Lupasin eilen pohdintaa tavarapaketista. Olo on kuin Aki Riihilahdella voitetun futismatsin jälkeen. Tsekkaa seuraava video:

%video%

Huomisessa blogissa sitten enemmän EU:n rahankäytöstä.

Tänään oli tiukka päivä tavarapaketin kanssa. Äänestys meni loistavasti, mutta palaan siihen huomenna.

Keskustelin maatalousneuvottelijoidemme kanssa äsken. Neuvottelut saatiin valmiiksi jo kello 16.40. Tulos:

1. Ensi vuonna 93.9 miljoonaa euroa.

2. Seuraavat kolme vuotta 2,7% laskeuma per vuosi.

3. Vuosina 2012-13 laskua, jonka yhteisvaikutus 33%.

4. Lasku kompensoidaan LFA-tuella, jonka vuosittainen kokonaisarvo on noin 15-20 miljoona.

Eli, lopputuloksen muotoilisin näin:

Euroopan parlamentin jäsen Alexander Stubb vahvistaa, että hetki sitten tulleen tiedon mukaan Euroopan komission ja Suomen välisissä neuvotteluissa varmistettiin eteläisen Suomen maataloustuen jatkuminen.

”Suomalaiset neuvottelijat tekivät erinomaista työtä. Neuvottelujen lopputulos on vähintäänkin tyydyttävä, erityisesti jos sitä vertaa surutta maalailtuihin kauhukuviin tuen loppumisesta vuoden vaihteessa. Päätös on historiallinen, koska se kattaa kuuden vuoden jakson ja se kytketään LFA-tukeen”, sanoi Stubb.

Tuki, joka voidaan maksaa eteläisen Suomen maataloudelle, ei laske kokonaisuudessaan dramaattisesti. 141-tuki jatkuu lähes samantasoisena seuraavat neljä vuotta. Sen jälkeen tapahtuvia leikkauksia voidaan kompensoida niin sanotulla LFA-tuella, eli luonnonhaittakorvauksilla. Nämä tuet ovat arvioiden mukaan vähintään 15 – 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Sika- ja siipikarjatiloille on rakennettava jonkinlainen laskuvarjo, jolla taataan, että jo tehdyt ja tulevat investoinnit eivät mene hukkaan.

”Viimeistään nyt nähdään, että 141 -tuki on pysyvä niin kauan kun Suomen sääolosuhteet eivät muutu. Neuvottelut osoittavat myös sen, että aktiivinen lobbaaminen kannattaa”, kommentoi Stubb.

Mitä arvon blogikommentaattorit ovat mieltä lopputuloksesta?

Ehtoota. Olipahan taas päivä. Väännettiin tavarapakettia, eli sitä jossa on allekirjoittaneen asetus ”vastavuoroisesta tunnustamisesta”, sekä kollega André Brien asetus markkinavalvonnasta ja kollega Christel Schaldemosen päätös merkinnöistä. Tuttua tavaraa tämän blogin lukijoille.

Äänestämme paketista huomenna sisämarkkinavaliokunnassa. Koko päivä meni sukkulointiin ja äänestyslistojen valmisteluun. Avustajani Tuomas Rautannen on tehnyt fantastista työtä, kuten myös meitä avustava virkamies Patricia Jimenez.

Omaan raportiini on 65 muutosehdotusta, 34 muiden valiokuntien ehdotusta ja allekirjoittaneen 8 kompromissiehdotusta. Loppumetreillä tulee aina paljon vääntöä eri sanamuodoista. Onneksi perusfiilis on ollut alusta saakka hyvä. Toivotaan, että huominen äänestys heijastaa yleistunnelmaa. Pahimmilta vedätyksiltä on vältytty.

Valiokuntaäänestyksen jälkeen alkaa niin sanottu epävirallinen trilogi, eli me parlamentin puolelta istumme neuvottelupöytään neuvoston (puheenjohtamaa Portugali) ja komission kanssa. Jos kaikki menee hyvin, niin löydämme yhteisen sävelen. Peukut pystyyn.

Noteerasin, että päivän mittaan 141-keskustelu on saanut lisää tuulta purjeisiin.

Olen ollut jatkuvasti yhteydessä eri neuvottelulähteisiin ja perusasetelma ei ole muuttunut.

1. Ensi vuoden 141-tuki pysyy ennallaan, eli noin 94 miljoonaa.

2. Sen jälkeen seuraavat kolme vuotta tuki laskee noin 3 prosentin vuosivauhtia.

3. Neljännen vuoden jälkeen tulee rajumpi tiputus, josta neuvotellaan vielä.

Tuo rajumpi tiputus kompensoidaan sitten tavalla tai toisella esimerkiksi LFA-tukien kautta.

Mielestäni MTK:n tämänpäivänen kanta oli neuvottelutaktisesti erinomainen. Sen kanta antaa selkänojaa maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle huomista loppuvääntöä varten.

Itse veikkaan, että huominen lopputulos tulee olemaan ihan ok. Odotan myös mielenkiinnolla miten lopputulos uutisoidaan. Sillä on merkitystä, ei vähintään siihen, Etelä-Suomen maanviljelijöiden investointihalukkuuteen ja yleiseen EU-mielipiteeseen Suomessa.

Jälkimmäisestä todettakoon, että pidin Sunnuntaisuomalaisen eilistä galluptulosta positiivisena yllätyksenä. Gallupissa kysyttiin miten äänestäisi jos EU-jäsenyydestä järjestettäisiin nyt kansanäänestys: 53 prosenttia oli puolesta 43 prosenttia vastaan.

Tulos olisi toki voinut olla parempi, mutta jos katsoo sitä keskusteluilmapiiriä, joka meillä tällä hetkellä vallitsee niin lopputulos on yllättävänkin myönteinen.

Gallup osoitti myös, että havaintoni yli 60:stä lukiokäynnistä on ollut oikea: nuorilla on myönteinen asennoituminen EU:n. Yli 75 prosenttia nuorista liputtaa EU:n puolesta.

”Mese”-sukupolvelle EU on itsestäänselvyys, eräänlainen saavutettu etu. EU:n vastustaminen on vähän kuin vastustaisi nettiä.

Terveisiä Turun lentoasemalta. Tänään meppikiertueen kohteena oli Suomen Turku, Euroopan kulttuuripääkaupunki vuosimallia 2011.

Seurana oli Tuhatkunnan Katriina Kerttula. Ja hurmaava seuralainen olikin.

Aamu alkoi ruotsinkielisen Radio Vegan haastattelussa. Kävimme läpi perusasioita eli 141-tukea ja mielikuvia EU:sta. Mukava haastattelu.

Sen jälkeen siirryimme Turun yliopistolle. Meillä jäi tiedottaminen vähän myöhäiseksi, mutta siitä huolimatta porukkaa oli paikalla ihan mukavasti. Parisenkymmentä opiskelijaa ei ole perjantai aamulle huono saavutus. Alustin mepin työstä ja keskeisistä EU-teemoista (141, uudistussopimus ja laajentuminen).

Päivän päätapahtuma oli Eurooppa-tiedotuksen järjestämä tilaisuus Turun kirjastolla, johon osallistuin yhdessä Lasse Lehtisen kanssa. Aiheena oli: ”Mitä pahaa EU on Suomelle tehnyt?”

Tilaisuus oli kaikin puolin onnistunut. Porukkaa oli mukavasti (kts. kuva), ja kysymykset erinomaisia. Lassen kanssa on aina hauskaa. Olemme samalla aaltopituudella, ja Lasse ei koskaan sorru poliittiseen lässyttämiseen tai pölhöpopulismiin. Hän kertoo EU-asioista mukavan rennolla tavalla.

Turun kirjastolla.

Tilaisuuden jälkeen, ennen lounasta Varsinais-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtajan Aki Lehtosen kanssa, annoin vielä haastattelun Turku TV:lle. Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanonpa uudestaan. Varsinais-Suomen Kokoomuksessa on menoa ja meininkiä. Ja Aki Lehtosen ammattimainen panos näkyy koko piirin toiminnassa. Kertakaikkisen loistavaa toimintaa.

Hyvillä mielin lähden viikonlopun viettoon.

PS. Kalenterin kanssa on ollut aiemmin pieniä ongelmia, mutta nyt se on taas täydessä toimintakunnossa. Sieltä näkyy siis päivittäin minkälaisissa kokouksissa pörrään milloinkin. 

Terveisiä junasta. Olen matkalla Helsingistä Turkuun, jossa huomenna perinteinen meppikiertuepäivä.

Tänään toimin puheenjohtajana Finlandia-talolla järjestetyssä Leader’s Forumissa. Mielenkiintoinen, erinomaisesti järjestetty seminaari. Paikalla huippuluokan kansainvälisiä ja kansallisia puhujia Esko Ahosta Dan Tipscottiin.

Ennen junamatkaa kävin erään hyvän kaverin kanssa syömässä. Juttelimme muun muassa Facebookista. Olen parin kuukauden ajan empinyt pitäisikö mennä vai ei. Konsepti vaikuttaa kaikinpuolin erinomaiselta ja tulee jotenkin vähän sellainen fiilis, että ”kaikkiahan siellä on”.

Paljon riippuu kai siitä millaisen profiilin itselleen laatii…ja miten paljon aikaa Facebookissa haluaa viettää. Olin kyllä ajatellut mennä messiin, mutta kuulisin mielelläni arvon blogikommentaattoreiden fiiliksiä Facebookista.

Sen verran vielä eilisestä, keskustelin varainhoitovaliokunnan yhteydessä komissaari Mariann Fischer Boelin kanssa lyhyesti Suomen 141-tuesta. Kyseessä ei tietenkään ollut mikään neuvottelu, mutta halusin jatkaa Suomen linjan lobbaamista. Viesti oli sama kuin 13 Suomalaismepin kirje komissaarille.

Fischer Boel varainhoitovaliokunnan kokouksessa keskiviikkona.
 
Keskustelin hänen kanssaan 141-tuen merkityksestä Etelä-Suomen maanviljeilijöille, siis varsinkin sika-, siipikarja ja lehmätiloille ja Suomen EU-politiikalle ylipäätään. Mielestäni on hyödyllistä, että komissaari saa viestin mahdollisimman monelta taholta.

Olen saanut vain lyhyen briiffin maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan ja komissaarin keskusteluista tänään. Kaikki viittaa mielestäni siihen, että ratkaisu löytyy ensi tiistaina.

En usko, että 141-tuki laskee merkittävästi nykisestä 94 miljoonasta eurosta ainakaan seuraavan neljän vuoden aikana. Sen jälkeen tapahtuu varmaan jonkinasteista laskua, mutta se voidaan kompensoida niin sanotulla LFA-tuella.

Aamu-uutisten mukaan edistystä on myös tapahtunut tukirakenteessa. Uskon siis, että saadaan aikaan kelpo neuvottelutulos. On toki selvää, että kompromissiin kaikki eivät koskaan ole tyytyväisiä.

Mielestäni aika neuvotteluille on meidän näkökulmasta otollinen, koska Ficher Boelin neuvottelutaktiikkaa on varmasti pehmentänyt keskiviikkona julkaistu maatalouspaketti ja tilintarkastustuomioistuimen raportti, jossa kehutaan edistyksiä maataloustukien valvonnassa.

Taas on menty sen verran tukka putkella, että eilinen blogi jäi kirjoittamatta. Tavarapaketin neuvotteluissa sukkuloidaan ennen ensi viikon tiistain valiokuntaäänestyksiä. Samaan aikaan tenttaamme päivittäin komissaareja varainvalvontavaliokunnassa. Tänään vuorossa olivat Ferrero-Waldner (ulkosuhdekomissaari) ja Louis Michel (kehitysyhteistyökomissaari).

Eilinen päivä kuului kategoriaan ”extreme”. Aamupäivän vietin kolme kallisarvoista tuntia asiakirjojen lukemiseen. Iltapäivällä luennoin Bryggen Euroopaa-yliopistolla (kts. alla). Illalla neuvottelin tavarapaketista parlamentissa. Kotiin pääsin vasta keskiyön pintaan, suurlähettiläs Eikka Kososen saunan kautta, jossa paransimme maailmaa Ilkka Kanervan ja Jori Arvosen kanssa.

Bryggen vajaan kolmetuntisen luennon aiheena oli Euroopan parlamentin rooli EU:n päätöksenteossa. Seuraavassa luennon sisältö pääpiirteittäin. Jaoin luentoni viiteen osaan:

1. PERUSTEESEJÄ EUROOPAN PARLAMENTISTA

a. Ainoa ylikansallinen demokratia.

b. Suorat vaalit vuodesta 1979.

c. Ainutlaatuinen järjestestelmä.

d. Kaksi kokoontumispaikkaa.

e. Monikielisyys vahvuutena ja heikkoutena.

f. Parlamentti, jossa ei ole oppositio- ja/tai hallitusasetelmaa.

g. Individualistien parlamentti.

2. EUROOPAN PARLAMENTIN VALLANKASVU

a. Budjettivallan kasvu 1970 ja 1975.

b. Epävirallinen sovittelumenettely budjettikysymyksissä 1975.

c. Isoglucose oikeustapaus 1980, jossa tuomiosituin hylkäsi neuvoston päätöksen, koska parlamenttia ei konsultoitu.

d. Yhteinäisasiakirja 1987, jossa yhteistoimintamenettely ja hyväksyntämenettely antavat lisävaltaa parlamentille.

e. Maastrichtin sopimus 1993, jossa ensimmäistä kertaa yhteispäätösmenettely parlamentin ja neuvoston välille.

f. Amsterdamin sopimus 1999, jossa suurin osa lainsäädännöstä (pl. maatalaouspolitiikka) siirretään yhteispäätösmenettelyyn ja parlamentti saa oikeuden hyväksyä tai hylätä komission puheenjohtajan.

g. Nizzan sopimus 2001, jossa yhteispäätösmenettelyä laajennetaan edelleen.

h. Perustuslaki/reformisopimus 2009(?), jossa parlamentista tulee käytännössä tasavertainen lainsäätäjä ministerineuvoston kanssa (ml. maatalouspolitiikassa ja budjetissa).

3. TOIMIJAT JA RAKENTEET

a. Euroedustajat. Huomiona, että vaihtuvuus on suuri (noin 40-50% vaalia kohden). Tästä katraasta 37% ovat olleet kansanedustajia kotimaassaan ja näistä 16% ovat entisiä ministereitä ja presidenttejä.

b. Poliiittiset ryhmät, joita on nyt 7 (äärioikeistolainen ryhmä hajosi viime viikolla): EPP-ED, PES, ALDE, UEN, Vihreät, GUE/NGL, IND/DEM.

c. Valiokunnat, joita on 21. Toisin kuin kansallisissa parlamenteissa, Euroopan parlamentin valiokuntakokoukset ovat avoimia yleisölle.

d. Johtoporras, eli puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, kvestorit, puheenjohtajisto ja valiokuntapuheenjohtajien kokous.

4. ERILAISET TYÖVIIKOT

a. Täysistuntoviikot Strasbourgissa.

b. Ryhmäkokousviikot, joissa valmistellaan ryhmän kanta täysistuntoäänestyksiin.

c. Valiokuntaviikot, joissa tehdään varsinainen lainvalmistelutyö.

d. Minitäysistuntoviikot Brysselissä, joissa yhdistyvät kolme yllä mainittua viikkoa.

5. EUROOPAN PARLAMENTTI LAINSÄÄTÄJÄNÄ

a. Kannattaa ottaa tosissaan vaikka vähän villiltä paikalta näyttääkin.

b. Yksittäisellä europarlamentaarikolla on enemmän vaikutusmahdollisuuksia EU-lainsäädäntöön kuin kansallisella ministerillä.

c. Parlamentti on tätänykyä täysin tasavertainen lainsäätäjä ministerineuvoston kanssa.

d. Euroopan parlamentti poikkeaa kansallisista parlamenteista, koska yhdelläkään mepillä ei ole hallitusta, jota pitää puolustaa. Vaikutusmahdollisuudet riippuvat omasta aktiviteetistä.

e. Euroopan parlamentti saa jokaisen sopimusmuutoksen yhteydessä lisää valtaa. Tämä trendi näyttää jatkuvan.

Eli tältä pohjalta luennoin noin 150:lle Bryggeläiselle. Tuntui hienolta. Bryggen opiskelijat eivä koskaan päästä helpolla. Ovat todellisia EU-ammattilaisia, nykyisiä ja tulevia.

 

 

Ostimme uudet sohvat Suomesta. Tilasimme ne Lommilan Askosta. Ne tulivat perille tänne Belgiaan viime viikolla.

Halusin tässä tyytyväisenä kuluttajana kiittää erityisesti Leena Alhonpäätä Askosta. Harvoin saa niin loistavaa palvelua. Leena on todellinen tähti! Kiitos.

For those of you who might struggle with Finnish: we bought a sofa from Finland. It was deliverd to here to Belgium last week. 

And I wanted to extend a special thanks to Asko (the store) and Leena Alhonpää (the salesperson) for superb service.

Unfortunately I cannot say the same for the deliver firm, Schenker. Everything worked well at the Finnish end, but when the sofas arrived in Belgium everything started to go wrong.

The delivery ended up being five days late and the service of Schenker Belgium was rude and inefficient. It took me two hours to chase down the sophas by phone.

This is not a criticism of Belgium, I merely wonder how international companies like Schenker can survive with such appalling services. Last time I used them, that’s for sure.

 

What an afternoon. Just finished watching Finland v. Azerbaijan, our second to last qualifying match for Euro 2008. We had to win in order to have a shot at the finals.

A nailbiter. We dominated the game, but Azerbaijan scored with their only chance in the match. As I was starting to tear my hair out Mikael Forssell scored, around the 80th minute. Shefki Kuqi added the winner a few minutes before the end.

We have never made it to the European Championships, nor to the World Cup for that matter. If we beat Portugal away on Wednesday we may just make it. The dream is still alive.

Jostain syystä pejantain blogimerkintä jäi väliin. Pahoittelen.

Kävin Otaniemen Dipolissa leunnoimassa PK-täsmä seminaarissa luennoimassa osaamisesta. Kyseessä oli Länsi-Uudenmaan TE-keskuksen hanke.

Luennon otsikkona oli ”Investoi osaamiseen”. Päätin lähestyä aihetta puhtaasti henkilökohtaisesta näkökulmasta, eli siitä mitä osaaminen ja oppiminen minulle merkitsevät.

Lähdin liikkeelle omista koulukokemuksista ja toin kaaren yliopistomaailman kautta nykypäivään.

Tämän blogin lukijoille luennossa ei ollut mitään uutta. Olen elinikäisen oppimisen kannattaja. Aristoteleksen hengessä oppiminen on oleellinen osa onnellisuutta.

Pitää aloittaa pyytämällä anteeksi. Pahoittelen jos olen viime päivien aikana vaikuttanut ainakin blogin välityksellä jotenkin poissaolevalta.

Vauhti on ollut sen verran kova, että en ole ehtinyt paneutua blogiin normaalilla tarmolla. Mielestäni ihmisellä on rajattu määrä energiaa jokaista päivää kohti, ja viimeisten päivien aikana raja on tullut vastaan.

Meillä on tällä hetkellä kolme isompaa projektia, joissa kaikissa on ikäänkuin tilanne päällä.

1. Tavarapaketti, eli meidän kohdalta vastavuoroista tunnustamista käsittelevä asetus menee valiokuntaäänestykseen 27.11. Kompromisseja rakennetaan joka suuntaan. Puhelimet käyvät kuumina. Kokoustetaan. Draftataan. Lobataan. Pohditaan.

Eilen panin muutamissa kohdissa kovan kovaa vastaan. Se tuotti tuloksia tänään kun tapasin Verheugenin ja Kunevan kabinettipäälliköt. Yritän samalla pitää kaikki varjoraportöörit ja paketin kaksi muuta mietinnön laatijaa briiffattuna. Avustajani Tuomas Rautanen on ollut tämän projektin kingi. Hyvältä näyttää.

2. Komission vastuuvapausraportti, joka julkaistiin maanantaina. Toimin varjoraportöörinä. Avustajani Henrik Ruso on tehnyt töitä kellon ympäri. Hän on käytännössä pitänyt pääni vedenpinnan yläpuolella. Paketti on iso ja ensi viikolla aloitamme komissaarien tenttaamisen. Ensimmäisenä kehään astuu maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel.

3. Lentoliikenteen päästökauppa. Se vei lähes kaiken ajan viime viikolta ja tämän viikon alussa. Lopputulos olisi voinut olla parempi. Lobbaus ei kuitenkaan lopu tähän.

Näiden kolmen projektin lisäksi olen jatkanut hääräämistä Itämeristrategian ympärillä. Parin viikon kuluttua tapaan Carl Bildtin. Kaikki näyttää hyvältä ja joulukuun huippukouksessa on odotettavissa edistystä.

Jossain vaiheessa olen saanut väännettyä kolme kolumnia: Blue Wings, Aamulehti ja Suomen Lehtiyhtymä. Näistä viimeinen perustui toki blogimerkintöihin lentoliikenteen päästökaupasta. Putkessa on vielä kaksi isompaa kolumnia, joista toinen meneen Svenska Dagbladetiin.

Jossain vaiheessa pitäisi vielä valmistella ensi viikon Bryggen luennot. Sitä ennen kuitenkin Suomeen luennoimaan osaamisesta.

Onneksi lenkkeilytahti on pysynyt hyvänä. Se antaa sitä paljon kaivattua lisäenergiaa.

Tänään osallistuin Siim Kallaksen tilaisuuteen, jossa keskustelimme arvovaltaisten suomalaisten toimittajien kanssa lobbaamisesta. Hyvä keskustelu. Olen alustanut monen eri EU-maan toimittajaporukoille. En halua kuullostaa liian nurkkapatrioottiselta, mutta mielestäni suomalaisten toimittajien EU-tietämys on erittäin hyvä, ellei paras.

En tiedä mistä se johtuu, mutta näin se vain on. Ehkä siitä, että suomalaiset tomittajat osaavat kieliä ja voivat näin ollen seurata EU-keskustelua myös muualla kuin kotimaassa.