Euroopan unioni, Latinalainen Amerikka ja Karibian maat eli LAC kokoontuvat huippukokoukseen täällä Madridissa. Osallistuin eilen ulkoministerien osuuteen. Tänään puikoissa ovat valtionpäämiehet. Kaikkiaan mukana yli 60 maata Atlantin kahden puolen.

Vuoden 1999 Rio de Janeirossa järjestetyn ensimmäisen kokouksen jälkeen EU ja LAC ovat tavanneet huippukokouksessa viidesti. Alun into ja idealismi on vuosien aikana vaihtunut realistisempaan ja konkreettisempaan suuntaan.

Tämän kokouksen tavoite on korostaa Euroopan ja Latinalaisen Amerikan globaalia kumppanuutta. Pääaiheita ovat ilmastonmuutos, talouskriisi ja maahanmuutto. Ongelmat ovat yhteisiä ja siksi niihin on etsittävä yhdessä myös ratkaisuja.

Me ulkoministerit keskityimme miettimään, miten lähentää Atlantin vastarantoja toisiinsa. Isäntämaa-Espanjan tavoite on muodostaa toimiva kolmio Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Latinalaisen Amerikan välillä. LAC -maat tahtovat luonnollisesti osallistua globaaliin päätöksentekoon. Oman säväyksen tähän tuo seikka, että alue on edelleen melko hajanainen. Haasteena onkin löytää yhteinen sävel paitsi EU-maiden kesken myös LAC-maiden ryhmässä.

Latinalainen Amerikka ei ole Euroopalle mikään uusi kumppani, mutta yhteistyön kaikkea potentiaalia ei ole hyödynnetty. Ehkä siksi sitä kutsutaan tulevaisuuden mantereeksi. Sinne kohdistuu jälleen myös ulkovaltojen taholta strategisia intressejä.

Tällaiset kokoukset ovat erinomaisia siksi, että niissä tapaa suuren joukon vanhoja ja uusia kollegoja. UK:n tuore ulkoministeri William Hague osallistui ensimmäiseen huippukokoukseensa. Minulla oli myös erillistapaaminen kuuden kollegan kanssa. Kävin mielenkiintoiset keskustelut ajankohtaisista kysymyksistä Uruguayn, Kolumbian, Kuuban, Paraguayn ja Guayanan ulkoministerien kanssa. Hyvä tilaisuus nostaa esille myös YK:n turvaneuvostokampanjamme.

En oikein tiedä miten tämän muotoilisi, mutta kiteytän tässä vaiheessa näin: mitä enemmän kuuntelen EU:n ulkopuolisia maita, sen vakuuttuneempi olen siitä, että yhteisen unionimme ulkopoliittista asennetta on muutettava. EU nähdään edelleen liian paternalistisena toimijana. Meidän on jotenkin hilattava ulkopolitiikkaamme tuohon ”arvokkaampaan” suuntaan. Palaan tähän teemaan seuraavien viikkojen aikana, viimeistään suurlähettiläspäivien puheessani elokuussa.

Tässä vielä lista LAC-maista:

Antigua ja Barbuda

Argentiina

Bahama

Barbados

Belize

Bolivia

Brasilia

Chile

Costa Rica

Dominica

Dominikaaninen tasavalta

Ecuador

El Salvador

Grenada

Guatemala

Guyana

Haiti

Honduras

Jamaika

Kolumbia

Kuuba

Meksiko

Nicaragua

Panama

Paraguay

Peru

Saint Kitts ja Nevis

Saint Lucia

Saint Vincent ja Grenadiinit

Suriname

Trinidad ja Tobago

Uruguay

Venezuela