjälpa varandra att lära oss språk, men detta får inte ske bå de mindre bekostnad, absolut inte.

    Till slut ett bra ordspråk som vägledning och här menar jag nu INTE att det finska språket är boven, utan det att om vi inte tar hänsyn till varandra kan det lätt gå så att den större slukar den mindre, så får inte ske.

    Världen blir inte en bättre plats genom att mångfalden skulle försvinna, tvärtom.

    ”The only thing necessary for the triumph of evil is that good men do nothing.”

    Reply
  28. Riitta Järvi
    05.04.2016 16.28

    ” Joskus ruotsin kielen asemasta on järkevämpää panostaa johonkin toiseen kieleen”
    Toteaa Stubb loppulauseenaan. Näin on. Ei vain joskus vaan aina halutessa ja tarpeen niin vaatiessa.

    Reply
  29. Marjaleena
    07.04.2016 11.30

    Kenenkä luulet jaksaneen lukea ruotsinkielistä kirjoitustasi? Ehkä ruotsinkieliset niin tekevät. Oliko se siis heille tarkoitettu?

    Reply

Comment

required