Syyskauden ensimmäinen meppikiertue alkoi tänään. Lensin tutulla Finnairin lennolla Brysselistä Helsinkiin ja nyt istun junassa matkalla Turkuun.
 
Illalla osallistun Aleksi Randellin kanssa ”Itämeri-iltaan”. Aion puhua parin viikon kuluttua ulkoasianvaliokunnassa käsiteltävästä Itämerimietinnöstäni.
 
Huomenna suuntaan Paraisille, jossa on vuorossa lukiokeikka, yleisötilaisuus, yritysvierailu ja luento paikallisille rotareille. Kyllä tämä syksyn ensimmäisestä meppikiertueesta käy.
 
Matkusrumba saa oikeastaan alkunsa tänään. Seuraavat viikot ovat poikkeuksellisen vilkkaita: huomenna takaisin Brysseliin, maanantaina Strasbourgiin, sieltä Brysselin kautta Yhdysvaltoihin ensi torstaina ja paluu jenkeistä maanantaina 11. syyskuuta…
 
Keskiviikkona 13. syyskuuta osallistun ”mannekiinina” Option gaalailtaan Helsingissä. Luulin olevani malli sporttisemmasta päästä kunnes kuulin, että Markus Pöyhönen on myös mukana kuvioissa.
 
Palaan Brysseliin jo seuraavana päivänä ja sitten suuntaamekin jo perheen kanssa Tukholmaan kummipoikamme ristiäisiin. Ei tule ainakaan lentokoneita ikävä.

It is always tough to get back from a nice six week holiday. The brain does not want to get in gear.

We had a great time. Spent a week in Finland, a week in Italy, a week in Scotland, three weeks here in Brussels and a long weekend in England.

Here are some pics.

Our gang in Italy: eight adults and 10 kids.

 

The famous bridge of the 18th hole at St. Andrews…and a less famous golfer happy about his 79.

 

Chris Main, the owner of Glenelg Inn. A must for those who visit Scotland.

In Scotland we stayed at the Glenelg Inn. A wonderful place on the west coast of Scotland. Check out www.glenelg-inn.com. The owner, Chris Main, is a living legend!

In Grantown-on-Spey we stayed in Holmhill House, a bed and breakfast run by an Irish couple. Well worth a visit: www.holmhillhouse.co.uk.

A Scottish MEP, Struan Stevenson, had helped us to with a couple of locations. As a token of appreciation a brought him a bottle of Finlandia Vodka. A truce has been declared in the vodka wars of the European Parliament…

 

Tänään oli vauhdikas, joskin vähän haikea päivä. Avustajani Tero Luoma lähti takaisin Tampeerelle opiskelemaan. Alunperin Teron piti tulla vain puoleksi vuodeksi. Hän teki kuitenkin niin loistavaa jälkeä, että en halunnut päästää häntä heti menemään. Sain taivutettua Teron jäämään koko vuodeksi.

Tero vastasi paljosta. Hän oli tukena ja turvana muun muassa varainvalvontavaliokunnassa, talouspoliittisissa kysymyksissä, matkajärjestelyissä, vierailuryhmissä, nettisivuissa ja monessa muussa. Hommat hoituivat aina loistavasti. Neuvot olivat kullan arvoisia.

Tero on juuri sellainen kaveri, joka menee pitkälle ja josta kuullaan vielä. Hän on älykäs, nopea, analyyttinen, avoin, hauska ja kunnianhimoinen. Ei pelkää haasteita ja jaksaa painaa uskomattoman määrän töitä.

Vuoden aikana meistä tuli Teron kanssa ennen kaikkea hyvät kaverit.

Onneksi Tero ei kuitenkaan jätä meidän tiimiä kokonaan. Hän on luvannut jatkaa hommia Suomessa opiskelujen ohessa ikäänkuin ”puolipäiväisesti”. Sovittiin, että työt eivät saa häiritä valmistumista.

Nuorelle kaverille ei varmaankaan tule mitään paineita jos entinen/nykyinen esimies heittää peliin julkisen haasteen: Tero maisteriksi keväällä 2008!

Ryhmäviikko on muutoin lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Ensi viikolla hyväksyttävä tulkkauskustannusraportti, joka muuten on pitkälti Teron käsialaa, on herättänyt mielenkiintoa. EUObserverin juttu taisi poikia jutut The Guardian ja Suddeutsche Zeitung lehtiin. Uskalsin myös antaa haastattelun Saksan radiolle saksaksi. Mein Gott!

Tästä se taas lähtee. Lomat on pidetty. Syyskausi avattiin tänään.

Otin pienen varaslähdön jo viikonloppuna. Meillä oli noin 30-hengen vierasryhmä Suomesta. Mahtava jengi.

Tänään ryhmä kävi kierroksella Euroopan parlamentissa ja Natossa. Tapasimme myös Alex Ellisin, joka työskentelee Barroson kabinetissa.

Menossa on ryhmäviikko. Valmistelemme ensi viikon täysistuntoa Strasbourgissa. Omalta osalta keskityn siihen, että kauan putkessa ollut tulkkauskustannusraportti saadaan läpi.

Muita tärkeitä aiheita ovat muun muassa väliaikaraportti Turkin jäsenyysneuvottelujen edistymisestä ja mietintö yleishyödyllisistä palveluista.

Perjantaina lähden Turkuun ja Paraisiin meppikiertueelle.

Ensimmäinen päivä loman jälkeen on aina samanlainen. Pientä alkujäykkyyttä on ilmassa, mutta eiköhän se siitä.

PS. Kiitos runsaasta palautteesta, jota olen kesän mittaan saanut eri tahoilta. Arvostan kovasti ja pyrin parhaan mukaan vastaamaan kaikkiin viesteihin.

Ajoin tänään Waterloon liepeillä. En voinut vastustaa kiusausta.

Pellolla tallusteli legendaarisia Belgialaisia hormonilehmiä ja -sonneja. Oli pakko ottaa kuva.

Pitäisi ehkä ryhtyä militantiksi vegaaniksi…

Belgian Blue lehmä sonneineen.

 …ja sonni yksikseen.

Alla muutama lomakuva Italian reissulta. Ehkä maailman rentouttavin loma…

Meidän porukka Marchessa. Kymmenen lasta ja kahdeksan aikuista. Vasemmalta: Suzanne, Emilie, Siiri, Kimi, Elsa, Artur, Karin, Julian, Jusa, Jonatan, allekirjoittanut, Elsa, Oliver, Alexander(3 vko), Annis, Karine, Samuel ja Jonne.

Hyvä oliivipuu on leikattu viinilasi tai avoimen käden muotoiseksi. Helpompi seistä keskellä puuta ja poimia.

Taiteellinen vaikutelma hotellista.

 

Vietimme viikonlopun anoppilassa Solihullissa, Briminghamin liepeillä. Juhlistimme Suzannen vanhempin 40-vuotishääpäivää.

Kaikinpuolin mukava viikonloppu. Suzannen vanhemmat ovat rentoa porukkaa.

Lauantaina kävin katsomassa Birmingham Cityn ja Crystal Palacen pelin. Hyvä matsi. Mikael Forssellin Birmingham City voitti 2-1.

Miklulla on ollut pitkä peliputki, joten valmentaja Steve Bruce päästi hänet irti vasta 80. minuutilla. Peliin tuli heti sähäkkyyttä ja Miklu tekikin esityön yliajalla syntyneeseen voittomaaliin.

Juttelin vähän paikallisten fanien kanssa. Miklu on paikallisten suosikki. Oli hienoa nähdä hänet terässä. Vanhoista loukkaantumisista ei ollut jälkeäkään.

Appivanhempien hääpäivää juhlistettiin sunnuntaina. Kylässä kävi lähinnä Johnin ja Lindan tuttavia vuosien varrelta. Säät suosivat.

Kotona keittiöremontti etenee mukavasti ja paluu työhön on alkanut. Puhelin soi jatkuvasti ja ajatuksetkin ovat vahvasti syksyn haasteissa. Kyllä se tästä lähtee. Aina parempi aloittaa hommat rentouttavan loman jälkeen.

Oli tarkoitus pistää kuvat sisään jo aamupäivällä. Toisin kävi.

Suzannen loma loppui tänään ja olin luvannut hoitaa naapurin kahta lasta, koska vanhemmilla on maalaushommat kesken.

Siinä se päivä vierähti neljää alle viisivuotiasta vahtiessa. On muuten stressaavampaa kuin mepin työ…

Alla kuitenkin muutama kuva Skotlannista. Pahoittelen golfpainoitteisuutta…

Glenelg majatalon karismaattinen isäntä Chris Main. Mahtava kaveri, aina kiltti päällä ja pilke silmäkulmassa.

St. Andrews Old Course. Ykköstiillä vasemmalta Fraser, Steen, Kevin ja allekirjoittanut.

Reiän 18 kuuluisa silta. Piti kuulemma hymyillä ja vilkuttaa…Ei tee tiukkaa normaalioloissakaan.

Taiteellinen vaikutelma raffista 12. griinille tai siis suomeksi karheikoista 12. viheriölle.

Draivi 13. reiällä. Syntyy päivän ensimmäinen birdie. Harkitsen comebackia…

 

Loma lähestyy loppuaan. Saavuimme eilen kotiin Skotlannista. Kaikin puolin hieno reissu, vaikka jouduinkin vääntämään päivän IS-kolumnin autossa matkalla Edinburghista Glasgown lentokentälle.

Matkan viimeinen kohde oli Edinburgh. Siellä oli menossa vuotuinen festivaali. Kokemuksen arvoinen. Puuhastelua riitti lapsillekin.

Kävimme myös John Petersonin ja Elizabeth Bombergin luona syömässä. John ja Elizabeth ovat amerikkalinen professoriparisukunta Edinburghin yliopistossa. Vanhoja tuttuja vuosien varrelta.

Toimitimme Elizabethin kanssa Oxford University Pressille EU tekstikirjan vuonna 2003. Siitä tuli jonkiasteinen ”hitti”, jota on myyty 10 000 kappaletta. EU ei pahemmin myy akateemisessakaan maailmassa. Kirjan kakkosversio on putkessa ja sen pitäisi tulla ulos vuoden 2007 aikana.

Keittiöremontti on edistynyt mukavasti. Uudet seinät ovat paikallaan, sähköt on vedetty, pintoja tasoitellaan ja huomenna saadaan lattiakaakelit. Kesän matkustelu on tainnut olla eräänlaista pakenemista remonttistressistä…

Huomenna yritän pistää sisään muutaman kuvan loman varrelta.

Elämä on täynnä kokemuksia. Glenelg on yksi niistä. Keskellä ei mitään, Skotlannin länsirannikolla, lähellä britannian läntisintä pistettä.
 
Olemme juuri viettäneet iltapäivää Isle of Skye nimisellä saarella yhdessä neljän skotlantilais-englantilais-irlantilais perheen kanssa. Isle of Skye tunnetaan Talisker viskin kotipaikkana.
 
Glenelg Inn-majatalon omistaja Chris nappasi meidät kyytiin 300 hevosvoimaiseen kumiveneeseensä. Grillasimme ulapalla. Tunnelma oli kuin Suomen saaristossa.
 
Mukana oli Chrissin kaveri Nicky Campbell, BBC:n toimittaja. Hän vetää tv:ssä kuluttajaohjelmaa nimeltä Watch Dog ja radiossa erinäisiä keskusteluohjelmia. Mukava tyyppi hänkin. Käyttää Muston purjehdushaalareita. Laatutavaraa.
 
Glenelg Inn on muuten kokemisen arvoinen paikka, ei vähintään karismaattisen omistajansa takia. Ruoka on hyvää, porukka värikästä ja maisema kuin suoraan sadusta.