Terveisiä aurinkoisesta Brysselistä. Viikonloppu menee vanhoja kavereita tapaillessa. Sunnuntaina sitten Luxemburgiin ulkoministerikokoukseen.

Tänään kävin Flying Finns -juoksuporukan Cooper-testissä. Urheilukenttä täynnä tuttuja.

Juoksu meni ihan mukavasti, mutta en päässyt ihan tavoitteeseeni. Viime syksynä juoksin muistaakseni 3230 m, nyt tavoittelin 3300 m, mutta rahkeet eivät riittäneet. Lopputulos 3250 m. Yritin kinua mittamieheltä kymmentä lisämetriä, mutta ei taaskaan onnistunut…

Juoksukaverini Juha Heino veti hienosti 3270 m. Soinisen Matti latasi 3300 m. Edellisellä kerralla samaa tahtia kanssani kipittänyt nuori Johannes Roto juoksi huimat 3390 m. Pohjat vetäisi Yrjö ”Tapion broidi” Korjus – 3510 m!

Oli hienoa taas juosta Flying Finssien kannsa. Mahtava porukka.

Oli kiva viettää kaiken matkustelun keskellä päivä Helsingissä. Se meni perinteisen kaavan mukaan. Ensin palaveri tasavallan presidentin kanssa, sen jälkeen presidentin esittely, siihen perään ulkoasiainvaliokunta ja suuri valiokunta eduskunnassa aiheina ensi viikon EU-ulkoministerikokous ja lopuksi vielä lehtihaastattelu.

Nyt olen matkalla lentokentälle. Vietämme viikonlopun Brysselissä vanhoja kavereita tavaten. Huomenna kokeilen Flying Finns -porukassa juoksukuntoani, vuorossa on perinteinen Cooperin testi. Syksyllä taisi mennä 3230 m, katsotaan saanko parannettua.

Juhannusta edeltävä viikko onkin sitten perinteisesti täynnä EU-asioita. Maanantaina EU-ulkoministerikokous Luxemburgissa, torstaina ja perjantaina Eurooppa-neuvoston kokous Brysselissä.

Eilinen illallinen venyi myöhäiseksi, mutta ei se mitään. Meillä oli hyvät keskustelut. Paikalla 13 EU-ulkoministeriä.

Aikainen aamuherätys tuntui raskaalta. Lähdimme Tukholmasta kohti Arlandan lentoasemaa kello 5.30.

Päivä Helsingissä oli työn täyteinen. Pidin puheen Venäjäseminaarissa Ritarihuoneella ja ulkoministeriön keskijohdon kokouksessa Säätytalolla. Näistä ensimmäinen löytynee ulkoministeriön kotisivuilta.

Kävin myös Christoffer Taxellin johtamassa perustuslain tarkastuskomiteassa valottamassa näkemyksiäni ulkoasiainhallinnosta. Lounas Nalle Wahlroosin kanssa oli yhtä antoisa kuin aina ennenkin. Hänen on loistava keskustelukaveri ja kaiken lisäksi erittäin symppis. Kertakaikkisen mahtava tyyppi.

Valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen annoin haastattelut Norjan radiolle ja Itävallan päälehdelle, Der Standardille. Sen jälkeen valmistauduin tiimin kanssa seuraavan viikon EU-ulkoministerikokoukseen, joka pidetään Luxemburgissa. Asialista on syntisen pitkä.

Kyselytunnin jälkeen kävin Heikki Ruson ja Jarkko Vesikansan kanssa Kuusijärvellä uintitreeneissä. Järviuinnissa on se kiva puoli, että ei tarvitse pahemmin kääntyä. Uinti sujuu päivä päivältä paremmin. Hyvä fiilis.

Tänään oli tiukka, mutta antoisa päivä Tukholmassa. Aamu alkoi parilla käynnillä aamutelevisioissa, ensin kaupallisella TV4:llä ja sitten Ruotsin yleisradion (SVT) murotelevisiossa legendaarisen, juuri eläkkeelle jäävän KG Bergströmin haastateltavana. Juteltiin muun muassa Venäjästä, EU-vaaleista sekä Suomen ja Ruotsin suhteista. Mediahommat ovat siinä mielessä tärkeitä, että ne ovat aina areena myös tehdä Suomea tunnetuksi. TV4:lla oli muuten tosi hauska törmätä sattumalta Sunrise Avenuen bändin tyyppeihin, jotka olivat paikalla uuden levynsä tiimoilta. Tykkään heidän musiikistaan, ja uusi levykin on nyt kuuntelussa.

Sunrise Avenue -bändi Tukholmassa (kuva: Cita Högnabba)

Suomen Tukholman suurlähetystön henkilökuntaa, kättelemässä Pasi Kokkonen (kuva: Pia Lundström)

Aamulenkille ehdin vasta studiovierailujen jälkeen, tutustuttuani Tukholman suurlähetystömme väkeen, joka oli tämänkin päivän ohjelman eteen tehnyt hienoa työtä. Lenkkikaverina Djurgårdenin vehreissä maisemissa oli Euroopan mestari Janne Holmén, joka tuntee entisen kotikaupunkinsa Tukholman reitit ja on kertakaikkisen mainio tyyppi.

Lenkillä Janne Holménin kanssa (kuva: Akviliina Vasari)

Lenkin jälkeen ohjelmassa oli antoisa lounas niin ruuan kuin juttuseurankin puolesta, treffasin yhdessä suurlähettiläämme Alec Aallon kanssa oppositiopuolue sosialidemokraattien ulkopoliittisia vaikuttajia, ex-ulkoministeri Jan Eliassonia ja kansanedustaja Urban Ahlinia, joka on puolueen ”ulkopoliittinen puhemies”.

Vas. Urban Ahlin, Jan Eliasson, Alec Aalto (kuva: Cita Högnabba)

Sitten vuorossa oli tapaaminen vanhan tuttuni, Ruotsin kehitysministeri Gunilla Carlssonin kanssa. Tunti vierähti nopeasti EU-vaalien jälkeisistä asetelmista ja Ruotsin puheenjohtajakaudesta sekä kehityspolitiikasta keskustellessa. Carlssonin luota jatkoimme suomalaisille tutun Tomas Riesin johtamaan Ruotsin ulkopoliittiseen instituuttiin, jossa pidin pienen alustuksen EU:n roolista globaalitoimijana. Sen jälkeen seurasi kolmen vartin kysymys-vastaus-sessio. Hyviä kysymyksiä – vastauksia en lähde itse arvioimaan.

Ruotsin kehitysministeri Gunilla Carlsson (kuva: Ellinor Lundmark)

Instituutin jälkeen oli vielä pressi kirjeenvaihtajille ja ruotsalaisille toimittajille residenssissä ja sitten hotellin kautta ulkoministeri Bildtin illalliselle. Meitä kokoontuu 15 EU-maiden ulkoministeriä pohtimaan seuraavan puheenjohtajamaan johdolla institutionaalisia juttuja. Keskusteltavaa riittää.

Torstaiaamulla sitten aikainen startti ja lento Helsinkiin.

 

Terveisiä Islannista. Lensimme tänne eilen iltapäivällä Pilvi-Sisko Vierroksen, Teemu Sepposen ja Juha Kirstilän kanssa. Suora lento kesti kokonaiset kolme ja puoli tuntia. Aikaeroakin on kolme tuntia.

Vuorossa oli Pohjoimaiden ulkoministerikokous, joka alkoi työillallisella. Kaikki on mennyt hyvin. Se nyt vaan on niin, että Pohjoismaisten kollegojen kanssa sitä on aina samalla aaltopituudella.

Asialista on ollut laaja: Islannin EU-jäsenyyshakemus, Stoltenbergin raportti, Ruotsin EU-puheenjohtajuuskausi, Kööpenhaminan ilmastokokous ja ajankohtaiset ulkopoliittiset kysymykset, joita aina piisaa (Lähi-itä ennen kaikkea).

Nostaisin esille kokouksen kaksi tärkeintä aihetta. Isalnnilta odotetaan lähiaikoina EU-jäsenyyshakemusta. Tilanne ei ole helppo kahdesta syystä. Islannissa ei ole konsensusta hakemuksen jättämisestä. Toiseksi EU:lla on havaittavissa laajentumisväsymystä.

Islanti on toki melkoisen EU-valmis maa, koska he ovat ETA:ssa (Euroopan talousalueessa) ja ovat sitä kautta omineet noin 60% EU-lainsäädännöstä. Jäsenyysneuvottelujen suurin ongelma on kalastus.

Viestimme ulkoministeri Össur Skarphédisonille oli, että maltti ja realismi ovat valttia. Jäsenyystie on aina pitkä ja kivinen. Ei pidä olettaa, että kaikki haluavat Islannin jäseneksi heti.

Käsittelimme myös Stoltenbergin raporttia, josta olemme tässäkin blogissa aiemmin keskustelleet. Pääteemaksi nousi Pohjoismainen solidaarisuus, eli yhteisvastuu. Emme tietenkään ottaneet uusia sitoumuksia. Pitää kuitenkin muistaa, että Pohjoismaat ovat jo turvallisuusyhteisö. Tämä välittyy mielestäni hyvin kokouksen julkilausumassa.

Lennän Reykjavikista Carl Bildtin koneella Tukholmaan, jossa vietän huomisen päivän. Aamu muuten alkoi paikallisessa uimalassa yhdessä norjalaisen kollegani Jonas Gahr Stören kanssa. Jännä paikka tämä Reykjavik.

Matkalla lentokentälle poikkesimme Bildtin kanssa tapaamaan oppositiossa olevan Itsenäisyyspuolueen johtoa, keskustelunaiheena heidänkin kanssaan oli Islannin mahdollinen EU-jäsenyys.

Islannin itsenäisyyspuolueen johtajien (oikealla) kanssa Reykjavikissa

Ruotsin ilmavoimien koneessa matkalla Tukholmaan

Eilen oli jännä ilta. Vaikka neljäs paikka jäi harmittavan lähelle (n. 7000 ääntä), niin lopputulos oli ihan hyvä. Olimme suurin puolue 4,2 % turvin.

Mielestäni puolue ja ehdokkaamme tekivät loistokampanjan. En muista yhtään puoluetta, joka olisi panostanut EU-vaaleihin enemmän. Hyvä Taru ja kumppanit. Henkilökohtaisesti jäi harmittamaan, että Risto Penttilä jäi niukasti ulkopuolelle. Hän olisi ollut loistava meppi.

EPP voitti vaalit Euroopan laajuisesti. Populistiset ääriliikkeet oikealta ja vasemmalta eivät nostaneet kannatustaan, toisin kuin ennakoitiin. Äänestysprosentti laski jonkin verran, mutta ei dramaattisesti (Suomessa vajaan yhden ja EU:ssa yleisesti noin kaksi prosenttiyksikköä).

Merkillepantavaa oli vasemmiston heikko menestys kautta laitain. Olin yllättynyt, koska oletin, että talouskriisi nostaisi vasemmiston kannatusta. Toisin kävi.

Eurooppalaiset äänestäjät näyttävät luottavan talouskriisissä keskusta-oikeistolaisiin puolueisiin, ei vasemmistoon. Protektionistinen ja nationalistisiin tunteisiin vetoava politiikka ei pure. Nyt äänestettiin avoimen talouden puolesta. Hienoa!

Vasemmisto hävisi maissa, joissa se on vallassaa (esimerkiksi Britannia, Espanja, Unkari) ja maissa, joissa se ei ole vallassa (esimerkiksi Ranska, Italia ja Puola). Keskusta-oikeisto taas piti pintansa myös niissä maissa, joissa se on hallitusvastuussa (esimerkiksi Suomi, Tanska, Saksa).

Merkillepantavaa on, että EU-vastainen Libertas-puolue pärjäsi huonosti. Esimerkiksi Ruotsin Junilistalta putosi kaikki kolme edustajaa. Irlannin Declan Ganley ei tullut valituksi. On mielenkiintoista nähdä mihin ryhmään Timo Soini aikoo mennä. Jos olisin Soini niin välttäisin Britannian Itsenäisyyspuolueen ryhmää kuin ruttoa.

Mitä sinä olet mieltä vaalituloksesta Suomessa ja Euroopassa?

Tapasin tänään Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorskin työlounaan merkeissä. Sikorski on voimakastahtoinen kollega, jolla on sekä analyysi että sana hallussaan. Tänään olimme tietysti eurovaalien jälkitunnelmissa. Keskustelimmekin pitkään EU:n lähiajan haasteista. Pidimme molemmat entistä vahvempaa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa tärkeänä. Unionin olisi saatava kansainvälisestä politiikasta parempi ote, ellei se halua ajautua syrjään.

Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski (kuva: Vuokko Ritari)

Puhuimme Sikorskin kanssa myös EU:n idänpolitiikasta. Venäjä-suhteissa Puolan hallitus on pragmaattinen ja tukee yhteisten pelisääntöjen luomista Venäjän kanssa. Puola tukee vahvasti myös itäistä kumppanuutta, jota koskeva aloitekin oli sen ja Ruotsin käsialaa. Sikorski korosti EU:n itänaapureiden merkitystä. Niihin on jatkossa panostettava entistä enemmän. Keskustelu oli antoisa ja ajattelumme kulki hyvin pitkälle samaan suuntaan.

Itämeri yhdistää Suomea ja Puolaa. Kahdenväliset yhteydet ovat vilkkaat ja erityisesti kauppa on kasvanut voimakkaasti. Tänään allekirjoitimme sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä, mikä osaltaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Puolassa on paljon potentiaalia. Suomella on kaikki syyt rakentaa tiivistä kumppanuutta Puolan kanssa niin taloudessa kuin politiikassakin. 

 

Sopimuksen allekirjoittaminen vas. ulkoministeri Sikorski (kuva: Vuokko Ritari)

Vietimme viikonlopun toisen puoliskon Tampereella. Eilen osallistuin viimeiseen Kokoomuksen vaalitilaisuuteen. Illalla kävimme perheen ja parin kaverin kanssa Näsinneulassa syömässä. Taivaallinen ruoka!

Tänään osallistuin Pirkan 217 km pyöräilyyn. Elämäni pisin ja hienoin pyöräily. Vedin koko lenkiin keltapaitaisten Kanuunojen porukassa. Timo Lampila Kanuunoista otti yhteyttä ennen pyöräilyä ja kysyi jahka haluaisin olla mukana heidän ryhmäajossa. Tottahan toki menin.

Kanuunojen porukka Tampereella (kuva: Satu Uskali)

Ajoin Esa Salosen kipparoimassa porukassa, jossa matkamme taittui ajassa 6 tuntia ja 2 minuuttia. Siihen päälle kaksi 4 minuutin tankkaustaukoa. Keskinopeutemme oli noin 35 km/h.

En ollut aiemmin ajanut porukassa. Ja sehän oli kuin eri laji. Poljimme telaketjumuodostelmassa, jossa oikealta ajettiin hiukkasen lujempaa vetovastuuseen ja sitten poistuttiin takavasemmalle odottamaan seuraavaa vetovastuuta. Toimi kuin rasvattu.

Pyöräilyn jälkeen menin Särkänniemeen muiden joukkoon. Hieno huvipuisto.

Nyt istun autossa matkalla kotiin. Ehdin sopivasti äänestämään ennen Ylen ja Kokoomuksen vaalivalvojaisia. Tiedän ketä äänestän. Jännittää taas niin vietävästi. Mitenköhän meidän käy? Fiilis on kyllä ihan hyvä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Toivottavasti äänestysprosentti nousee edellisistä EU-vaaleista. Ennakkoääniä annettiin enemmän kuin viimeksi, mutta se ei vielä takaa mitään.

Huomenna analyysi vaalituloksesta. Mukavaa vaali-iltaa kaikille.

Virolainen kollegani Urmas Paet kävi tänään Helsingissä. Meillä oli perinteiset kahdenväliset tapaamiset.

Urmas on aivan mahtava kaveri, erinomainen ulkoministeri yhdistettynä loistavaan huumoriin. Urmaksen kanssa on aina nastaa.

Keskustelimme muun muassa EU-vaaleista ja kansainvälisestä politiikasta yleensä.

EU-maiden eurooppakirjeenvaihtajat Suomessa pitämässä kokousta (kuva: Raino Heinonen)

EU-ministerivaliokunnan ja Tasavallan Presidentin esittelyn ohessa tapasin myös pikaisesti niin sanotut EU-kirjeenvaihtajat, eli kaikkien EU-maiden ulkopolitiikan ammattilaiset. Juttua riitti.

Muutaman työpuhelun jälkeen iltapäivän viimeiset pari tuntia meni kirjaa väännellessä. Siitä enemmän myöhemmin. Nyt kohti jännää viikonloppua.

Miten olisi pieni vaaliveikkaus? Eli miten veikkaat, että käy?

1. Paikat per puolue?

2. Prosentit per puolue?

3. Kokoomuksen läpimenijät?

Viron ulkoministeri Urmas Paet Helsingissä. huomioi sarvet…

Ylen EU-vaalitentti päättyi juuri äsken. Onnistunut ohjelma. Osallistujat uhmasivat kesäistä säätä…

Olen täysin jäävi arvioimaan kuka onnistui ja kuka ei, joten jätän sen tehtävän arvon blogikommentaattoreille. Mitä olit mieltä? Kuka onnistui? Mitkä asiat jäivät mieleen?

Arkkipiispa Leo kävi tänään puhumassa muun muassa Karjalankielen asemasta. (kuva: Vuokko Ritari)

Toukokuussa tuli matkoja kalenteriini tavallista enemmän. Aloitin Lähi-idän kiertomatkalla: Kypros, Libanon, Syyria, Turkki. Puolivälissä kuuta oli Washingtonin matka ja YAUN-matka Brysseliin. Loppukuussa viimeinen viikko meni ASEM- ja EU-ASEAN-kokousmatkoilla Hanoissa, Vietnamissa ja Phnom Penhissä, Kambodzhassa.

Kaikki sujui loistavasti, suurkiitokset kaikille matkajärjestelyissä mukanaolleille sekä edustustoillemme Nikosiassa, Damaskoksessa, Ankarassa, Washingtonissa, Brysselissä, Hanoissa, Hongkongissa ja Bangkokissa! On helppo olla ulkoministeri kun teette näin loistavaa työtä.