En ole pahemmin kommentoinut Yhdysvaltain presidentin vaaleja. Kirjoitin aiheesta kolumnin Suomen Lehtiyhtymän lehtiin ja kuulisin mielelläni arvon blogikommentaattoreiden näkemyksiä kolumnista ja erityisesti vaaleista.

Mitä olet mieltä vaaleista? Kuka on sinun suosikkisi? Kenen uskot voittavan esivaalit ja sitten varsinaiset vaalit? Kenestä tulee varapresidenttiehdokas? Mitäs jos Suomessakin olisi tämäntyyppiset esivaalit? Entä EU:ssa.

Kolumni löytyy alla olevien kuvien alta. Kuvat ovat eilisestä kirjanjulkistamistilaisuudesta ja tänään Slovenian televisiolle antamastani haastattelusta.

 kirja1

Elizabeth Bomberg, allekirjoittanut ja John Peterson, eli kirjan toimittajat. 

kirja2

Elizabeth kertoo kirjasta. Kuvassa myös muita tuttuja. Kenet bongaat? 

haastis

Slovenian tv-toimittajan tentattavana. Toimittaja on Suomi-fani. Kehui meitä kovasti.

”Obama presidentiksi, Clinton varapresidentiksi

ingressi: EU:lle mallia USA:n vaalihumusta

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat ainoat vaalit, jotka kuohuttavat mieliä jo kaksi vuotta ennen varsinaista tapahtumaa. Ei ihme, sillä ne ovatkin kiistatta merkittävimmät vaalit koko maailman kannalta. Esimerkiksi George W. Bushin ote on erilainen kuin Bill Clintonin. Seuraavat vaalit pidetään 4.11.2008.

Suoritin 4-vuotisen perustutkintoni USA:ssa. Näin läheltä Clintonin valinnan maailman ykkösvirkaan. Vaalishow Amerikassa on aivan hurja ja satojen miljoonien vaalibudjetit ovat päätähuimaavia ottaen huomioon, kuinka moni vaaliuurnille loppujen lopuksi päätyy.

Kenestä sitten tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti? Puoli vuotta sitten olisin veikannut New Yorkin senaattoria Hillary Clintonia. Enää en ole varma. Tuuli on kääntynyt Illinoisin senaattorille Barack Obamalle suotuisaksi. Vaalituulet kääntyvät kuitenkin nopeasti USA:ssa.

En tällä kierroksella usko republikaanin voittoon. Toisaalta ehdokkuutensa jo käytännössä varmistanut Arizonan senaattori John McCain on liberaali, joka on ottanut etäisyyttä Bushin politiikkaan. Onhan hän myös sotaveteraani, joka ei USA:ssa ole ainakaan haitaksi vaalimenestykselle.

Tällä hetkellä veikkaan, että Barack Obama voittaa. Hienointa olisi, jos Clinton tulisi hänen rinnalleen varapresidentiksi. Mitä tämä merkitsisi maailmalle?

Uskon, että Obaman ja/tai Clintonin myötä maailmanpolitiikka siirtyisi takaisin pari piirua monenkeskisempään suuntaan. Vallastaan huolimatta USA:kin tarvitsee muita tavoitteidensa tueksi. Yksipuolinen toiminta, jossa muilta ei kysytä, ei yksinkertaisesti toimi.

Tämä lisäisi Amerikka-myönteisyyttä Euroopassa ja hieman viilenneet välitkin todennäköisesti lämpenisivät. Suomalaisille Nato-jäsenyys ei ehkä enää näyttäytyisi nykyisenkaltaisena mörkönä.

Amerikka-vastaisuutta on vältettävä siinäkin tapauksessa, etteivät transatlanttiset suhteet paranisikaan. Hallintoa ei saa sotkea kansaan. Ei se nykyinen presidentti ole kotimaassaankaan suosittu, itse asiassa historian epäsuosituin.

EU-presidentille ei koskaan tule Atlantin takaisen kollegansa valtaoikeuksia. Kansalliset vaalit pitävät jatkossakin paikkansa.

Jonain päivänä hamassa tulevaisuudessa olisi kuitenkin hienoa kokea amerikkalaistyyppistä vaalikarnevaalia myös korkeita EU-viranhaltijoita valitessa. Se, jos mikä, aktivoisi yleiseurooppalaista poliittista keskustelua.

En tässä kuitenkaan ehdota, että Arnold Schwarzenegger ilmoittaisi ”I’ll be back!” ja palaisi Eurooppaan poliitikoksi. Tony Blair olisi parempi EU-pressa.”

PS. Coreper I, eli EU-suurlähettiläiden sijaiset hyväksyivät tänään ”tavarapaketin” neuvoston puolella. Koko toimistomme tuuletti. Ensimmäinen asetuksemme on nyt paketissa. Palaan tähän aiheeseen tarkemmin lähipäivinä.

Tänään on jännä päivä. Pitkään hiottu EU-tekstikirjan EU: How Does it Work? julkistamistilaisuus pidetään illalla täällä Brysselissä. 55 ilmoittautunutta vierasta. Toivottavasti kaikki pääsevät paikan päälle. Yleensä viini ja pikkuherkut houkuttelevat paikalle.

Kirjan julkaisee arvovaltainen Oxford University Press osana EU-sarjaansa.

Pyrin välttämään lokeroitumista. Entinen virkamies on nyt meppi, joka yrittää vielä pitää yhteyksiään myös akateemiseen maailmaan. Toimitimme kirjan yhdessä Elizabeth Bombergin (Edinburghin yliopisto) ja John Peterson (Edinburghin yliopisto) kanssa. Kirjoittajajoukko koostuu sekä akateemisen maailman EU-guruista että käytännön EU-politiikan ammattilaisista.

Uskallan suositella kirjaa kaikille EU-asioista kiinnostuneille, enkä pelkästään EU-nörteille. Se on yleistajuinen ja selkokielinen johdanto EU-aiheisiin. Siitä oppii EU-aakkoset kätevästi. 298 -sivuinen kirja sisältää paljon konkreettisia esimerkkejä, taustatarinoita ja määritelmiä, jotka avaavat EU:a uudella tavalla.

Valmistimme kirjaan myös netissä saatavilla olevan oppimateriaalin sisältäen monivalintatehtäviä opiskelijoille sekä PowerPoint-esityksiä ja seminaarikysymyksiä opettajille.

Kirjan ensimmäinen laitos (Bomberg & Stubb, toim., 2003) oli menestys. Sitä myytiin yli 12 000 kappaletta ja se oli yksi myydyimmistä EU-teoksista, mikä kertonee paljon EU-kirjojen maailmanlaajuisista markkinoista…eli eiväthän nuo paljoa myy.

Uskon, että kirja löytyy myös muun muassa Akateemisesta Kirjakaupasta piakkoin. Olisi myös hienoa, jos joku suomalainen kustantaja ottaisi sen käännettäväkseen. Edellisen kirja käännettiin ruotsiksi.

Kirjan sisällys näyttää tältä:

PART I Background

1. Introduction (Elizabeth Bomberg, Alexander Stubb, and John Peterson)

2. How Did We Get Here? (Desmond Dinan)

PART II Major Actors

3. The EU?s Institutions (Elizabeth Bomberg and Alexander Stubb)

4. Member States (Brigid Laffan and Alexander Stubb)

5. Organized Interests and Lobbying (Rory Watson and Michael Shackleton)

PART III Policies and Policy-making

6. Key Policies (Alberta Sbragia and Francesco Stolfi)

7. A Secure Europe? Internal Security Policies (John D. Occhipinti)

8. Constitutionalism and Democracy in the EU (Neil MacCormick)

PART IV The EU and the Wider World

9. EU Expansion and Wider Europe (Graham Avery)

10. The EU as a Global Actor (John Peterson)

11. Conclusion (John Peterson, Elizabeth Bomberg, and Alexander Stubb)

 

Piti kirjoittaa pidempi blogimerkintä tänään, mutta tässä sitä taas ollaan iltamyöhäsellä ja energiatasot matalalla. Koko päivä väännettiin tuota tavarapakettia.

Tapaamisesta toiseen. Kaikki pitäisi saada valmiiksi ennen ensi viikon täysistuntoa.

Pakettihan koostuu kolmesta säädöksesta, joista kaksi ovat asetuksia (sitovat sellaisenaan) ja yksi on päätös (jäsenmaat voivat tehdä vähän niinkun lystäävät).

Kahdessa säädöksessä, eli meikäläisen asetuksessa ja kollegani Christell Schaldemosen päätöksessä näyttää hyvältä. Tänään päästiin sopuun ja nyt viilataan pilkut paikoilleen. Kollegame André Brien asetuksessa on vielä paljon väännettävää.

Avustajani Tuomas Rautanen on tehnyt tämän paketin osalta fantastista työtä. Hän on varmaan ainoa, jolla on kokonaisvaltainen näkemys kaikista kolmesta säädöksestä.

Palaan paketin yksityiskohtiin loppuviikosta.

Huomenna on jännä päivä, koska julkaisemme täällä Brysselissä sen EU-perusteoksen, josta olen aiemmin maininnut. Kyseessä on Oxford University Pressin julkaisema The EU: How Does it Work?-teos. Siitäkin enemmän huomenna. Nyt on pakko mennä vielä viimeistelemään yksi Kanava-lehden artikkeli EU:n ulkopolitiikasta. Sen deadline oli tänään.

Katselin eilen ja tänään ihaillen Vierumäen 24h hiihtoa. Se jäerjestettiin yhdeksännen kerran.

Hiihtäjät aloittivat urakkansa eilen kello 18.00. Se päättyi tänään samaan aikaan. Kilpailijat kiersivät noin 5 km lenkkiä yötä päivää.

Sarjoja oli kolme: 8-hengen joukkueet, 4-hengen joukkuet ja sitten tosi-Tarzanit ja -Janet, jotka hiihtivät 24 tuntia yksin!

En saanut käsiini lopputuloksia, mutta ne löytynevät jossain vaiheessa täältä. Sen verran kuuntelin kuulutusta, että yksinhiihdon voitti Olli Somerpuro, joka hiihti yhteen putkeen yli 270 kilometriä!

Lämpimät onnittelut kaikille niille 9:lle hiihtäjälle ja erityisesti Marja Kianderille, jotka selviytyivät urakasta yksin. Ja kuuleman mukaan yksi osallistujista joutui lähtemään häihin 118 km jälkeen…

Omat treenit tuntuvat kaikkien osallistujen suorituksen valossa melko vaatimattomilta. On se hurjaa jengiä!

PS. Lämpimät synttärionnittelut lapsuuden ystävälleni Antti Pohjolalle, joka täyttää tänään 40 vuotta. Pidämme perinteistä kiinni: emme ole koskaan missanneet toistemme synttäreitä. Soitin tänään heti aamusta.

Terveisiä Vierumäeltä. Olemme täällä viettämässä lasten hiihtolomaa. On muuten aivan mahtava mesta!

Olin täällä ensimmäisen kerran lätkäleirillä joskus 1980-luvun taitteessa. Muuan Teppo Numminen oli samaisella leirillä, jota veti Sakke Pietilä.

Meillä oli myös golfmaajoukkueen leirejä Vierumäellä 1980-luvun loppupuolella. Ne olivat niitä aikoja, jolloin golfareiden kuntotestit eivät välttämättä heti osoittaneet, että kyseessä on urheilulajin maajoukkue…

Ei muuten uskoisi, että kyse on samasta Vierumäestä, jossa nuorena leireilin. Nykyään tämä on yksi Euroopan hienoimmista urheilu- ja vapaa-ajan keskuksista. Täällä on kaikkea!

On hienoja mökkejä, on ravintoloita. Urheilua voi harrastaa laidasta laitaan. Kaikkea hiihdon ja golfin väliltä. Kurssejakin on joka lähtöön. Kuntotestejäkin. Täällä on kertakaikkiaan loistavat puitteet ja palvelut joka lähtöön: perheille, firmoille, kaikille.

Vierumäki on siinäkin mielessä ainutlaatuinen, että täällä yhdistyy vapaa-ajanvietto ja opiskelu. Paikkahan on tunnetusti myös Suomen urheiluopisto. Itsekin olin tänään vähän ”töissä”. Luennoin kansainväliselle linjalle EU:sta. Loistoporukka!

Parin ensimmäisen päivän aikana on tullut treenattua oikein kunnolla. Uintia, pyöräilyä, punttia ja hiihtoa. Pariisin maratonin 16 viikon harjoitusjakso on puolivälissä. Olen tehnyt kuusi harjoitusta viikossa, mutta valitettavasti yksikään niistä ei ole ollut juoksu. Selkä ei ole vielä juoksukunnossa. Taitaa jäädä Pariisi väliin, mutta ei sillä niin väliä. Kunto kohenee.

Sain Raimo Niemiseltä erinomaisia uintivinkkejä. Olo altaassa tuntuu päivä päivältä paremmalta. En aiemmin tajunnut, että uinti on erittäin tekninen laji.

Eilen tein myös kuntotestin Rami Virlanderin ammattimaisessa valvonnassa. Juoksumatto olisi ollut luonnollisempi väline, mutta selän takia tein testin pyörällä. Hyvin meni. Taisivat testaajat vähän yllättyä.

Alla keskeisimmät faktat:

Paino: 82,2 kg
Pituus: 189 cm
Rasva %: 14,1
Uupuminen: 20 min
Maksimaalinen työ: 350 wattia
VO2 maksimi: 54,6 ml/kg
Maksimi ventilaatio: 186 l/min
Maksimi syke: 185
Maksimi maitohappo: 11,1
Palautuminen: 1.45

Virlanderin Rami oli palautteessaan erittäin kannustava. Maksimihapenottokyky on erinomainen, ja olisi vielä ollut kolmisen pinnaa korkeampi juoksumatolla. Suorituksen taloudellisuus oli myös erinomainen. Vierumäellä testataa vuosittain yli 10 000 henkeä. Kerrottiin, että oma testini oli top 2-3%.

Tästä on hyvä jatkaa. Oma lähtökohtani on yksinkertainen. Kuntoilu ja fiksu ruokavalio = hyvä olo. Nämä ovat täysin henkilökohtaisia juttuja, eikä niitä sen koommin kannata vertailla. Pääasia, että on hyvä olla.

Täällä Vierumäellä voi myös bongata eläviä legendoja. Urheiluhallin vastaanotossa tapasin kiekkolegenda Seppo Revon. Tänään kahvittelin Pekka Vasalan ja Erkka Westerlundin kanssa.

Kyllä täällä on hyvä olla. Katsellaan Suomi-Tsekki peliä. Raipe on vedossa!

PS: Ei tämä ihan pelkäksi urheiluksi ehtinyt mennä. Financial Times ja European Voice soittivat lobbausraportista. Slovenian (puhenjohtajamaa) suurlähettilään kanssa neuvottelin tavarapaketin yksityiskohdista suoraan punttisalilta…

Belgiassa on tällä viikolla hiihtoloma, eli paikallisesti sanottuna ”carnaval”. Sen seurauksena meillä on töissä niin sanottu vaalipiiriviikko. Me vietämme sitä Vierumäelle, jonne lähdemme huomenna.

Tänään olin vielä työn touhussa. Viimeistelimme komission ja neuvoston kanssa tavarapakettia, eli tavaroiden vastavuoroista tunnustamista. Paketti on lähestulkoon kasassa. Puheenjohtajamaa Slovenia vie sen Coreperiin, eli neuvoston kokousta valmistelemaan komiteaan keskiviikkona, jossa istuu EU-suurlähettiläiden sijaiset (ammattikielellä kyseessä on Coreper I).

Tavarapakettia neuvotellessa.

Olemme todellakin loppusuoralla ja toivon, että paketti saadaan läpi neuvoston puolella keskiviikkona. Neuvotteluilmapiiri oli poikkeuksellisen leppoisa ja siihen taisi olla syykin.

Otin Emilien ja Oliverin mukaan töihin. He olivat mukana työn touhussa. Tulivat tasaisin välein sylkkyyn tarkistamaan, että neuvottelut etenivät sovitun mukaisesti.

Lapset toivat oman dynamiikan neuvotteluille, varsinkin siinä vaiheessa kun Oliver ilmoitti menevänsä pissille…

 

Takana mukavan urheilullinen viikonloppu. Uintia, pyöräilyä ja cross-traineria. On nämä maratonharjoitukset ihmellisiä ilman juoksua…

Lupasin vastata muutamiin Maikkarille lähetettyyn katsojakysymykseen, joita emme ehtineet ohjelmassa käsitellä. Pahoittelen jos vastaukset ovat vähän lyhyen puoleisia.

1. Ninni kysyi Ollaankos EU:ssa ollaan tekemässä jotakin unionin lähentämiseksi kansalaisia kohtaan, ja jos niin mitä? Useat EU -kansalaiset kokevat edelleen unionin keskittyvän vain valtiotason ongelmiin, jotka jäsenet kokevat usein restriktio-ongelmiksi, ei kansalaisten elämää helpottaviksi ongelmiksi? Mitä uutta tällä saralla, kansalaisten etuja ja EU:n positiivisia kansalaissille käytännönläheisiä uudistuksia on viime aikoina saatu aikaan? Onko Kansalaisten Eurooppa jo unohtunut lähentymisapa?

Kyllä ja jatkuvasti. Koko EU:n perusajatushan on helpottaa meidän elämää. Esimerkiksi ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja rahan pitäisi ainakin teoriassa liikkua vapaasti. Käytäntö on sitten valitettavasti välillä vähän toinen, koska kansallisvaltiot ovat usein oikein kunnon vanhan ajan protektionisteja. Viimeaikojen projekteista mieleeni tulee verkkovierailujen (roaming) hinnanalennus, palveludirektiivi, kemikaaliasetus ja energiapaketti. Ne ovat kaikki omiaan helpottamaan meidän Eurooppalaisten elämää.

2. Anna-Maija Rintamäki kysyy: Mitä konkreettista olet saanut aikaiseksi europarlamentaarikon urallasi? Onko suomalaisilla politikoilla todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia euroopan parlamentissa? Sillä näyttää enemmänkin siltä, että parlamentissa isot jyräävät pienemmät. Esimerkiksi Suomen yritys vaikuttaa euroopan järkyttävän raakoihin hevoskuljetuksiin oli lähinnä säälittävä. Onko sekin asia käsitelty nyt vain olan kohautuksella, vai aiokooko Suomi nostaa asian uudelleen esiin. Onnea ja menestystä urallesi!

Kaikki konkreettiset aikaansaannokset liittyvät lainsäädäntöön, eli direktiiveihin ja asetuksiin, joihin olen muutoksia saanut tehtyä. Näistä mainittakoon esimerkiksi lentoliikenteen päästökauppa, palveludirektiivi ja vaikkapa oma-aloitemietintöni Itämeristrategiasta. Tästä viimeisimmästä on nyt tullut EU:lle uusi politiikka, josta komissio tekee vielä tämänvuoden aikana aloitteen. Olen usein kirjoittanut mepin vaikuttamismahdollisuuksista. Katso ystävällisesti esimerkiksi viime viikon merkintä ”Mepin duuni”. Kyllä suomalainen meppi vaikuttaa kunhan osaa hommansa.

3. Aamu-66 kysyi, että ”Jos sut näkee jossin niin uskaltaako tulla halaamaan ja antaan pusun?”

Taisinkin jo ohjelman aikana vastata, että kyllä vain. En ole sitä ujoa sorttia, mutta voitanemme pysyä poskisuudelmassa…

4. Kari Luotonen kysyi mistä johtuu, että Fortumin sijoittajille annetaan huomattavat summat osinkotuottoa ja samaan aikaan energia laskut nousevat jatkuvasti?

En ole mikään talousguru, mutta eiköhän osinkotuotot synny siitä, että firma, eli tässä tapauksessa Fortum pyörii hyvin ja on tuottoisa. Energian hinta nousee sitä vastoin, koska öljyn hinta on tällä hetkellä jo historiallisen korkealla.

Samuli Kaappola esitti tukun hyviä kysymyksiä: Miten EU:n komission tulisi vahvistaa ja kehittää yhteistyötä IASB:n kanssa tehostaakseen uusien tilinpäätösstandardien valmistelua Euro-alueelle? (IASB:n läpinäkyvyys toiminnassaan on ollut heikkoa sekä lopulliset standardiehdotukset eivät palvele loppukäyttäjää aina parhaalla mahdollisella tavalla). EU:n mahdollinen erkaantuminen IFRS-standardistosta tapahtuu, jos kaikkia standardiehdotuksia ei EU:ssa hyväksytä. Tämä on uhkana tulevaisuudessa globaaleille tilinpäätösstandardeille. Näkemyksiä ko. kehityksestä?

Kysymyksiisi parempi vastaaja olisi Piia-Noora Kauppi, joka on tällä alalla parlamentin ehdoton huippuasiantuntija. Piitulta saat kysymyksiisi vastauksen nopeammin ja tarkemmin suoraan, kuin jos minä toimin välikätenä. Piitun saa kiinni osoitteesta: piia-noora.kauppi@europarl.europa.eu.

5. Sain myös kysymyspatterin, joka kuului näin: Onko oikein että Suomen kansalaiset maksaa EU-jäsenyydestään noin viisi kertaa enemmän kuin saksalainen? Ja aiotaanko asialle tehdä jotain? Emme halua enää ”torjuntavoittoja” pelkkä voitto on meille parempi!

Väite ei pidä paikkansa. Saksa on EU:n suurin nettomaksaja. Saksalainen maksaa EU-jäsenyydestään monikerroin enemmän kuin suomalainen. Rikkaista maista Suomi on ylivoimaisesti pienin nettomaksaja. Ensimmäisen 11 jäsenyysvuoden aikana maksoimme nettoa vuosittain 31 euroa henkilöä kohti. Se on mielestäni aika kova voitto, ei ainakaan mikään torjuntavoitto.

6. Kysyttiin myös mitä järkeä on päättää EU:n laajuisesti sellaisista asioista, joista voitaisiin aivan hyvin päättää kansallisestikin?

Joka kerta, kun komissio tekee lakiehdotuksen, tehdään samalla analyysi, onko hyödyllistä päättää asiasta EU-laajuisesti. Näin pyritään varmistamaan se, että asioista, joista on tehokkainta päättää kansallisesti tai paikallisesti (kunnissa), päätös myös tällä tasolla tehdään.

7. Myös tätä kysyttiin: Suomalaisiin metsiin jää energiapuuta edelleen suunnaton määrä. Miten turvataan tunteita herättävässä ilmastomuutoskeskustelussa järki, ettei teollisuuden raaka-ainetta päädy kattiloihin (lakimuutos, kuka valvoo jne.)? Toisaalta ajatus peltojen biokäyttöön otosta kuulostaa erikoiselta, varsinkin kun maailamssa nähdään edelleen nälkää.

Uusiutuviin energialähteisiin haetaan ratkaisua tällä hetkellä: tavoitteet ovat ehdotustasolla ja niistä käydään keskustelua. Erilaisia ideoita lyödään pöytään. Varmaa on, ettei lopputulos tule olemaan sellainen, että siinä sivuutettaisiin kansakunnalle tärkeitä teollisuudenaloja.

8. Tiu kysyi miksi ihmeessä kierrät VAIN lukioita? Ammattikouluissakin olisi tiedonjanoisia nuoria.

Lukioiden ohella olen kiertänyt myös erinaäisissä opistoissa (myös ammattikouluissa), yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Helmikuun puolivälissä on esimerkiksi vuorossa Myyrmäen EVTEK. Ja kolmisen viikkoa sitten olin Kemi-Tornio-Rovaniemi kierroksella, jossa olin muun muassa amattaikouluvisiitillä.

9. Risto Marjomaa kysyi miksi Euroopan komissio antaa sellaisia päätöksiä, joita esim. Euroopan parlamentin suurimman ryhmän jäsenet välittömästi arvostelevat rajusti. Esim. kasvihuonepäästö- ja bionergiapaketti. Sehän on ”perseestä”. Kuuntelin eilen Eija-Riita Korholaa ja hänhän puhui täyttä totta. Eikö meppejä kuulla ollenkaan. Päättääkö EU:ssa kaikki asiat täysin jalat ilmassa oleva komissio. Se porukkahan pitää viedä ”saunan taakse”. Toinen täysin typerä päätös oli tämä postipäätös. Tämä järjestöhän (EU) on kamalampi kuin jo loppunut Neuvostoliitto.

Kasvihuonepäästö- ja bioenergiatavoitteista päättivät jäsenmaat, eivät komissio. Näiden jäsenmaiden tekemien päätösten mukaisesti komissio laati esitetyn lakialoitteen. Lakialoite tulee nyt meppien käsiteltäväksi, eli meppejä kyllä kuullaan. Nyt se taistelu vasta alkaa.

Postipäätös: Päätös postipalvelujen rakenteesta jättää edelleen päätösvallan Suomen hallitukselle. Näin ollen, jos hallitus päättää EU-direktiivin puitteissa luoda Suomeen sellaisen postimarkkinarakenteen, joka johtaa eri hintoihin eri alueilla, on tämä edelleen suomen kansallinen päätös.

EU:n ja Neuvostoliiton vertaaminen on sairasta. Neuvostoliitto tappoi ideologiansa nimissä konservatiivisesti arvioiden yli 20 miljoonaa ihmistä. EU on maailman toistaseksi onnistunein rauhanprojekti, jonka jäseniä ovat demokraattiset oikeusvaltiot. Se perustuu ihmis- ja perusoikeuksien kunniottamiseen ja jossa ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuu vapaasti.

10. Anna kysyi ensin onko Suomi ajautumassa ns. konkurssiin kun kaikki suuret yhtiöt, joissa valtio on osakkaana lähtevät ulkomaille? Mielestäni näitä yrityksiä valtio voisi reilummin tukea jotta pysyisivät suomessa ja toisivat euroja maahan. Tuovatko nämä yritykset suomeen tuloja ulkomailta käsin?

Suomi ei suinkaan ole ajautumassa konkurssiin. Maassamme on tällä hetkellä Länsi-Euroopan maista yksi alhaisimmista työttömyysprosenteista ja samalla yksi korkeimmista BKT:n kasvuluvuista! Ulkomailta yritykset tuovat osinkojen kautta rahaa niin kauan kun ne ovat suomalaisessa omistuksessa.

Hän jatkoi: Näin autoharrastaja perheenä mieltä askarruttaa että pystyykö EU vaikuttamaan suomen päätöksiin ajoneuvojen verotukseen ja katsastukseen liittyen. Monien maiden käytäntö on fiksumpi kuin täällä. Esim.olen kuullut, että ruotsissa yli 60 vuotta vanha auto katsastetaan vain kerran rekisteröitäessä, olisiko tämä suomessakin mahdollista?

EY tuomioistuin on käsitellyt monia suomen autoverotukseen liittyviä epäkohtia viime vuosien aikana ja prosessit ovat osittain edelleen käynnissä. Mielestäni Suomen valtio on alusta asti toiminut tässä kysymyksessä vastoin EU:n perusperiaatteita, eli väärin.

11. Sari Nummelin kysyi onko brasilialaisen naudan/häränlihan tuontikielto mielestäsi todellakin tehty kuluttajan suojelemiseksi, vaikka samanaikaisesti EU:n alueella kohdellaan teuraseläimiä epäinhimillisesti? Vai onko päätös tehty eurooppalaisen lihakarjankasvattajan etua ajatellen tai muista poliittisista syistä?

En ole perehtynyt tarkemmin asiaan, mutta uskoisin että päätökselle on olemassa hyvät perusteet, koska muuten tällaiset asiat tulevat WTO:n käsittelyyn.

12. Juha Konttinen ihmettelee miksi Suomen pitää toimia venäläisten rekkojen läpikulkumaana? Eikö EU voi auttaa parempien reittien rakentamisessa?

Venäläisten rekkojen läpikulku on itse asiassa hyvä juttu: läpikulut tuovat Suomeen rahaa ja työllisyyttä samalla, kun tavaraa kulkee maamme läpi. Rajojen rekkajonot ovat toki hyvin ongelmallisia, ja näiden suhteen apua voidaan hakea EU:nkin taholta. Ratkaisua tulee hakea tiiviissä yhteistyössä EU:n ja Venäjän viranomaisten kanssa. Olen sitä mieltä, että rekoilta pitäisi veloittaa läpikulkumaksu.

13. Eläinten ystävä ja Sini kysyvät näenkö realistisena mahdollisuuden saada muutosta raakojen eläinkuljetusten nykytapoihin Keski-Euroopassa? Esim lakia teuraseläinten teurastamisesta kotimaassa?Olemme nähneet ohjelmassa 45 min. kamalaa katseltavaa hevosten teuraskuljetuksista. Onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja saattaa asia muiden maiden päättäjien tietoon?

Asiaan olen pyrkinyt vaikuttamaan tekemällä yhdessä Satu Hassin kanssa asiasta kirjallisen kysymyksen komissiolle. Syksyn aikan asiasta on komissiolle tehty myös muita kirjallisia kysymyksiä, joiden seurauksena komissio harkitsee parhaillaan mm. eläinten matkustusaikojen rajoittamista entisestään ja vaatimusta nykyistä suuremman kuljetustilan järjestämisestä. Nämä uudistukset ovat suunnitteilla vuodelle 2009. Ongelmallista ei välttämättä ole niinkään lainsäädännön puute, kuin lakien puutteellinen valvonta. Nykyisen lainsäädännön puitteissa asiasta säädetään jo pitkälle. EU laati pari vuotta takaperin uutta eläinten hyvinvointiin kuljetusten aikana liittyvää säännöstöä (Asetus EY N:o 1/2005). Asetus koskee eläinkuljettajia, kuljetusten järjestäjiä, keräyskeskusten, markkinapaikkojen ja teurastamojen henkilökuntaa, sekä kasvattajia. Hevoskuljetusten osalta asetus esim. velvoittaa käyttämään yksittäispilttuita.

Tässä kaikki tällä kertaa.

Lyhyt blogimerkintä Lahden moottoritieltä. Maikkarin Huomenta Suomessa oli rento meininki. Sanna ja Tuomas ovat todellisia ammattilaisia. Koko heidän aamutiimistään paistaa tekemisen meininki. Miika Nousiaista oli kiva haastatella. Huomasit varmaan että siinä vaiheessa ohjelmaa meikäläiseltä meni nuotit sekaisin. Olin pikavisiitillä vessassa kun yhtäkkiä kuulin, että lähetys alkaa 14 sekunnin päästä. Myöhässä tultiin…

Radio Novakin kävi haastattelemassa. Oli kiva päästä Kimmon ja Minnan aamushowhun, jota niin usein Suomessa ollessani kuuntelen.

Siirryin Helsingistä Lahteen yhdessä hyvän ystäväni Sari Hyytiäisen kanssa. Sari on aivan mahtava tyyppi. Meillä on aina synkannut loistavasti. Oli kiva vaihdella kuulumisia.

Lahden Lyseon lukiossa

Lahdessa tapasin Etelä-Suomen sanomien väkeä ja päätoimittaja Heikki Hakalan. Vierailin heidän uudessa toimistossaan, jossa yhdistyy modernin lehden tekeminen, netti ja radio. Sen jälkeen siirryin Lahden Lyseon lukioon, jossa oli aivan mahtava meininki. Veitsenteräviä kysymyksiä muun muassa EU:n rahapolitiikasta. Lyseosta matka jatkui Salpausselän lukioon, Jari Litmasen entiseen kouluun. Auditorio täynnä lukiolaisia ja ysiluokkalaisia, jotka jaksoivat kunniakkaasti kuunnella örinöitäni vaikka viikonlopun vietto olisi voinut jo alkaa. Loistoporukka.

Salpausselän lukion yleisö

Päivän viimeinen piipahdus Lahden kokoomuksen toimistolla, jossa tapasin muiden muassa meidänkin blogin vakiokommentaattorin Heidi V:n. Pyyteetöntä, kovaa työtä tekevät.

Lahden Kokoomuksen porukan kanssa, mukana myös blogin

vakiokommentaattori Heidi V.

Huomenta Suomeen oli tullut noin 50 kansalaiskysymystä. Nappasin niistä parisenkymmentä mukaan, yritän vastata niihin blogissa viikonlopun aikana. Nyt kaikille hyvää viikonloppua!