Viimeinen lomapäivä. Huomenna pitäisi olla Helsingissä pohtimassa EU:n tulevaisuutta. Aivot ovat vielä muualla. Toivottavasti ehtivät huomiselle aamulennolle.

Eilen ja tänään on riittänyt vilskettä. Ilpo, Pia, Akseli, Julius ja Joel kävivät kylässä.

Olimme Ilpon kanssa saksalaisella paperitehtaalla kesätöissä vuonna 1992. Olemme pitäneet yhteyttä ja tapailtu tasaisin välein. Juoksimme jopa Helsinki City maratonin yhdessä.

Ilpo on perheineen kiertänyt Eurooppaa toukokuusta lähtien. Paluu arkeen koittaa kohta, mutta ennen sitä he tulivat meille käymään. Oli todella kiva tavata pitkästä aikaa.

Lapset leikkivät yhdessä kuin parhaat kaverukset konsanaan. Kelasimme menneitä vuosia ja lapsiperheiden arkea.

Maailma on sen verran pieni paikka, että yhteisiä tuttuja löytyi Brysselistä. Mrs. palveludirektiivi, eli Satu Mäkynen, on avoliitossa Ilpon bestmanin Jounin kanssa. Ei muutakuin tuumasta toimeen – kävimme eilen koko porukan kanssa syömässä.

Huomaa, että porukat ovat palaamassa töihin. Viestiliikenne ja puhelin soi. Kohta ollaan taas takaisin raitella.

Kävin tänään lasten kanssa Brysselin Atomiumissa www.atomium.be. Se on yksi kaupungin hienoimmista nähtävyyksistä, ikäänkuin Brysselin Eiffeltorni. Atomin muotoinen nähtävyys rakennettiin vuoden 1958 maailmannäyttelyä varten. 

Kävin Atomiumissa ensimmäistä kertaa, vaikka olen asunut Brysselissä jo kahdeksan vuotta. Maamerkkiä rempattiin monta vuotta ja se avattiin yleisölle uudestaan vuonna 2006 (Brysselissä muuten rempataan aina kaikkea monta vuotta…). On se ihan hieno, mutta en nyt ihan välttämättä turistina siihen montaakaan tuntia uhraisi. Pääasia, että lapset tykkäsivät. 

Uusi vuosi. Uudet kujeet.

Puolikautta europarlamentaarikkona on nyt takanapäin. Vielä on siis 2,5 vuotta jäljellä.

Tykkään edelleen tästä hommasta kuin hullu puurosta. Kai tätä eräänlaisena kutsumusammattina voi pitää.

Oman toiminnan arvioiminen on täysin subjektiivista, joten jätän sen muiden vastuulle. Tämähän on pitkälti individualistien parlamentti. Mitä enemmän jaksaa painaa, sen paremmin pruukaa mennä.

Tilastotkin ovat aika subjektiivinen mittari, mutta toivottavasti ne antavat jonkinlaista osviittaa viisivuotiskauden ensimmäisestä puolikkaasta.

Näin on tullut puuhasteltua:

1. Mietinnöt – 5.

2. Puheenvuorot täysistunnossa – 62.

3. Päätöslauselmat – 4.

4. Kirjalliset kysymykset – 19.

5. Kolumnit – n. 150.

6. Kirjat – 3.

7. Meppikiertuepäivät – n. 80.

8. Blogimerkinnät – n. 650.

9. Luennot – n. 400.

10. Esiintymiset kansainvälisessä mediassa (radio, TV, printti) – n. 100.

Tänä vuonna jatkamme kotisivujen kehittämistä. Viime vuonna sivuille lisättiin EU-webTV ja EU-podcast. Tavoitteena on antaa vähän elävämpää ilmettä parlamentin kulisseista. Toivottavasti muutoksista on ollut hyötyä.

Jatkan nettipäiväkirjan kirjoittamista entiseen malliin. Vajaan kahden viikon kuluttua olen kirjoittanut päiväkirjaa tasan kolme vuotta. Merkkipäivän kunniaksi teen tästä oikean blogin.

Eli jos tekniikka saadaan pelaamaan niin ensi viikolla tästä tulee elävä blogi, jota voi kommentoida avoimesti. Toivottavasti osallistut keskusteluun.

Hyvää vuoden jatkoa tuulisesta ja sateisesta Brysselistä.