Osallistuin tänään EVAn järjestämään eurooppalaisten huippujohtajien seminaariin Kalastajatorpalla. Itse en tietenkään tähän kategoriaan kuulu, mutta oli antoisaa olla mukana tarkkailevana kuunteluoppilaana.

Tänä vuonna semnaarissa käsiteltiin Euroopan sopeutumista digitaaliseen aikakauteen. Näkökulmia tietenkin riittää, kaikkea rahoitusmarkkinoista yliopistoihin. Yksi mielenkiintoisimmista sessioista käsitteli sanomalehtien tulevaisuutta. Seuraavassa muutama teemaan liittyvä huomio.

Välillä piti vähän räpläillä Commaria. Kuvan ottanut legendaarinen Pekka Mustonen.

1. Sanomalehdet elävät vahvaa murrosta. Päivittäisten sanomalehtien levikki laskee. Netin käyttö lisääntyy. Tällä on seurausvaikutuksia kaikkien mediatalojen toimintaan. Esimerkiksi mainonta on siirtymässä lehden painetuilta sivuilta nettiin.

2. Nykyään sanomalehti on enemmän kuin pelkkä printtiversio. Esimerkiksi New York Times tarjoaa tasan tarkkaan saman sisällön netissä kuin painetussa lehdessä. Ainoa ero on, että nettiversio on ilmainen! Koko prosessi – alusta loppuun – on digitaalinen.

3. Sanomalehti ei kuole. Päinvastoin. Internet on mahdollistanut sen, että myös sanomalehdet voivat julkaista uutisia reaaliajassa. Monen lehden kotisivuilla esitetään nykyään videoklippejä erilaisista tapahtumista. Jonain päivän onkin ihan mahdollista, että on olemassa vain digitaalisia sanomalehtiä.

4. Uutisista on entistä kovempi kilpailu. Uutisointi on toki monipuolistunut esimerkiksi blogien kautta. ”Kansalaisjournalismi” on kasvussa. Tärkeimmät uutiskuvat erinäisten katastrofien yhteydessä on yleensä kuvattu satunnaisen paikallaolijan kännykällä. Kuluttaja etsii informaatiovirrasta luotettavia uutislähteitä. Paljon on kiinni siitä, miten uutisia suodatetaan ja analysoidaan. Tässä suurilla mediataloilla on vahva etulyöntiasema.

5. Paljon riippuu myös kielestä. Englanninkielen vahva asema korostuu myös nettimaailmassa. Kärjistäen: kansainväliset uutiset kasvavat varsinkin englanninkielisissä medioissa. Kansallisten medioiden, varsinkin sanomalehtien, asema heikenee paikallislehtien kustannuksella. Esimerkiksi Saksan kansalliset päälehdet ovat helisemässä.

Olisi mielenkiintoista kuulla arvon kommentaattoreiden näkemyksiä tästä teemasta. Millaisia uutisia sinä seuraat? Mitkä ovat mielestäsi parhaita uutislähteitä?

Vihdoin! Vuoden mittainen rutistus on ohi. Pääni yläpuolella leijunut tumma pilvi on häipynyt. Tänään sain lähetettyä Oxford University Pressin EU-perusteoksen viimeiset viilaukset.

Kyseessä on siis The EU: How does work? -kirjan toinen, uudistettu painos. Ensimmäisen version, joka julkaistiin vuonna 2003, toimitin yhdessä Elizabeth Bombergin kanssa. Tähän toiseen versioon otimme John Petersonin avuksi. Molemmat akateemisen EU-maailman guruja.

Ensimmäisestä perusteoksesta tuli sen verran suosittu, että se on vuosien mittaan myynyt yli 10 000 kappaletta. Se on paljon EU-piireissä. Teosta on käytetty paljon yliopistojen peruskursseilla.

Tällä kertaa kirjassa on 11 lukua. Lähes jokaisessa luvussa on kirjoittajapari – toinen akateemisesta maailmasta ja toinen EU-virkamiesmaailmasta. Kirjan luvut ovat suunnilleen tämän näköisiä:

1. Johdanto

2. Historia

3. Toimielimet ja päätöksenteko

4. Jäsenmaat

5. Lobbaaminen

6. Politiikat

7. Oikeus- ja sisäasiat

8. Perustuslaillisuus

9. Laajentuminen

10. Ulkopolitiikka

11. Johtopäätökset

Olen itse osallistunut neljän luvun (1, 3, 4 ja 11) kirjoittamiseen. Muissa olen auttanut toimitustyössä.

Kirja on helppolukuinen ja selkeä. Se sisältää paljon selventävää grafiikkaa ja ”selityslaatikoita”. Tavoitteena on kertoa EU-asioista selkeästi ja ymmärrettävästi.

Myönnän, että projekti on tällä kertaa ollut erityisen raskas. Jossain vaiheessa tuntui, että ei kaiken muun duunin ohessa jaksa. Onneksi avustani Henrik Ruso on auttanut ja piiskannyt esimiestään hommiin varsinkin niinä hetkinä, kun hommat eivät maittaneet.

Juuri nyt tuntuu hyvältä. Tunne jatkuu ainakin siihen saakka kunnes kustantaja lähettää kirjan oikovedokset. Kirja julkaistaan syksyllä.

Keskustan Jarmo Korhonen kävi tänään moikkaamassa

Liittokansleri Angela Merkel vieraili tänään Euroopan parlamentissa. Hän selosti huippukokouksen tuloksia.

Ilmapiiri täysistuntosalissa oli positiivinen. Toki soraääniäkin kuului. Merkelin esiintyminen oli jälleen kerran vakuuttava.

Euroopan parlamentin toiminnan luonteeseen kuuluu aina, että ollaan ikäänkuin hiukkasen tyytymättömiä lopputulokseen, koska enemmänkin olisi voinut saavuttaa. Tänään ei kyllä monikaan onnistunut peittämään tyytyväisyyttään. Yleishenki oli, että nyt nopea HVK ja sitten ratifioimaan uutta sopimusta.

Merkel, Pöttering ja Barroso allekirjoittavat asetuksen verkkovierailuista. Nyt voi soittaa kännykästä ulkomaillakin ilman vararikkoa.

Meikäläisen päivä oli täynnä sisämarkkinavaliokuntaa. Itse asiassa toimin suurimman osan päivästä valiokunnan puheenjohtajana.

Iltapäivän istunnossa käsiteltiin raporttiani vastavuoroisesta tunnustamisesta. Lähetimme ensimmäisen luonnoksen käännettäväksi maanantaina. Pistämme englanninkielisen version nettiin huomenna.

Asiakirja sisältää 71 muutosehdotusta komission esitykseen. Pistän tekstin nettiin lähinnä näyttääkseni miltä asetusteksti näyttää. Älä huolehdi jos se näyttää heprealta – sitähän juridiset tekstit pruukavat olla…ainakin meille maallikoille.

Keskustelu sisämarkkinavaliokunnassa oli myönteinen. Ilmapiirin luominen on tärkeä juttu. Olemme olleet jatkuvassa yhteydessä muiden poliittisten ryhmien ”varjoraportööreihin”. Sen seuraksena valikunnassa sateli tukea.

Oman raporttini kanssa käsiteltiin samaan aikaan kahta muuta raporttia, jotka liittyvät tavaroiden vapaaseen liikkumiseen. Yritän jossain vaiheessa laatia kaikista kolmesta lyhyet yhteenvedot, jotta niitä olisi helpompin tulkita ja seurata.

Avustajani Tuomas Rautanen on tehnyt aivan fantastista työtä tämän aiheen piirissä.

Kaiken hässäkän keskellä olemme avustajani Henrik Ruson kanssa viimeistelleet tuota Oxford University Pressin EU-tekstikirjaa. Vihon viimeinen deadline on perjantaina. Avaamme takuulla skumppapullon kun saamme käsikirjoituksen lähetettyä.

Avustajani Titta Andersson on pitänyt linnaa pystyssä ja sukkuloinut valiokunnasta toiseen. Harjoittelijamme Cessi on myös tehnyt loistavaa työtä. Elämä on helppoa kun on hyviä avustajia.

Nyt alakertaan katsomaan yhteenvetoa päivän Wimbledonista.

PS. Yritän myös kaivaa nuo lupaamani ääntenpainotus- ja komissaarimuistiot arkistoistani.

On vasta tiistai-ilta ja tuntuu kuin olisi koko viikon painanut. Eilinen yökirjoittelu taitaa painaa päälle. Sen tulos huomisessa Hesarissa.

Koko päivä meni taas tukka putkella. Kaikki kolme valiokuntaani kokoontuivat.

Perustuslakivaliokunnassa esittelin ajatuksiani lobbaamisesta. Valmistelen aiheesta raporttia. Siitä enemmän tuonnempana.

Sisämarkkinavaliokunnassa puolustin ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja rahan vapaata liikkumista. Viimeistelimme nimittäin ranskalaisen kollegani Jacques Toubonin raporttia sisämarkkinoiden tulevaisuudesta.

Jacques on huumorimiehiä ja piti Sarkozylle suunnatusta herjastani, joka näytti mukavasti ylittäneen Financial Timesin uutiskynnyksen. Jonkunhan näitä sisämarkkinoita pitää puolustaa…

Lounaalla osallistuin Belgian ulkopoliittisen instituutin aivoriiheen Euroopan parlamentin tulevaisuudesta. Meitä oli suppea porukka. Paikalla muun muassa Belgian entinen EU-suurlähettiläs Philippe de Schoutheete.

Iltapäivällä oli sitten varainvalvontavaliokunnan vuoro. Toimin tänä vuonna komission vastuuvapauden varjoraportöörinä. Euroopan parlamentissa on kaksi himoittua budjettiraporttia. Yksi niistä on EU:n budjetti, josta tänä vuonna vastaa Kyösti Virrankoski.

Toinen niistä on komission rahankäytön vastuuvapaus. Tänä vuonna siitä vastaa tanskalainen Jörgenssen, ja meikäläinen siis varjona. Ensi vuonna komission vastuuvapausraportti osuu sopivasti meidän EPP-ryhmälle.

Illalla poikkesin tavanomaisesta ja osallistuin neljän suomalaistoimittajan läksiäisiin. Hesarin Petteri Tuohinen, FST:n Jonas Jungar, Kauppalehden Jari Peltola sekä Kalevalle ja Turun Sanomille työskentelevä Maija Lapola ovat lähdössä takaisin Suomeen.

Oli jotenkin vähän haikea olo. Kaikki neljä ovat tehneet loistavaa työtä EU-tiedottamisessa. Ja onhan se tietenkin vähän niin, että vuosien mittaan sitä kaverustuu – varsinkin kun asuu ulkomailla.

Jari, Maija, Petteri ja Jonas.

Virkamiesaikoina teimme paljon yhteistyötä, usein ”taustana”. Meppinä kuviot tietenkin vähän muuttuivat, mutta eivät oleellisesti.

Läksiäsisissä oli kiva nähdä paljon tuttuja. Muun muassa Olli Rehn ja EU-suurlähettiläämme Eikka Kosonen kunnioittivat nelikkoa läsnäolollaan. Hieno homma.

Juhannusaamua kaikille. Sain yöllä tekstiviestin Suomen neuvottelutiimiltä. Sopu uudesta perussopimuksesta syntyi aamuyöllä kello 4.36.

Viimeisenä hyväksyttiin kompromissi ääntenpainotuksista, tai pikemminkin uuden mallin voimaanastumisesta. Kantona kaskessa oli Puola. Kaksoisenemmistön voimaanastumista lykättiin vuoteen 2014. Siihen päälle iskettiin aiemmin viikolla esittämäni ”Ionninan” kompromissi, joka mahdollistaa Nizzan äänestysjärjestelmään viittaamiseen vuoteen 2017 saakka.

Britannia sai opt-outin perusoikeuskirjasta ja poliisiyhteistyön päätöksenteosta. Hollanti sai puristettua vahvemman roolin kansallisille parlamenteille.

Juuri nyt on hyvä fiilis, vaikka onkin Juhannusaamu. Tärkeintä oli, että poliittinen sopu syntyi. Varsinainen HVK alkaa heinäkuussa ja loppuu toivottavasti jo lokakuussa. Tämä tekninen HVK tulee olemaan tärkeämpi kun annetaan ymmärtää. Kokemuksesta tiedän, että siellä väännetään vielä kättä oikein kunnolla, koska HVK:ssa ”tulkitaan” mistä päämiehet oikein päättivät.

Yhtäkaikki, Angela Merkel osoitti jälleen kerran olevansa Euroopan taivaan kirkkain tähti. Oli pakko saada ratkaisu ja se saatiin. EU on viimeisen 30 vuoden ajan joko valmistellut, neuvotellut tai ratifioinut uutta sopimusta. Kun tämä sopimus on ratifioitu vuoden 2009 EU-vaaleihin mennessä niin on aika ottaa institutionaalinen tauko…ainakin siihen saakka kunnes Turkki koputtaa EU:n ovelle.

Perustuslakikeskustelua voi seurata monella tavalla. Vaikkapa Inkoon saaristosta.

Puheenjohtajamaa Saksa on käynyt tänään bilateraalikeskustelut kaikkien neljän maan kanssa, joiden kanssa on vielä avoimia kiistakohtia.

Lounaskeskustelu aiheesta on nyt käynnissä. Kokouslähteiden mukaan jonkinlainen esitys olisi tulossa heti sen jälkeen. Voi toki olla, että vaikeimmat keskustelut jäävät yöneuvotteluihin. Pidetään peukkuja.

Nyt rakentamaan kokkoa. Perustulakia en sinne vielä heitä.

EU-historian tärkein huippukokous alkaa muutaman tunnin kuluttua. Pöydällä on perustuslakisopimus ja EU:n tulevaisuus.

Tilanne on kutkuttavan jännittävä. Juuri nyt näyttää taas valoisammalta. Ennakkoon hankalilta vaikuttaneilta Puolalta ja Briteiltä on saatu viestiä, että sopu voisi sittenkin syntyä viikonlopun aikana.

Puheenjohtajamaa Saksa antoi tiistaina jäsenmaille kompromissiehdotuksensa tulevan hallitusten välisen konferenssin (HVK) asialistaksi. Ehdotuksen piti olla huippusalainen. Se vuodettiin kuitenkin jo seuraavana aamuna, minkä Eurooppalainen Suomi ry:n Lauri Tierala eilisessä blogikommentissaan huomasi.

Kompromissit eivät koskaan ole yksinkertaisia. Saksa on pistänyt pöydälle ehdotuksen, jossa sopimus jaetaan kahteen osaan: EU sopimus ja sopimus EU:n toiminnasta.

Pyrkimys on mahdollisimman lyhyeen asialistaan, eli mahdollisimman vähäisiin sisällöllisiin muutoksiin. Kuten näilläkin sivuilla on spekuloitu, perustuslaillinen symboliikka hymneineen ja lippuineen karsiutuu.

Perusoikeusasiakirja on hyvä esimerkki lähestymistavasta. Sille ei näillä näkymin tule omaa osaansa perustuslakiluonnoksen tapaan, vaan siihen tullaan vain viittaamaan, oikeudellisesti kuitenkin sitovasti. Muoto siis muuttuu, sisältö pyritään säilyttämään. 

Mikäli sopu HVK:n asialistasta syntyy, alkaa neuvottelut teknisistä yksityiskohdista. Niissä pitää olla hereillä. The devil lies in the details!

Puola on kuitenkin edelleen vaikea pala. Se haluaa vääntää kättä äänestyssäännöistä. Tie on vaarallinen, koska pöydälle nousevat näin muidenkin vanhat vaatimukset esim kommission kokoonpanosta, Euroopan parlamentin paikkajaosta ja uuden ulkoministerin sekä ulkosuhdepalvelun asemasta.

Kaczynskit liittivät neuvottelutilanteen myös toisen maailmansodan tragedioihin. Vähäntänkin ihmeellinen kytkös. Minusta on taktisesti kuitenkin väärin eristää Puola. Muistettakoon, että Britit, Tsekki ja Alankomaat ovat tuoneet enemmän ongelmia pöytään kuin Puola. Suomi ei viisaasti haluaisi monimutkaista neuvottelupakettia sekä saavutettua tasapainoa avata, ja Vanhanen onkin muistuttanut Suomen vanhojen vaatimusten olevan tarvittaessa edelleen voimassa.

Oma veikkaukseni on, että Briteille annetaan muutama opt-out, eli he voivat jättäytyä jonkun yhteistyöalan ulkopuolelle. Alankomaat ostetaan mukaan vahvistamalla kansallisten parlamenttien asemaa.

Jos tänä viikonloppuna ei päästä sopuun niin veikkaan, että keskustelu ydin-Euroopasta lähtee taas liikkeelle. Eli kaikki eivät voi enää tehdä kaikkea yhdessä. On rakennettava vähintään kahden nopeuden EU.

Katse kristallipalloon. Veikkaan sopimuksen syntyvän viikonlopun aikana 60% todennäköisyydellä. Suurlähettiläs Jari Vilen ehdotti tekstarilla veikkausta päättymisajasta. Hän veikkasi lauantaita klo 12.00. Oma veikkaukseni on lauantai-aamuyö klo 3.15.

Laittakaa omia veikkauksianne huippukokouksen päättymisajasta tiskiin, jos juhannusriennoilta ehditte. Syntyi sopimusta tai ei, parhaimman veikkauksen esittäneelle lähetetään kirjani EU 2005: Hikinen vuosi.

Itse lähden perheeni kanssa viettämään jussia Inkoon saaristoon. Hyvää Juhannusta kaikille!

Huomenna alkaa EU:n huippari, eli Eurooppa-neuvoston kokous, jossa päätetään EU:n perustuslaillisen sopimuksen tulevaisuudesta.

Päivän blogimerkintänä EU web-TV, jossa muutama ajatus ennakkoasetelmasta.

…mutta ei sentään pullo kädessä.

Vodkasota on ohi. Ikuisena optimistina totean, että sota voitettiin, vaikka viimeinen taistelu hävittiinkin.

Ennen vodkaa sai tehdä ihan mistä vaan. Nykyään sitä saa tehdä perunasta ja viljasta. Jos sitä tehdää jostain muusta maataloustuotteesta, niin raaka-aine on kirjattava etikettiin.

Meidän tiukempi linja, joka olisi sallinut vain perunasta, viljasta ja melassista tislatun vodkan, hävisi äänin 246-429.

%video%

Taistelimme ainakin loppuun saakka, hirmuisen metelin saattelemana. Päivän mittaan eri maiden mediat kyselivät olenko pettynyt. En ole.

Joskin Juhannuksena en tällä kertaa aioa laulaa Helan Gåria. Halvan saa riittää.

Lehdistötilaisuudessa Sonikin ja Lehtisen kanssa.

Ei tässä ole päivän mittaan kyllä voinut keskittyä mihinkään muuhun kuin vodkaan. Takki on aika tyhjä.

Matkan varrella tuli taas opittua paljon uutta. Oikeastaan kovin taistelu käytiin äänestyslistasta, eli siitä missä järjestyksessä vodkan eri määritelmistä äänestetään. Se taistelu voitettiin, vaikka ei siitä nyt sitten loppujenlopuksi ollutkaan hyötyä.

Aamu alkoi vodkalla ja ilta loppuu vodkaan. Tarkennan: olin Ylen aamutelkkarissa paikallista aikaa kello 6.52. Aiheena vodka. Ja nyt illalla olen vielä menossa BBC:n suoraan lähetykseen vodkasta kello 20.50. Selvinpäin jatketaan.

Puolan TV:n haastattelu.