Tänään se alkaa, viikonloppu seitsemän kollegan kanssa Lapin maalisauringossa. Saariselälle saapuvat iltapäivän mittaan EU:n korkea edustaja Ashton ja ulkoministerit Bildt, Davutoglu, Frattini, Kouchner, Moratinos ja Paet perheineen.

Aiomme keskustella kolmesta eri otsikosta: 1. EU:n institutionaaliset haasteet Lissabonin sopimuksen voimaan astumisen jälkeen, 2. EU ulkopoliittisena, globaalina toimijana ja sen suhteet kolmansiin toimijoihin (USA, Kiina, Venäjä) ja 3. EU:n naapuruuspolitiikka.

Odotan keskustelulta paljon. Tällaisille epävirallisille kokoontumisille on selkeä kysyntä. Virallisten ulkoministerikokousten aikana jää harvemmin aikaa strategiseen keskusteluun ja aivoriiheilyyn.

Erityisen ylpeä olen saadessani esitellä kollegoille Suomen Lappia. Maisemat ja puitteet eivät voisi olla paremmat. Kävin iltapäivällä lentokentällä toivottamassa korkea edustaja Ashtonin tervetulleeksi. Kaikki ovat tähän mennessä vaikuttaneet tosi innostuneilta. Illalla kokoonnumme yhteiselle illalliselle paikalliselle porotilalle.

Lisää tunnelmia huomenna.

Eilisiltana saavuimme Moskovaan. Liikenne oli tällä kertaa helppo rasti. Matka kentältä kaupunkiin kesti vain puolisen tuntia, mikä täällä on vähän.

Tänään söin aamiaista Juri Dzhibladzen, Aleksandr Verhovskyn ja Andrei Lipskin kanssa. Dzhibladze johtaa Demokratian ja ihmisoikeuksien keskusta ja Verhovsky SOVA-keskusta, joka tarkkailee erityisesti rasismia ja muukalaisvihaa. Lipski taas on Novaja Gazeta-lehden varapäätoimittaja. Meillä oli hyvä ja valaiseva keskustelu Venäjän ihmisoikeus- ja sananvapaustilanteesta.

Päivä jatkui Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin tapaamisella. Tämä taisi olla kahdeksas kahdenvälinen neuvottelumme. Keskustelumme käsitti laajan skaalan: EU-Venäjä -suhteet, kahdenväliset asiat ja kansainväliset kysymykset.

EU-asioista korostin viisumivapautta. Kyse on EU:n ja Venäjän yhteisestä tavoitteesta, jota Suomi tukee. Mutta siihen pääseminen edellyttää Venäjältä selvää vastaantuloa. Esimerkiksi matkailua hankaloittavasta rekisteröintikäytännöstä on päästävä eroon. Samoin suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä Venäjällä haittaava hankala työlupakäytäntö on saatava helpommaksi.

Selvitin viisumivapausajatteluani tänään myös Vedomosti-lehdessä julkaistussa venäjänkielisessä artikkelissa.

Puhuimme myös EU-Venäjä -ihmisoikeusvuoropuhelusta ja Venäjän ihmisoikeustilanteesta. Näistä voidaan ja on syytäkin keskustella säännöllisesti. Kerroin myös Suomen ihmisoikeusselonteosta, jossa arvioimme kriittisesti omaakin tilaamme.

Kahdenväliset suhteemme totesimme hyvin toimiviksi. Yhteydenpito on tiivistä kaikilla tasoilla. ”Työohjelma” on tällekin vuodelle kova.

Kansainvälisistä teemoista esillä oli muun muassa Nato-yhteistyö ja Etyj-aiheet. Venäjä näkee Naton tärkeänä kumppanina, mutta myös kritisoi sen toimintaa. Etyjissä tapetilla on mahdollinen huippukokous ja Venäjän ehdotus turvallisuussopimukseksi. Näissä on vielä paljon keskusteltavaa, mutta paikoin myös yhteisiä kiinnostuksen kohteita.

Päivän päätteeksi pidin kotimaiselle medialle tiedotustilaisuuden. Annoin vielä haastattelun myös ”Eho Moskvy”-radioasemalle. Paikkana oli upea Moskovan suurlähetystömme.

Nyt Aeroflotin kyydissä takaisin Helsinkiin.

Lappi-keikka lähestyy.. nyt siitä voi jo kertoa!

Isännöin viikonloppuna Saariselällä epävirallista ulkoministeritapaamista, jossa on koolla kahdeksan ulkoministeriä. EU:n uusi ulkoministeri Catherine Ashton on tulossa ensimmäistä kertaa Suomeen. Samoin kollegat Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Ruotsista, Virosta ja Turkista ovat tulossa perheineen.

Teemat ovat EU:n rooli maailmanpolitiikassa Lissabonin sopimuksen voimaanastumisen jälkeen sekä EU:n naapuruuspolitiikan kehittäminen. Pienelle maalle kuten Suomi aloitteellisuus tällaisten tapaamisten järjestämisessä on tärkeää. Samalla voimme tukea Ashtonia täysillä EU:n ulkosuhdepalvelun luomisessa, ja pääsen hehkuttamaan vähän Suomen Lappia! Sääennustekin näyttää lupaavalta.

Saariselästä lisää vielä viikon mittaan.

Irakissa oltiin eilen äänestysuurilla. Turvatoimet olivat mittavat. Vaalien aattona ei väkivaltaisuuksilta silti säästytty. On kuitenkin rohkaisevaa, että Irakin vaalit pystyttiin järjestämään. Kyse on demokraattisesta askeleesta eteenpäin.

Vaaleissa nähtiin kaksi selkeästi uutta elementtiä. Tällä kertaa ei äänestetty yhtä voimakkaasti uskonnollisten jakolinjojen mukaisesti kuin edellisissä vaaleissa. Vaalituloksen odotetaan toimivan myös eräänlaisena vedenjakajana. Joko irakilaisten jakaantuminen erilaisiin ryhmittymiin edelleen vahvistuu tai sitten se edistää sovintoa etnisten, heimo- ja uskonnollisten ryhmien välillä.

Alustavia tuloksia odotetaan tämän viikon lopulla, ja lopullisia vasta loppukuusta. Uutta hallitusta odottavast valtavat haasteet. Sen tulee vakauttaa Irakin turvallisuustilanne USA:n vetäytyessä 2011 loppuun mennessä pois maasta. Sen tulee saada maan talous nousuun. Sen tulee työskennellä maan eheyttämiseksi ja ratkaista Kirkukin ja muiden kiistanalaisten alueiden asema.

Irakin naapurimaassa Turkissa puolestaan tapahtui varhain tänä aamuna voimakas maanjäristys. Siinä kuoli useita kymmeniä paikallisten kylien asukkaita. Maanjäristysalue sijaitsee kaukana turistialueilta, eikä surmansa saaneiden joukossa ole tähänastisten tietojen mukaan ulkomaalaisia. Suurlähetystömme Ankarassa seuraa tilannetta.

Lopuksi hyvää naistenpäivää kaikille blogin naislukijoille! Vielä ei olla siinä pisteessä, että tämä päivä olisi tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Kansainvälisesti toimimme monella eri tasolla naisten oikeuksien edistämiseksi ja naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Samaan aikaan Suomen ihmisoikeuspolitiikka on uskottavaa vain, jos olemme valmiita puhumaan myös omista kansallisista ihmisoikeusongelmistamme. Naisiin kohdistuva väkivalta on niistä vakavimpia.

Nyt Moskovaan.

Koneessa matkalla kotiin. Viikonloppu meni työn merkeissä. Cordobasta matkustimme luotijunalla Malagaan ja sieltä Fuengirolaan.

Aurinkorannikolla asuu noin 20000-30000 suomalaista, vähän vuodenajasta riippuen. Maan mainio suurlähettilämme Markku Keinänen ehdotti, että yhdistäisin matkan epäviralliseen ulkoministerikokoukseen.

Alue on erittäin tärkeä ulkoministeriön kansalaispalveluille, ei vähintään konsulisaralla. Suurlähettiläs Keinänen on pistänyt vauhtia toimintaamme alueella. Liikuteltava passikonekin on putkessa. Vierailu oli kaikin puolin onnistunut…tai no, säät eivät oikein suosineet, mutta ei se menoa haitannut.

Vas. Suomen Madridin suurlähetttiläs Markku Keinänen

Eilen illalla osallistuin suomalaisen kauppakeskuksen vihkiäisitilaisuuteen. Aloitin toteamalla, että tuntui jännältä avata kauppakeskus, jonka nimi on Centro Finlandia, siis ”Suomen Keskusta”. Ei vähintäään siksi, että avauspuheenvuoron piti Pekkarinen…joskin Antti Pekkarinen.

Kävin myös legendaarisen suomenkielisen Olé-lehden toimituksessa. Juhlivat 25-vuotista taivaltaan. Sen jälkeen oli vuorossa Kokoomuksen ”kansalaisjuhla”, jonka puuhamiehenä toimivat Sakari Pekkarinen ja Pekka Kivelä. Lämmin tilaisuus, jossa yli 300 kuulijaa. Tapasin myös legendaarisen blogikommentaattorimme Tarmo Viitaluoman.

Blogikommentaattori Tarmo Viitaluoma

Tänään vedin onnistuneen aamulenkin erinomaisessa seurassa. Kiitos Jari Räsänen, Mauri Jokiranta, Niko Åhlgren, Waltteri Kyllönen ja kaksi Niinaa, jotka tulivat mukaan matkan varrella. Juoksutreenit etenevät hyvin Timo Vuorimaan opastuksella.

Matkan päätteeksi osallistuin vielä hienoon veteraanijuhlaan. Aina kunnia saada puhua Suomen sotaveteraaneille. Ennen kotimatkaa poikkesin Aurinkorannikon suomalaisessa lukiossa. Ai että oli hieno paikka! Onnittelut opettajille ja oppilaille.

Aurinkorannikon veteraanijuhlassa

Aurinkorannikon suomalaisella koululla

Ensi viikosta on tulossa mielenkiintoinen. Huomenna illalla matkustan Moskovaan, jossa tapaan muun muassa kollegani Sergei Lavrovin. Torstaina meillä on Pohjoismaiden ulkoministereiden kokous Kööpenhaminassa. Ja viikonloppuna sitten se Lappi-keikka, josta kerron tarkemmin huomenna.

Meillä oli poikkeuksellisen avoin ja raikas keskustelu eilen ja tänään. Askelmerkit kohti Gymnichiä olivat hieman raskaat. EU on näyttänyt olevan Lissabonin sopimuksen tultua voimaan hakoteillä. Pitäisi olla juuri päinvastoin. Gymnichin epävirallinen luonne auttoi meitä nyt tuulettamaan kunnolla.

Nousevat toimijat

Kiinan, Intian ja Brasilian ohella keskustelimme EU:n suhteista myös Venäjään. Samalla pohdimme myös transatlanttisia suhteita. Erityisesti mietimme, miten EU näyttäytyy näiden maiden suuntaan kumppanina. Tavoitteidemme tulee olla selkeitä, yhdenmukaisia ja pitkäjänteisiä. Jotkut niistä hyödyntävät EU:n vaikeuksia esiintyä yhtenäisenä. Ne eivät näe meitä vahvana, yksimielisenä toimijana vaan hoitavat asioita mieluummin suoraan jäsenmaiden kanssa. Resepti jokaisen maan kohdalla on hieman erilainen, mutta jokaisen kanssa on vältettävä nollasumma-tilannetta, jossa meidät nähdään vain poliittisena ja talousdellisena kilpailijana.

Lähi-idän rauhanprosessi

Kysymys on lähes jokaisen virallisen ja epävirallisen kokouksemme asialistalla. Se on myös EU:n yhteisen ulkopolitiikan koetinkivi. EU vaikuttaa yleensä voimattomalta ja se on prosessia ikään kuin vailla roolia.

Espanjan ja Ranskan kollegani Moratinos ja Kouchner toivoivatkin siksi meidän miettivän proaktiivisempia keinoja edistää prosessia. EU voisi antaa merkittävän panoksensa sellaisin luottamusta lisäävin toimin, jotka tukisivat neuvottelujen käynnistymistä uudelleen. Helppoa se ei silti ole.

EU:n ulkosuhdehallinto

Avasin tämän keskustelun. Olimme silti lopulta kaikki yksimielisiä. Institutionaalinen kädenvääntö ja kisa komission ja neuvoston välillä on loputtava. Teknisistä detaljeista EUH:n rakentamisessa on siirryttävä katsomaan isoa kuvaa: miksi neuvottelimme Lissabonin sopimuksesta vuosikausia? Tavoitteemme on vahva, kaikille jäsenmaille lisäarvoa tuottava ulkosuhdehallinto ja yhteinen ulkopolitiikka. Korkea edustaja Cathy Ashton ansaitsee ja tarvitsee yksimielisen tukemme.

Länsi-Balkan

EU vastaanotti vuoden sisällä kolme EU-jäsenyyshakemusta, Montenegro, Albania ja Serbia. Se, jos mikä, osoittaa yhä unionin vetovoimaa naapuruusalueellamme. Vierailin hiljattain alueella, joten olen iloinen siitä, ettei myöskään EU menetä kiinnostustaan alueen suuntaan. Tuemme alueen lähentymistä kohti unionia, mutta monessa maassa on jäljellä valitettavia ja jopa vakautta vaarantavia kysymyksiä.

Nyt pikajunalla Malagaan ja sieltä Aurinkorannikon suomalaiskylään, Fuengirolaan!

Terveisiä Cordobasta, Andalusian sydämestä. Täällä pidetään perinteinen epävirallinen EU-ulkoministerikokous, joka Gymnich-nimellä tunnetaan.

Tänne ei ollut helppo matkustaa. Malagan lento lähti aamukuudelta. Aurinko melkein pilkottaa.

Asialistalla on neljä aiheitta. Tänään keskustelemme EU:n suhteista nouseviin toimijoihin maailmassa. Niiksi puheenjohtajamaa Espanja on määritellyt Kiinan, Intian ja Brasilian. Itse olisin kyllä nostanut listalle myös Venäjän.

Huomenna aloitamme Lähi-idällä. Sitä keskustelua pohjustanee Espanjan ja Ranskan ulkoministereiden yhteiskirjoitus El Pais- ja Le Monde-lehdissä.

Ennen lounasta pohdimme jälleen kerran EU:n ulkopolitiikan instrumentteja, muun muassa uutta ulkosuhdepalvelua. Tässä kysymyksessä aion profiloitua. Mielestäni meidän pitää tukea ulkoministeri Ashtonia. Nyt häneen kohdistetaan kohtuuttomia vaatimuksia.

Lounaalla Turkin, Kroatian ja Makedonian ulkoministerit tulevat mukaan Länsi-Balkan keskusteluun. Puran kokouksen antia huomisessa blogissa, ennen vierailua Aurinkorannikolla.

Tämä päivä vierähti Nato-seminaarissa Kalastajatorpalla. Vieraana oli Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ja iso joukko niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin vieraita. Seminaari on osa prosessia, jossa Nato valmistelee uutta strategiaansa.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen käytti ensimmäisen puheenvuoron. (Kuva: Eero Kuosmanen)

Nato on yhdessä EU:n kanssa ollut läntisen maailman tehokkain rauhanprojekti. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Naton rooli on lisäksi muuttunut ja monipuolistunut. Nyt tehtävä uusi strategia antaa Natolle suunnan 2010-luvulla.

Suomi on Naton vahva kumppani. Olemme olleet sitä jo monen vuoden ajan. Suomalaisia on sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioissa yhteensä 475 sotilasta. Heistä 368 eli valtaosa toimii Naton operaatioissa. Yhteistyötä Naton kanssa harjoitetaan monilla eri tasoilla ja monissa asioissa. Nato-kumppanuus on Suomessa arkipäivää ja sitä on jatkossakin syytä vahvistaa.

Järjestimme semman yhdessä Ruotsin kanssa. Tavoitteenamme on tietenkin vaikuttaa Naton strategian kehitystyöhön ja tuoda suomalaisia näkemyksiä mukaan keskusteluun. Vain olemalla aktiivisia voimme vaikuttaa.

Päivän erityisteemana oli kriisinhallinta. Korostin sitä, että eri toimijat on saatava kriisessä pelaamaan paremmin yhteen. Niin sotilaallisen kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan kuin kehitysyhteistyönkin on puhallettava samaan hiileen. Pelkkä sotilaallinen toiminta ei tuo ratkaisua. Paikallinen omistajuus on sekin elintärkeää ja edellyttää monipuolista tukea. Puheeni voit lukea kokonaisuudessaan tästä.

Puheessani korostin, että Suomi haluaa olla Natolle aktiivinen kumppani. (Kuva: Eero Kuosmanen)

Tapasin pääsihteeri Rasmussenin myös erikseen. Hän on pohjoismainen, voimakkaasti uudistuksiin pyrkivä johtaja. Hän pyrkii modernisoimaan Natoa ja rakentamaan vahvaa kumppanuutta eri suunnissa, mm. Venäjän kanssa. Vaihdoimme ajatuksia myös EU-Nato- suhteiden tiivistämisestä. Sovimme jatkavamme keskustelua myöhemmin Brysselissä.

Tiedotustilaisuus Naton pääsihteerin Fogh Rasmussenin kanssa. (Kuva: Eero Kuosmanen)

Huomenna edessä on lähtö EU-ministereiden epäviralliseen Gymnich-kokoukseen Espanjan Cordobaan.

Pahoittelut radiohiljaisuudesta. Pari päivää taas menty aikamoisella sykkeellä.

Hattu vaihtuu tiuhaan tahtiin. Näin tiistaina: budjettineuvottelut valtiovarainministeriössä, tapaaminen Pekka Orpanan kanssa (suurlähettiläämme Perussa), Lappi-seminaarin suunnittelua, Afganistania puolustusvaliokunnassa, lounas Albanian ulkoministerin kanssa, toimittajatapaaminen, tapaaminen Palestiinalaishallinnon edustajan kanssa ja briiffi ihmisoikeusselonteosta.

Albanian ulkoministeri Ilir Meta (Kuva: Eero Kuosmanen)

Näin tänään: tapaaminen Bulgarian ulkoministerin kanssa, keskustelu ulkoasiainvaliokunnassa, huomisen Nato-seminaarin briiffi, ihmisoikeusselontekoa täysistuntosalissa ja illallinen Ruotsin ja Bulgarian ulkoministereiden kanssa.

Nyt nukkumaan. Huomenna on pitää olla skarppina. Huomisen pääteemana on Nato.

Tänään alkoi tiukka kahden viikon rutistus. Pelkästään tällä viikolla meille tulee Suomeen neljä ministerivierasta. Tänään tapaan Ruotsin eurooppaministerin Birgitta Ohlssonin, huomenna Albanian ulkoministerin Ilir Metan ja keskiviikkona Bulgarian uuden ulkoministerin Nickolay Mladenovin.

Birgitta Ohlsson (Kuva: Eero Kuosmanen) 

Torstaina Helsinkiin tulee kaksi huippuvierasta lisää, Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ja Ruotsin Carl Bildt. Kyse on Naton ja kumppanimaiden yhteisestä seminaarista, jonka teemana on laaja kriisinhallinta.

Viikonlopuksi suuntaan Cordobaan Gymnich-kokoukseen, jossa paikalla melkein kaikki eurooppalaiset kollegat. Poikkean myös tervehtimässä Aurinkorannikon suomalaisia.

Ensi viikko ei ole yhtään kevyempi. Alkuviikosta Moskova ja Kööpenhamina, loppuviikosta iso spektaakkeli Saariselällä. Sen sisällöstä kerron enemmän ensi viikolla.

Tänään tuli julkiseksi myös tieto, että suurlähettiläs Antti Turunen on nimitetty YK:n edustajaksi Georgiaan. Antti on erinomainen diplomaatti, jonka taidoille oli käyttöä Georgian kriisin selvittelyssä Etyj-puheenjohtajuuskaudellamme. Nimitys on ennen kaikkea Antin henkilökohtainen onnistuminen, josta on syytä onnitella. Pidämme yhdessä tiedotustilaisuuden iltapäivällä ja aion sanoa, että tämä on kova juttu koko Suomelle.

Antti Turunen (Kuva: Eero Kuosmanen)