Близится конец очень насыщенного событиями года. Особенно ярко в памяти осталась встреча с шестью министрами иностранных дел и высоким представителем ЕС Кэтрин Эштон, когда они в марте приехали ко мне в гости в Саариселкя, что в финской Лапландии. Великолепным был также визит в Москву в ноябре. Мы с Сергеем Лавровым смотрели матч «Спартак-Рубин», хорошо поужинали и пообщались.

Сейчас Финляндия и Россия на самом деле стали более близкими соседями, чем когда-нибудь раньше. Просто великолепно, что мы на новом поезде «Аллегро» можем доехать до Санкт-Петербурга за 3,5 часа! И теперь, когда Россия заполучила чемпионат мира по футболу, мы впервые сможем попасть поездом без пересадки на чемпионат мира по футболу в Санкт-Петербург. Я очень обрадовался, когда узнал об этом, и немедленно отправил Сергею Лаврову смс с поздравлениями. Это просто здорово, надеюсь, что Финляндия также выступит на чемпионате в бывшей столице Финляндии.

Финляндия и Россия соседствуют многие сотни лет. Постепенно наши взаимоотношения развились в современные ? крепкие и уравновешенные хорошие соседские отношения. Пересечение государственной границы стало привычным делом, объем торговли растет, и фирмы вкладывают инвестиции в соседнюю страну. Соседство России и Финляндии сегодня ? это то, что россияне ? наибольшая группа туристов в Финляндии. И то, что мы можем заправить машину на «Лукойле» в Хельсинки, а в Питере ? на «Несте». И то, что на финских компаниях в России заняты десятки тысяч россиян. И что на этой неделе верфь «STX» в Хельсинки, которая частично перешла в российскую собственность, получила заказ из России, и тем самым ? сотни финнов получили работу.

Радостно наблюдать, как Финляндия с каждым годом привлекает все больше российских туристов. В этом году представительства Финляндии в России уже выдали более одного миллиона виз и продолжают их выдавать практически круглосуточно, чтобы все желающие смогли провести в Финляндии свой новогодний отпуск. В следующий раз, когда я буду в Санкт-Петербурге, я бы хотел лично встретиться с человеком, получившим историческую миллионную визу.

Надеюсь, что к чемпионату мира по футболу нами уже будет достигнута наша общая цель – безвизовый режим между Евросоюзом и Россией.

Проявлением нормальных соседских отношений является также то, что в Финляндии проживает все больше русскоязычных людей. Русскоязычные ? наибольшая группа иммигрантов в Финляндии. Как министр я выступаю с речами почти ежедневно. В декабре я выступил на торжестве по случаю 10-летия Финляндской ассоциации русскоязычных обществ «ФАРО» ? прекрасное было мероприятие! ФАРО представляет действующие в Финляндии русскоязычные организации и выполняет очень важную работу. Исполнительный директор «ФАРО» П. Починщиков ? замечательный человек. Мы, члены Правительства Финляндии, можем быть убеждены в том, что ФАРО предоставит нам важную информацию, что мы можем сделать для того, чтобы у русскоязычного населения было все хорошо. Мы хотим вместе найти способы, для более лучшей интеграции русскоязычных в финское общество, потому что люди с русским языком очень нужны Финляндии. Я всегда подчеркиваю, что все языковые меньшинства ?большое богатство для Финляндии.

Я уверен, что следующий год будет загруженным. Весной будут выборы, и я немного волнуюсь, потому что впервые буду кандидатом в парламент.

В новом году мы все можем поднять наши бокалы также за то, что Финляндия и Россия установили дипломатические отношения 31 декабря 1920 года, ровно 90 лет назад.

В заключение поздравляю всех с Новым Годом и Рождеством!

Vuoden viimeistä päivää viedään. Terveiset Lanzaroten lämmöstä, jossa olemme perinteisesti viettämässä viikon mittaista sporttilomaa. Tällä kertaa yhdessä kolmen tuttavaperheen kanssa.

Joulunpyhät ovat menneet mukavan rauhallisesti. Perusseurantaa ja kommentointia, mutta muutoin kunnon lomaa.

Olin yhteydessä Valko-Venäjän ulkoministeriin oppositiojohtajien tilanteesta. Pidän tilannetta huolestuttavana ja kestämättömänä. Tämän myös Sergey Martinoville ilmaisin.

Toivotan kaikille lukijoille ja kommentaattoreille oikein hyvää uutta vuotta. Käydään yhdessä läpi viime vuoden saldo ja tulevan vuoden ennakot lähipäivinä.

 

 

No niin, se on sitten siinä. Joulupuu on koristettu…

Jouluruoat hankittu. Brittiläis-suomalainen joulu odottaa täällä Espoon pakkasessa. 

Viimeisetkin joululahjat on hankittu ja on aika rauhoittua. Joulufiilis on korkeimmillaan. Sauna lämpiää jo.

Aamun kansainvälinen lehdistötilaisuus meni oikein kivasti. Suomikuvaa maailmalle. Homma toimii. Pukkikin pääsi matkaan. Maan päällä rauha…ainakin melkein.

Toivotan kaikille blogin, twitterin ja facebookin lukijoille oikein rauhallista ja hyvää joulua. Kiitos teille kaikille siitä, että jaksatte seurata ja kommentoida. Kyllä tämä maailma tästä paranee kun yhdessä sitä rakennetaan.

Otan seuraavat kaksi viikkoa iisisti, joten blogikin tulee varmasti elämään hiljaiseloa…muutamaa sporttimerkintää lukuunottamatta. Kaikkea hyvää!

Vice President, Safety and Compliance Management, Kapteeni Antti Aukia, Joulupukki, ulkoministeri ja Finavian pääjohtaja Samuli Haapasalo.

 

 

 

 

(kuvat: Eero Kuosmanen)

Järjestän huomenna pienen tilaisuuden Joulupukin kanssa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kohderyhmänä on lähinnä kansainvälinen media. 

Ajatus on seuraava:

1. Joulupukki on suomalainen.

2. Suomi on ratkaisukeskeinen maa.

3. Suomen lentokentät toimivat paukkupakkasilla ja lumipyryssä.

4. Muualla Euroopassa lentoliikenne on jumissa.

5. Kerromme muulle maailmalle, että ei syytä huoleen. Pukki ehtii paikalle, koska suomalaiset osaavat hoitaa hommansa.

Näillä mennään kohti joululomaa. Huomenna vielä viimeinen merkintä.

Haastattelutuokio AlmaMedian Kirsti Pohjolan kanssa Tapiolan Cafe Weegeessä

 

Minulla oli tänään kunnia isännöidä entisten ulkoministereiden joululounasta. Erkki Tuomiojan aloittama mukava perinne.

Tarjosin brändiryhmän hengessä luomuruokaa, ja oli muuten erinomaisen hyvää. Aterian kruunasi Paavo Väyrysen makeutettu luomujälkiruokaviini – vintage kamaa.

Paikalla olivat tuossa kuvasta vasemmalla vuosikertajärjestyksessä Olavi J. Mattila, Paavo Väyrynen, Pär Stenbäck, Pertti Paasio, Heikki Haavisto, Paavo Rantanen, Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja meikäläinen. Ilkka Kanervalla oli tällä kertaa este. Keijo Korhonen asustelee Yhdysvalloissa.

 (Kuvat: Eero Kuosmanen)

Aamu alkoi vierailulla Ruskeasuon koululla eli Ruskiksella, jossa opiskelee yli 80 liikuntavammaista lasta ja nuorta. Koulu tekee upeaa työtä. Ruskis järjestää esi-, perus- ja lisäopetusta sekä oppimisvalmiuksia ja oppimista tukevaa kuntoutusta jo vuosikymmenien kokemuksella. Tänä vuonna koulu täytti kunnioitettavat 120 vuotta. Kiertelin luokissa tutustumassa eri ikäisten ryhmien toimintaan ja pääsin itsekin koulunpenkille. Vierailun päätteeksi koko koulun oppilaat olivat kokoontuneet juhlasaliin, jossa koulun orkesteri esitti Ruskis -räpin. Koko juhlasalillinen lauloi orkesterin mukana. Oppilaat esittivät myös paljon loistokysymyksiä. Aivan mahtava ja sanoinkuvaamattoman lämmin tunnelma!

 Vierailulla Ruskiksen koululla. (Kuva: Anne Keinänen)

No, ”vähän” vähemmän lämmin tunnelma on Korean niemimaalla. Tilanne jatkuu jännittyneenä. YK:n turvallisuusneuvosto ei päässyt yksimielisyyteen. Kiina ja Venäjä vastustivat Pohjois-Korean toteamista syylliseksi ja kritisoivat Etelä-Korean tämän aamun sotaharjoituksia. Pohjois-Korea on BBC:n mukaan tuominnut sotaharjoituksen provokaatioksi ja samalla ilmoittanut, ettei se ryhdy vastatoimiin kiistanalaisella merialueella. Välitön kriisi näyttää tällä erää olevan ohitse. Kovan retoriikan seasta yritetään lukea mahdollisia pieniä liennytyksen merkkejä.

Suomen kanta on se, ettei Etelä-Korean sotaharjoituksia voi käyttää tekosyynä jatkouhitteluun. Jännityksen kiristyminen on äärimmäisen valitettavaa. Ei voi kuin toivoa osapuolten malttia.

Iltapäivällä reissasin Lahteen Etelä-Suomen Sanomien järjestämään ”Ulkopolitiikka. Nyt!” -keskusteluun. Hyvää debattia Eero Heinäluoman ja Antti Kaikkosen kanssa päätoimittaja Heikki Hakalan johdolla. Sibeliustalo melkein täynnä – ja se ei ole aivan vähän! Kunnon syvällinen keskustelu tekee aina hyvää.

Sibelius-talossa tupa melkein täysi.

Keskustelu Antti Kaikkosen, Eero Heinäluoman ja päätoimittaja Heikki Hakalan kanssa.

Valko-Venäjällä järjestettiin eilen presidentinvaalit. Ilmapiiri oli ennen vaaleja sikäli toiveikkaampi, että kampanja oli sujunut avoimemmin ja vapaammin kuin moniin vuosiin. Ehdokkaita oli kaikkiaan 10. Vaaleja seurasi iso joukko kansainvälisiä vaalitarkkailijoita.

Vaalipäivä päättyi kuitenkin väkivaltaisuuksiin. Muiden mielenosoittajien lisäksi mm. ehdokkaana ollut Uladzimir Nelkjajev hakattiin tajuttomaksi. Nelkjajev muuten asui Suomessa pakolaiskirjailijana vuosina 2000-2004. Myös useita presidenttiehdokkaita on tietojen mukaan yhä pidätettynä.

Olin aamupäivällä puhelimitse yhteydessä Valko-Venäjän ulkoministeriin Sergei Martynoviin. Totesin vaalikampanjan järjestelyissä olleen myönteisiä merkkejä aiempaan verrattuna, mutta väkivalta ja pidätykset ovat nyt vahva huoli. Väkivalta on tuomittavaa. Esitin huoleni tapahtumien vaikutuksesta Valko-Venäjän kehitykseen ja EU-suhteisiin. Malttia ja vuoropuhelua peliin!

Keskustelin puhelimessa myös Etyjin vaalitarkkailijana maassa olevan kansanedustaja Kimmo Kiljusen kanssa. Hän kertoi poliisin syyllistyneen selvästi ylimitoitettuihin vastatoimiin mielenosoittajia kohtaan.

Tilanteen jatko olisi nyt hoidettava ehdottomasti väkivallatta ja provosoimatta. Pidätetyt tulisi vapauttaa. Tällä hetkellä odotan vielä Etyjin vaaliarviota perusteellisemman kuvan saamiseksi. EU:n kannanotto tulee myös ulos lähiaikoina.

Suomelle Valko-Venäjä on omaa lähialuetta ja sen kehityksen seuraaminen siksi tärkeää. Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltiokehitys ovat avainasemassa.

 

Sain juuri tiedon, että olemme tänä vuonna rikkoneet miljoonan viisumin rajapyykin. Tänään nimittäin Pietarissa otettiin miljoonas viisumianomus käsittelyyn. 


Noin 80 prosenttia myönnetyistä on monikertaviisumeja.

Aivan uskomaton saavutus meidän porukoilta ympäri Venäjää, ei vähintään Moskovassa, Pietarissa, Petroskoissa ja Murmanskissa. Mahtavaa toimintaa. Kiitos.

Tässä esimerkki siitä, että ulkoministeriössä ei tehdä vain perinteistä ulkopolitiikkaa.

Tänään International Herald Tribune julkaisi EU-ulkoministerien yhteiskirjoituksen START-sopimuksen voimaansaattamiseksi. Tekstimme alla:

New START matters

By the end of 2009 the START treaty between the United States and Russia expired. For the first time in decades there are no mutual inspections and monitoring between the United States and Russia in the nuclear field. For more than a year, the two largest stockpiles of nuclear weapons have been without the finely calibrated system of trust and verification, which the original START treaty from 1991 ensured.

On 8 April, the US and Russia signed the New START treaty, which represents a significant step forward in the nuclear commitments of both countries. The treaty should reduce the numbers of strategic weapons up to a level of 1550. At the same time the treaty should restart a verification scheme which has not been in force since the expiration of START. The signing of New START was recognized throughout the world as a major achievement that re-energized the global arms control and disarmament debate. It signaled hope that a step had been taken on the long road towards a world without nuclear weapons. The commitments by Russia and the United States contributed to the successful outcome of the Non-Proliferation Treaty (NPT)-review conference earlier this year in New York and led to the adoption of an action plan on all three pillars of the NPT regime, i.e. non-proliferation, disarmament and the peaceful uses of nuclear energy.

However, New START has not yet been ratified and implemented.

The European Union countries represent a variety of historic backgrounds. Most significantly, the 27 Member States include countries from both sides of the former Iron Curtain, which was torn down some 20 years ago as the Cold War came to an end. Our countries now belong to the same community of values and we all share the same vision of a safe and secure environment. Ratification and implementation of New START would be a major contribution to enhancing the goals of peace, security and disarmament. Reintroducing legally binding limitations on the numbers of nuclear warheads and an effective verification regime would make a positive contribution both to European security and the global non-proliferation regime. At present there are no legal requirements either on reductions or on verification. The existence of considerable numbers of Russian and US nuclear weapons and their means of delivery not under a regime of mutual control does in our view make Europe less safe.

The United States and Russia, which possess 95 % of the global stockpile of nuclear weapons, are faced with an historic opportunity. Both countries can turn their international commitments into reality, reduce the numbers of deployed strategic warheads and their delivery systems, and establish a verification system to the benefit of both sides. We recognize that New START is a bilateral agreement between the US and Russia. However, the treaty will have an impact far beyond the relation between the United States and Russia.

The countries of the European Union have a shared interest to strengthen our joint efforts in promoting disarmament, arms control and non-proliferation. The ratification of New START will strengthen the international disarmament regime and bolster wider efforts going forward to tackle countries who are in breach of their NPT commitments. It will therefore have a positive impact on American, European and wider international security. Its impact on international security goes far beyond Europe ? it is global. That is why we all share an interest to see the new treaty ratified and implemented.

There is another aspect of New START which is often overlooked.

The EU has a long-standing strategic relationship with the US and today it regards Russia as a strategic partner as well. The recent NATO-summit in Lisbon turned out to be a historic event in Euro-Atlantic relations. The summit could very well herald the beginning of a new relationship between Russia, the United States and Europe based on mutual confidence, transparency and predictability. Our cooperation should contribute to creating a common space of peace, prosperity, stability and security.

We believe that this broader, positive momentum in our relations should not be wasted. We should seize the opportunity and build on this momentum in order to create a safer world. Ratification of New START would be an important step towards this goal.

We urge the United States and Russia in their deliberations to be guided by these overriding objectives.

In this we ? as European Foreign Ministers ? give our full support to the efforts of the Governments of the United States and Russia. We urge a swift ratification and implementation of the New START treaty.

Michael Spindelegger, Austria Steven Vanackere, Belgium Nickolay Mladenov, Bulgaria Markos Kyprianou, Cyprus Lene Espersen, Denmark Urmas Paet, Estonia Alexander Stubb, Finland Michèle Alliot-Marie, France Guido Westerwelle, Germany Dimitrios Droutsas, Greece János Martonyi, Hungary Micheál Martin, Ireland Franco Frattini, Italy Girts Valdis Kristovskis, Latvia Jean Asselborn, Luxembourg Tonio Borg, Malta Uri Rosenthal, Netherlands Radoslaw Sikorski, Poland Luís Amado, Portugal Teodor Baconschi, Romania Mikulás Dzurinda, Slovakia Samuel ?Zbogar, Slovenia Trinidad Jiménez, Spain Carl Bildt, Sweden William Hague, United Kingdom

Tämän päivän loistouutinen on Ilkka Salmen nimitys EU:n tilannekeskuksen johtajaksi. Osasimme vähän aavistella, että tämä voisi olla tulossa, sillä positiivisia signaaleja tuli pitkin matkaa. Ilkka on rautainen ammattilainen ja kansainvälisesti arvostettu kaveri. Ei voi kuin onnitella! Erittäin hieno juttu.

Salmen johtaman tilannekeskuksen tehtävänä on kansainvälisen turvallisuustilanteen seuranta ja EU:ta koskevien terroriuhkien arviointi. Ei mikään helppo duuni. Ilkka raportoi jatkossa suoraan ulkosuhdehallinnon ylimmälle johdolle, Cathy Ashtonille.

Tänään oli vuoden viimeinen TP-UMI-istunto, eli tapaaminen tasavallan presidentin kanssa. Sitä seurasi presidentin esittely ja meidän oman kabinetin palaveri. Jälkimmäisessä käytiin läpi mm. alkuvuoden matkoja. Iltapäivällä tarjosin jouluglögit ulkoministeriön nykysille ja entisille työntekijöille. Paljon porukkaa, hauskoja hetkiä.

Illalla mennään vielä Japanin suurlähettilään luo illalliselle.

Pysäyttävä aamu. Tapasin Kansainvälisen rikostuomioistuimen eli ICC:n alaisen uhrirahaston johtaja Pieter de Baanin. Avasin myös kansainvälisten rikosten uhrien asemaan keskittyvän seminaarin. Meidän oma Elisabeth Rehnimme on tämän uhrirahaston puheenjohtaja. Ja tekee aivan fantastista työtä!

Samoin kuin de Baan tiimeineen tekee vaikuttavaa työtä sotien uhrien keskuudessa eri maanosissa. He kohtaavat sellaisia julmuuksia, joita on vaikea edes ymmärtää.

Suomi on uhrirahaston keskeisimpiä tukijoita, mikä on loistojuttu. Olemme toimineet aktiivisesti sen puolesta, että kansainvälisten rikosten uhrien asemaan kiinnitetään lisääntyvää huomiota.

Painotamme erityisesti naisten ja lasten oikeuksia. Valitettavasti juuri naiset ja lapset ovat erityisen suojelun tarpeessa. Kaikkein vakavimpien rikosten seuraukset ovat uhrien kannalta usein pysyviä. Näiden rikosten jälkiä ei ole edes mahdollista korjata. Tulee silti pyrkiä siihen, että uhrit saavat arvokkuutensa takaisin. Heidän tulee pystyä jatkamaan ihmisarvoista elämään konfliktin jälkeen. Heille tulee myös antaa mahdollisuus antaa oma panoksensa yhteisönsä rakentamisessa.

Kaikki lähtee ICC:n Rooman perussäännöstä. Rikosten uhreilla on tämän Rooman statuutin ansiosta mahdollisuus osallistua oikeudenkäynteihin ja hakea hyvitystä kärsimästään vahingosta. Tässä mielessä ICC:n mandaatti on ainutlaatuinen. On tärkeää, että perussäännössä annetut oikeudet toteutuvat käytännössä.

Suomi on eräs uhrirahaston keskeisimpiä taloudellisia tukijoita, ja tuki jatkuu myös tulevaisuudessa. Rahasto antaa uhreille ja heidän perheilleen myös yleisempää tukea, fyysistä ja psykologista kuntoutusta sekä materiaalista apua. Rahaston tekemä työ saavuttaa hankkeiden kautta satoja tuhansia uhreja ja heidän perheenjäseniään.

Uskon, että rahaston työ auttaa myös rakentamaan kestävää rauhaa. Ei silti riitä, että kiinnitämme huomiota entisten sotilaiden sopeuttamiseen takaisin yhteiskuntaan. Sekään ei riitä, että entiset lapsisotilaat riisutaan aseista. Entiset lapsisotilaat ovat rikoksen kohteeksi joutuneita uhreja itsekin. Tulee huolehtia myös siitä, että rikosten uhrit palautetaan omien yhteisöjensä täysivaltaisiksi jäseniksi.

Suomi vastustaa johdonmukaisesti rankaisemattomuutta. Korostamme, että kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan. ICC valvoo, että oikeus toteutuu, vaikka ensisijainen vastuu on valtioilla itsellään.

Tavoitteena on kestävä rauha konfliktin jälkeen. Tämän varmistamiseksi myös uhrien on tunnettava, että heitä on kuultu ja että oikeus on tapahtunut. Epäonnistuminen lisää riskiä, että konflikti uusiutuu.

Huh, aamu veti aika mietteliääksi. Heräisikö tästä keskustelua?

(Kuva: Eero Kuosmanen)