Tällä viikolla olin tasavallan presidentin mukana virallisella vierailulla Mongolian pääkaupunki Ulaanbaatarissa. Mukana oli 10 suomalaisyritystä (Kemira, Outotec, Normet, Vaisala, Econet, Konecranes, Nokia, Wallac, Planmeca ja GTK), joille avasimme ovia ministeriöihin ja valtionjohtoon. Kaikilla niillä on maailmanluokan huippuosaamista aloilta, joilla rauta on nyt kuumaa. Kaivosteollisuus, vedenkäsittely ja -puhdistus, sekä kaikki perusinfrastruktuuriin ja terveydenhuoltoon liittyvä ovat asioita, jotka todella kiinnostavat Mongoliassa.

Viime vuosina Mongolian rikkaita luonnonvaroja on alettu hyödyntää. Mongolian BKT on tänä vuonna kuitenkin vain noin 1800 USD/henkilö ja noin kolmannes väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Merkittävät mineraaliesiintymät  tarjoavat mahdollisuuden monille mongolialaisille päästä pois köyhyydestä, jos vain kaikki hoidetaan oikein. BKT:n odotetaankin kasvavan reilusti – jopa 7 -kertaistuvan 5 vuodessa! Tämän vuoden kasvuvauhdin on arvioitu olevan 12% eli Mongolia on todennäköisesti maailman nopeimmin kasvava talous. Tässä junassa on suomalaisyritysten hyvä olla mukana. Ei vain toteuttamassa projekteja, myymässä kalustoa ja tietotaitoa, vaan aidosti kehittämässä Mongolan infrastruktuuria kestävä kehitys ja ympäristön tila mielessä alusta alkaen. Suomi onkin nyt hyvässä vaiheessa mukana, sillä presidentti Halonen on ensimmäinen Pohjoismainen valtionpäämies, joka on vieraillut Mongoliassa. Seuraavaksi vieraaksi odotetaan liittokansleri Angela Merkeliä.

Suomella ja Mongolialla on paljon yhteistä: heillä on kaksi suurta naapuria, Kiina ja Venäjä, meillä myös jälkimmäinen. Harva asutus ja pitkät etäisyydet luovat omat haasteensa. Ankarasta talvesta huolimatta infrastruktuurin on toimittava, lumen ja pakkasen keskelläkin. Suomalaisyritysten osaamista ja kokemusta näissä olosuhteissa arvostetaan.

Tapaamisissamme oli erittäin hyvä henki. Presidentin lisäksi tapasimme mm. energia- ja kaivosministerin sekä liikenne- ja infrastruktuuriministerin. Avasimme myös suomalais-mongolilaisen bisnesseminaarin sekä todistimme Outotecin ja Nokian yhteistyösopimusten allekirjoituksen paikallisten toimijoiden kanssa.  Toivon, että myös muut yritykset saivat avattua pään Mongoliaan. Niin presidentti kuin ministeritkin olivat skarppeja, hyvin koulutettuja – osa heistä opiskellut maailman huippuyliopistoissa – ja kaikki tilanteen tasalla. Keskustelut pystyimme käymään lähes kokonaan englanniksi.

Tämä oli ensimmäinen matkani vientiministerinä ja fiilikset ovat katossa. Suomalaisilla yrityksillä on huippuluokan tuotteita ja palveluja tarjottavinaan kansainvälisille markkinoille. Kysyntää loppuun asti ajatelluille tuotteille riittää. Valtiokoneisto ja minä olemme käytettävissä, kun ovienavausapua tarvitaan. Syksyn muut matkat suuntautuvat Kiinaan, Venäjälle ja Japaniin. Niiden suunnittelu on jo täydessä käynnissä.

P.s. Moni taisi lukea lehdistä poronspermasta. Mongolialaiset ovat toivoneet Suomelta apua porokantansa vahvistamiseen. Olisimmekin auttaneet siinä mielellämme, mutta tutkijoiden mukaan porokantamme ovat varsin erilaiset. Siksi emme tällä kertaa pystyneet jeesaamaan. Asia on kuitenkin selvityksen alla, joten katsotaan. Tiesittekö muuten, että porokannan jalostusta kutsutaan reindeer husbandryksi?