Tänne Säätytalollekin kantautui viesti, että Serbian poliisi on tänään pidättänyt sotarikoksista epäillyn Ratko Mladicin. Serbian presidentti Tadic on vahvistanut asian.

Mladic löydettiin Serbian maaperältä. Entisen Jugoslavian sotarikoksia tutkiva YK:n tuomioistuin, eli ICTY, oli etsintäkuuluttanut Mladicin. Häntä syytetään osallisuudesta Bosnian sodan 1992-95 aikaiseen kansanmurhaan.

Tämä on erittäin tärkeä uutinen Serbialle ja myös koko Länsi-Balkanille. Mladicin pidätys ja toimittaminen tuomioistuimeen Haagiin on ehtona Serbian liittymiselle EU:n jäseneksi. Pidätys avaa siten Serbia tietä EU-jäsenyysneuvottelujen avaamiseen vuoden 2012 aikana.

Mladicin kiinniotto on merkittävää ja välttämätöntä aidon alueellisen sovinnonteon kannalta. Rankaisemattomuuden vastainen taistelu ottaa myös merkittävän askeleen.

Serbia ansaitseekin vahvaa tunnustusta. Tämän päivän uutinen saattaa päätökseen maan ja koko Länsi-Balkanin lähihistorian synkän vaiheen. Serbialla on nyt kaikki mahdollisuudet kääntää sivua ja siirtyä eurooppalaiseen tulevaisuuteen. EU:n korkea edustaja Cathy Ashton on sopivasti juuri tänään Belgradissa tapaamassa presidentti Tadicia.

Serbia on Mladicin pidätyksen jälkeen hyvin lähellä täyttä ICTY-yhteistyötä. Sen tulee seuraavaksi keskittää kaikki tarmonsa jäljellä olevaan EU-lähentymisen mittariin, eli löytää ratkaisu suhteilleen Kosovon kanssa.

Presidentti Obaman eilinen linjapuhe Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta oli odotettu. Pari vuotta sitten Obama paalutti uutta lähestymistapaa Yhdysvaltain ja arabimaailman suhteessa, joka oli tuolloin hyvin rasittunut. Nyt hän puhui siitä, miten Yhdysvallat näkee arabimaailman meneillään olevan muutoksen.

Presidentti Obaman arvioon tapahtumien historiallisuudesta on helppo yhtyä. Hänen viestinsä on myös selkeä. Yhdysvallat on sellaisen muutoksen puolella, joka vie kohti kansalaisten itsemääräämisoikeutta ja demokratiaa. Hän paalutti monta tärkeää periaatetta, kuten että väkivalta kansalaisia kohtaan ei ole sallittua ja että yleismaailmalliset oikeudet kuuluvat kaikille. Ja hän korosti samojen vaatimusten pätevän kaikkiin alueen maihin.

Puhe nosti esille sen, että uudistukset ja demokratisoituminen ei ole helppoa. Monia ongelmia tulee eteen. Eikä meidän ulkopuolisten ole aina helppoa löytää oikeaa tasapainoa lyhyen tähtäimen etujen ja pitkän aikavälin vision välillä.

Obama luetteli koko joukon konkreettisia toimia, joihin kansainvälinen yhteisö voi ryhtyä etenkin Tunisian ja Egyptin tukemiseksi. On toimittava yhdensuuntaisesti. Tästä EU tulee ottamaan varmasti kopin, mehän olemme jo pitkällä hahmottamassa omaa lähestymistapaamme tämän historiallisen haasteen edessä.

Näiden maiden demokratisoituminen riippuu yhtä paljon taloudellisen tilanteen kehittymisestä ja ihmisten elinolosuhteiden paranemisesta kuin poliittisen järjestelmän uudistamisesta. Siksi kansainvälisen yhteisön tuki on tarpeen nyt kun maiden taloudet ovat vallankumousten jälkeen suurissa vaikeuksissa elintärkeiden turismitulojen romahdettua. Presidentti myös muistutti siitä, että meidän täytyy lähestyä asioita tietyllä nöyryydellä. Me emme määrää alueen tulevaisuutta.

Puheen toinen kulmakivi oli alueen rauhanpyrkimykset. Tämä on merkittävää. Israelin ja palestiinalaisten rauhan aikaansaaminen ei ole mikään sivuseikka, vaan aivan keskeinen asia koko alueen tulevan kehityksen kannalta. Yhdysvaltain rooli on korvaamaton, joskin myös muun kansainvälisen yhteisön entistä vahvempaa panosta tarvitaan.

Obama patisteli osapuolia neuvottelupöytään. Hän teki sen tunnustamalla molempien osapuolten keskeiset tarpeet mutta myös sen, mitä niiltä itseltään odotetaan. Hän paalutti muutamia sellaisia asioita, joiden on jo pitkään tiedetty olevan rauhanratkaisun kulmakivia. Niihin kuuluvat tulevan Palestiinan valtion rajat ja Israelin turvallisuus. Tämä paalutus oli tervetullutta, ja sille tulee toivon mukaan jatkoa kvartetin kokouksesta lähiaikoina.

Olen varma, että kaikki Lähi-idän ongelmien parissa työskentelevät yhtyvät täysin Obamaan, kun hän puheessaan totesi, että kansainvälinen yhteisö on väsynyt tähän loputtomaan prosessiin, joka ei tunnu koskaan tuottavan lopputulosta.

Nyt on saatava aikaan liikettä. Ei voida odottaa sopivampaa hetkeä, koska sitä ei suurella todennäköisyydellä tule. Jos halutaan luoda kaksi vakaata valtiota, jotka elävät keskinäisessä rauhassa, se hetki on luotava nyt. EU-ulkoministerit pyrkivät omalta osaltaan työntämään prosessia liikkeelle maanantain kokouksessaan.

Hallitusneuvottelut alkavat huomenna Säätytalolla kello 9.00. Loppumisajasta ei ole tietoa. Neuvottelut alkavat kuuden puolueen voimin: Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP ja KD.

Työ jakaantuu kahdeksaan ryhmään. Omassa ryhmässäni käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä Euroopan unionia.

Viime päivät ovat kuluneet neuvotteluihin valmistautuessa. Säätytalolta en varmaankaan pahemmin bloggaile.

Koska blogin kommentaattorit ja seuraajat ovat ulkopolitiikan asiantuntijoita, kuulisin mielelläni, millaisia asioita Sinä toivoisit näkeväsi seuraavan hallituksen ohjelmassa. Fokus ulko-, turvallisuus-, puolustus- ja EU-politiikassa.

Dag Hammarskjöld sanoi aikanaan, etteivät Yhdistyneitä Kansakuntia tarvitse suojakseen suurvallat ? vaan ne kaikki muut. Suomi kuuluu näihin muihin. Tiedämme omasta kokemuksestamme, miten arvokas asia rauha on. Suomi menestyy parhaiten maailmassa, jossa oikeusvaltion periaatteet ovat kunniassa ja aggressio on pannassa. Globalisaation oloissa kaukaisetkin konfliktit vaikuttavat omaan turvallisuuteemme. On Suomen oma etu tukea ja vahvistaa YK:n toimintakykyä kaikin tavoin.

Vaikuttaminen aika ajoin YK:n tärkeimmässä toimielimessä, turvallisuusneuvostossa, on paitsi oikeutemme YK:n täysivaltaisena jäsenenä, myös velvollisuutemme rauhanvälittäjänä ja -rakentajana. Nyt on taas oikea aika pyrkiä turvallisuusneuvostoon. Olimme viimeksi neuvostossa yli 20 vuotta sitten, vuodet 1989-1990. Nyt pyrimme sinne kaudeksi 2013-2014. Muut Pohjoismaat tukevat meitä vahvasti. Asiasta pääsevät päättämään kaikki YK:n 192 jäsenmaata vaalissa, joka pidetään lokakuussa 2012. Ehdokkuutemme on kansallinen hanke, mutta turvallisuusneuvoston jäsenenä pääsisimme myös vaikuttamaan EU:n vahvemman YK-roolin puolesta. Jaossa ”länsiryhmällä” on kaksi paikkaa. Kilpakumppanimme ovat Australia ja Luxemburg.  

Suomella on vahvuuksia. Lähes 60-vuotisen YK-jäsenyytemme aikana olemme olleet järjestössä kokoamme isompi vaikuttaja. Brändimme on hyvä. Meidät tunnetaan aktiivisena, tasapuolisena ja sovittelevana toimijana. Ensimmäisellä kaudellamme turvallisuusneuvostossa (1969-1970) toimimme vahvasti etenkin Afrikan kysymyksissä.  Panimme liikkeelle Namibian itsenäistymisen, jonka Martti Ahtisaari ja suomalaiset rauhanturvaajat saattoivat sitten päätökseen vuonna 1990, toisella turvallisuusneuvostokaudellamme. Toisella kaudellamme olimme myös mukana päättämässä, kun YK puolusti asein pientä jäsenvaltiotaan Kuwaitia.

Suomalaisten panos rauhanturvaamiseen maailmalla on vaikuttava. Vuodesta 1956 lähtien noin 50 000 suomalaista on palvellut rauhanturvatehtävissä 36ssa eri operaatiossa. Osallistumisen muodot ovat vaihdelleet. Naiset ovat tulleet vahvasti mukaan. Siviilit ovat tulleet sotilaiden rinnalle rauhaa rakentamaan. YK:n yhteistyö NATOn ja muiden järjestöjen kanssa on arkipäivää niin Balkanilla kuin Afganistanissakin. Miinalaiva Pohjanmaa partioi keväällä Adeninlahdella ja suojeli elintärkeää kauppareittiä merirosvoilta osana EU-maiden yhteistä operaatiota. 

Sakari Tuomioja välitti rauhaa Kyproksella 60-luvulla. Häntä ovat seuranneet Martti Ahtisaari Namibiassa, Balkanilla ja Indonesiassa sekä Pekka Haavisto Darfurissa ja Afrikan sarvessa.  Myös Harri Holkeri ja Elisabeth Rehn ovat antaneet arvokkaan panoksensa konfliktien selvittelyyn. Suomalainen rauhanvälitys tunnetaan ja tunnustetaan maailmalla. Nobelin rauhanpalkinto Martti Ahtisaarelle on tästä ylivertainen osoitus. Tälle perustalle on hyvä rakentaa. Suomen ja Turkin yhteinen aloite YK:n rauhanvälityskyvyn vahvistamisesta on myötätuulessa. EU:ssa toimimme aktiivisesti sen ja Afrikan unionin välisen yhteistyön tiivistämiseksi Afrikan kriisien hallinnassa ja ratkaisussa. Tuemme rauhanvälitystä Afrikassa myös kahdenvälisesti ja yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. 

Korostamme vahvuuksiamme diplomaattisissa kontakteissamme maailmalla. Emme pidä kynttiläämme vakan alla. Jos meidät valitaan turvallisuusneuvostoon, emme tuo sinne turvallisuuspoliittisia ongelmia tai ikiomaa agendaamme. Tuomme sinne rakentavan asenteen. Tällä autamme kansainvälisen yhteisön yhteisellä agendalla olevien ongelmien ratkaisua parhaiten.

Kävin alkuviikosta myös hyvät keskustelut Helsingissä vierailleiden Australian ulkoministerin ja Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs, maan hallituksen jäsenen Susan Ricen kanssa. 

Australian ulkoministeri Kevin Rudd. (Kuvat: Eero Kuosmanen)

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Susan Rice.

Syyrian tilanne on traaginen. Olen järkyttynyt Syyrian johdon tavasta vastata mielenosoituksiin väkivallalla.

Kuolonuhrien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Puhumme joka tapauksessa sadoista kuolleista, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston arvioiden mukaan jopa 850:sta. Mielenosoitusten kannalta keskeisiä kaupunkeja saarretaan. eikä vapaata tiedonvälitystä sallita.

YK:n turvallisuusneuvosto ei valitettavasti löytänyt Syyrian pakotteiden osalta yksimielisyyttä. EU on sopinut omista pakotteistaan, jotka astuivat voimaan 10.5. Ne sisältävät mm. aseidenvientikiellon, finanssipakotteita ja matkustusrajoituksia. Rajoitukset kohdistetaan henkilöihin, jotka ovat vastuussa siviiliväestöön kohdistuneesta väkivallasta. Tällaisten henkilöiden maahanpääsy ja kauttakulku estetään ja heidän varansa jäädytetään.

Paine kansainvälisen yhteisön toimiin kasvaa koko ajan, mikäli Syyriassa ei tapahdu käännettä parempaan. Laajamittainen tragedia on jo tapahtunut, mutta vielä laajempi tulisi estää. Syyriasta puhutaan myös seuraavassa EU:n ulkoministerikokouksessa 23.5.

Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista Syyriaan. Tarkemmat suositukset löytyvät täältä.

Sain aamulla aikaisin tiedon, että al-Qaida-johtaja Osama bin Laden oli kuollut Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen iskussa Pakistanissa. Historian lehti on kääntynyt terrorismin vastaisessa taistelussa.