Perjantai-ilta. Lupasin eilen asiapitoista blogimerkintää. Pahoittelen. Päiväni ei ollut asiapitoinen.

Päivä oli täynnä lapsia ja huomisten puutarhajuhlien valmistelua: paikkojen siivoamista, ostoksia, jne.

Yritin seurata huippukokousta toisella silmällä. Perustuslain kohdalla näyttää täyttyvän viiden vaiheen kaava: reflektio (2005), analyysi (2006), ehdotus (2007), neuvottelu (2008) ja ratifiointi (2009).

Rankan täysistuntoviikon jälkeen tuntuu siltä, että jalkapallon MM-kisat kiinnostavat enemmän kuin EU. En taida olla ainoa…

Vihdoin kotona perheen parissa. Sain lapset äsken kylvettyä ja nukkumaan. Suzanne tuli juuri töistä.

Edessä on valinta: asiapitoinen blogi tai Ruotsin jalkapallo-ottelu Suzannen seurassa sohvalla? Palataan asiaan huomenna…

Takana hyvä päivä. Puhuin täysistunnossa kolme kertaa: EU:n tulevaisuudesta, homofobiasta ja viisumeista.

Päivän muuhun antiin kuului perinteinen meppiaamiainen Olli Rehnin kanssa, lounas ranskalaisen liikennekomissaari Jacques Barrot’n kanssa, pari haastattelua ranskalaisen median kanssa ja tapaaminen Euroopan parlamentin tiedotustoimiston vastavalitun päällikön Pekka Nurmisen kanssa.

Tulevaisuuskeskustelussa kehuin José Manuel Barroson puhetta ja peräänkuulutin europositivismia. Homofobiakeskustelussa olin äimän käkenä muutaman äärikonservatiisen puolalaisen mepin näkemyksistä.

Viron, Latvian ja Liettuan yhteinen muistotilaisuus. 65 vuotta sitten alkoivat pakkokuljetukset Siperiaan. 

 

Sama tilaisuus työhuoneesta katsottuna.

Viisumeista käytiin keskustelua neuvoston kyselytunnilla. Kerroin ministeri Winklerille (siis Fonzielle….), että olen juuri hakemassa viisumia Venäjälle. Ei mikään ihan helppo juttu.

Säännöt sanovat, muun muassa että on oltava:

1) passi, jossa vähintään 2 tyhjää sivua,

2) passi, joka on voimassa 6kk matkan jälkeen,

3) venäläisen matkanjärjestäjän kutsu,

4) todistus vakuutusyhtiöltä vakuutuksen voimassaolosta

Kokonaisuudessaan prosessi kestää 15 työpäivää. Kertaviisumin hinta 71 euroa plus toimitusmaksu 8e.

Pahin ongelma minun kohdalla oli saada Venäjän viisumihakemukseen kriteerit täyttävä kuva. Valokuvaamo soitti konsulaattiin ja tarkisti, että hakemuskuvassa ei saa hymyillä eikä silmälasit saa kiiltää. Minusta ei ole kuvaa, jossa en hymyile…

Kysyin Winkleriltä milloin hän luulee, että EU:n ja Venäjän viisumivapaus astuu voimaan? Ei tullut vastausta…

 

Tunnin lenkki lähes 30:n asteen lämmössä vaatii venyttelyä…

Iltaa pukkaa. Kello lähenee kymmentä. Strasbourgin toimistossa. Katselen toisella silmällä Brasilian ja Kroatian ottelua. Kaka tekee komean maalin!

Tulin juuri Ranskan TV:n keskusteluohjelmasta. Jännittää vähän vieläkin, koska vuorossa oli yksi katsotuimmista keskusteluohjelmista, ja Ranskassahan keskustellaan. Ohjelman nimi on France Europe Express. Se nauhoitetaan ikäänkuin suorana ja näytetään vielä tänään illalla.

Aiheena oli varttuneemman väestön työllistäminen. Osallistuin keskusteluun Strasbourgin studiosta. Pariisin päässä oli muun muassa Ranskan työministeri ja ammattiliiton johtaja.

Bongaa Paula! Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki ja suomalaisia meppejä vaihtamassa ajatuksia.

Tällä kertaa tuntui siltä, että keskustelu meni ihan hyvin vaikka jännitti. Aloitin vähän vitsailemalla, että Ranska olisi tänään tarvinnut Michel Platinin kaltaista ”seniorifutaajaa”. Ranska ei pelasi maalittoman tasapelin Sveitsin kanssa…

Kehuin Suomessa tehtyjä muutoksia, jotka motivoivat jatkamaan työelämässä myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Painotin motivaatiota, joustavuutta ja kannustamista.

Kun kysyttiin Ranskan keskustelusta, niin sanoin, että tarvitaan moins de discussion, plus d’action; eli vähemmän keskustelua, enemmän toimintaa. Pariisin studiossa tuntui ainakin olevan hauskaa.

Paula Lehtomäki – jo melkein puheenjohtajuus-spotlightissa…Onko valokuvauskirjasta ollut sittenkin hyötyä?

Päivä oli kaikinpuolin klassinen Strasbourgin tiistai. Aloitettiin pressiaamiaisella. Sen jälkeen jälkeen tuli kokoustettua ympäri taloa. Oli sisämarkkinoita, budjetin valvontaa, ulkosuhteita, perustuslakia, ryhmäkokousta, lenkkeilyä ja yksi luento.

Päivän parasta antia oli suomalaismeppien tapaaminen Eurooppa-ministeri Paula Lehtomäen kanssa. Kävimme läpi Suomen puheenjohtajuuskauden agendaa. Hyvä kokous ja vahvistaa edelleen näkemystäni, että Suomi hoitaa puheenjohtajuuden kunnialla. Paula on homma hanskassa.

Suomalaismepeillä on selvästi hyvä henki päällä. Puheenjohtajuus on isänmaallinen projekti.

 

Skotlannin tv-haastattelussa. Jossain salamoi – kaulukset kuntoon ja hammasrivit esiin.

Skotlannin telkkarissa oli myös hauskaa. Pöydän ympärillä neljä skottia ja yksi suomalainen. Aiheena perustuslaki. Nakkasin pöytään perusteesejä. En ollut ihan tyytyväinen omaan panokseeni, mutta ei sillä niinkään väliä. Skottien kanssa on aina mukava rupatella.

Make the most of it. Ollilla 30 tunnin työrupeama takanapäin. Silti Ranska- Sveitsi matsi maistuu.

Päivän ainoa tauko tuli vietettyä Olli Rehnin kanssa. Olli osallistui täykkärissä Venäjän-EU-keskusteluun. Se loppui sopivasti viittä vaille kuusi. Pakenimme toimistooni katsomaan Ranska-Sveitsi ottelun ensimmäistä puoliaikaa. Palkitsimme toisemme pullollisella hollantilaista olutta.

Eilen illalla väsytti sen verran, että en saanut päiväkirjamerkintää kirjoitettua. Takana oli kaikin puolin mahtava viikonloppu.

Puoluekokouksessa oli odotetun hyvä tunnelma. Jyrki Katainen piti erinomaisen linjapuheen. Pisteenä ii:n päälle Eija-Riitta Korhola valittiin Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi. Jälleen kerran osoitus siitä, että EU-asiat otetaan Kokoomuksessa tosissaan. Mielestäni aivan mahtava juttu!

Viikonlopun aikana tuli tavattua paljon tuttuja. Kokoustettiin, rupateltiin, käytiin lenkillä, katsottiin jalkapalloa, juhlittiin ja vähän jopa meppailtiin. Järjestimme MEP-tilaisuuden Joensuun torilla.

Ben Z. möi omaansa. Hänellä oli hyvä herja: ”Ostakaa Benin kirja, niin saatte Alexin kirjan kaupan päälle”. Naurettiin, ja Ben möi paljon…Olisi ehkä pitänyt pyytää provikaa.

Viikonlopun ainoa huono juttu oli, että joku taisi napata vahingossa mukaan Kokoomus-kassini, joka sisälsi hikisiä lenkkeilykamoja ja lenkkarit. No, toivottavasti se löytyy jostain…

RKP valitsi Stefan Wallinin puheenjohtajakseen. Keskustan puoluesihteeriksi valittiin Korhonen. Molempia voitaneen pitää linjavalintoina.

Brysselliin on vihdoin tullut kesä. Ehdin eilen illalla Emilien koulun juhliin. Päivän mittaan mittari oli käynyt 30 asteen paremmalla puolella. Ei tekisi mieli lähteä Strasbourgiin, mutta ei muuta kuin menoksi.

PS. Kirsi Piha ei ollut vain maailman paras vaalipäällikkö, mutta hän on myös erittäinen huolehtivainen äänestäjä. Jos jää pari päivää bloggaamatta, niin noottia tulee heti. Kiitos siitä. Pistän viikonlopun kuvat sunnuntain kohdalle, niin aukko näyttää pienemmältä. Kuvat julkaistaan illalla.

Tässä lupaamani kuvat puoluekokouksesta.

Joensuun torilla. Ostin hatun Suzannelle. Tykkäsi kovasti.

Piitu ja palanen kansalaispalautetta Joensuun torilla.

Ville Itälä juttelee paikallisten kanssa.

Viikonlopun aikana jaoin noin 200 kappaletta nimmarilla varustettua kirjaa. Kun jakaa ilmaiseksi, niin kirjalla on menekkiä…



”Ostakaa Benin kirja, niin saatte Alexin kirjan kaupan päälle”. Naurettiin, ja Ben möi paljon…Olisi ehkä pitänyt pyytää provikkaa.

Jyrki Katainen ja yksi parhaista puheista puoluekokouksen historiassa.

Koneessa Brysselistä Helsinkiin. Tällä kertaa vähän ahtaampi tunnelma. Konettyyppinä uusi brasilialainen Embraer 170.
 
No, saan ainakin kirjoittaa nettipäiväkirjaa commarilla. Tämä ylellisyys evättiin edellisellä SN Brussels -lennolla. Stuertti totesi, että sillä ei saa työskennellä lennon aikana. Onneksi kukaan ei ollut aiemmin huomannut viikottaista kirjoitteluani koneessa…
 
Edessä on mielenkiintoinen puoluekokousviikonloppu Joensuussa. Meikäläiselle se on laatuaan toinen puoluekokous, jos Sauli Niinistön presidenttiehdokkaaksi nimennyttä kokousta ei lasketa.
 
Meillä ei ole ”radikaaleja” henkilövalintoja tapetilla, toisin kuin Keskustalla ja RKP:llä. Keskustan puolukokouksessa väännetään puoluesihteeristä. RKP valitsee puolueen puheenjohtajaa. Toivon, että liberaali linja voittaa molemmissa tapauksissa. Tunnen Mikko Alkion ja Stefan Wallinin hyvin. Molemmat loistokavereita.
 
Meillä jännin vaali käydään puolueen varapuheenjohtajista. Olemme tsempanneet kovasti Eija-Riitta Korholan puolesta. Toivottavasti natsaa. Olen usein suitsuttanut Eija-Riittaa blogissani ja teen sitä aina yhtä mielelläni, koska hän on mahtava tyyppi. Pidetään peukut pystyssä.
 
Asiapuolella mielestäni mielenkiintoisimmat aiheet ovat puolueen kannanotto EU-puheenjohtajuuskaudesta ja Nato-aloitteiden käsittely. Molemmissa puoluejohdon esitys on edistyksellinen ja osoitus siitä, että Kokoomus on Suomen Nato- ja EU-myönteisin puolue. Ajattelin kiivetä pönttöön örisemään molemmista aiheista.
 
Luin luonnoksen Jyrki Kataisen puheesta. Se on mielestäni erinomainen. Jyrkiä parhaimmillaan: asiaa, ajatusta ja huumoria. Veikkaan, että puhe saa hyvän vastaanoton.
 
Puoluekokous käydään muutenkin hyvissä tunnelmissa. Kokoomus on myötätuulessa ja siitä saa pitkälti kiittää Jyrkiä. Hän on muokannut Kokoomuksesta modernin, liberaalin, keskusta-oikeistolaisen puolueen. On ollut uskallusta uudistua, ja jälki näkyy.
Henkilötasolla jokainen tekee omat valintansa. Haluatko, että Suomea johtaa Matti Vanhanen, Eero Heinäluoma vai Jyrki Katainen? Elämässä ei ole aina helppoja valintoja. Tämä taitaa kuitenkin olla yksi niistä.
 
PS. Kansainvälisellä mediapuolella menekki näyttää kasvavan Suomen puheenjohtajuuskauden lähestyessä. Tällä viikolla oli muun muassa Sunday Timesia, Belgian ja Ranskan radiota sekä BBC radiota (useaan otteeseen). Ensi viikolla on tiedossa ainakin Ranskan radiota, Skotlannin tv:tä ja taas BBC:tä. Mitä enemmän suomalaisia meppejä kansainvälisessä mediassa, sen parempi.

Kävin katsomassa Oneseat.eu-kampanjan tilannetta. Kampanjan tavoitteena on kerätä miljoona allekirjoitusta parlamentin yhden istuntopaikan puolesta.

Kävin myös tutkimassa tilastoja allekirjoittaneista. Toistaiseksi vain 4700 suomalaista on allekirjoittanut vetoomuksen. Tarvitaan tsemppistä.

Hollantilaiset ovat kunnostautuneet aktiivisimpina yli 320 000 allekirjoituksella. Belgia ja Tanska ovat myös pro. Ruotsalaisetkin ovat edellämme.

Olisi hyvä jos saisimme Suomessakin boomin aikaan. Ainakin Ruotsi on ohitettava. Lähetä siis pliis linkki www.oneseat.eu kaikille kavereille ja vetoa allekirjoittamaan. Tehdään kunnon Suomi-talkoot!

Tässä tämä päivä kuvina. Vauhtia riitti.


”Tekstiviestiveroidean isä”, Alain Lamassoure lähettämässä tekstaria. Onneksi hän ei oikeasti ehdottanut tekstariveroa.


Jyrki Katainen EPP-puolueen kokouksessa.

 
Puhumassa kunnallisalan johtajille.

 


Tänään koodattiin solmioväri Laurin kanssa.

 


Parlamentin näyttötaulu pimeänä.

Euroopan unioni on jatkuvaa heiluriliikettä. Välillä heiluri syventää yhteistyötä. Välillä tullaan taas takaisinpäin.
 
Kärjistäen voisi sanoa, että 1957-1973 oli syväntämisen ja laajentamisen aikaa. Euroopan yhteisöt perustettiin. Rakennettiin tulliliitto ja otettiin kolme uutta maata mukaan remmiin.

Sen jälkeen heiluri muutti suuntaa. Tuli öljykriisi ja euroskleroosi. Integraatio maistui puulta. Herättiin vasta sen jälkeen kun Japani ja USA ajoivat ohi.
 
Vuonna 1985 tapahtui jälleen muutos. Heiluri lähti syventämään integraatiota. Päätettiin panostaa sisämarkkinoihin. Impulssi tuli pitkälti elinkeinoelämän puolelta. Esimerkiksi Percy Barnevik liputti vahvasti sisämarkkinoiden puolesta.
 

Palaveri Toomas Ilveksen kanssa Itämeristrategiasta.
 
Myötätuulta kesti 15 vuotta. Syntyi Maastrichtin ja Amsterdamin sopimukset. Unioni laajeni viidellä uudella maalla, joista Suomi oli yksi. Syntyi yhteisvaluutta euro. Heiluri muutti taas suuntaa Nizzan riitaisen huippukokouksen seurauksena. Isot ja pienet maat ottivat yhteen. Tästä ei olla toivuttu vieläkään.
 
Perustuslain kaatuminen Hollannissa ja Ranskassa vahvisti negatiivista kierrettä. Näin vaikka kymmenen uuden maan mukaantulo vuonna 2004 oli loistava juttu.

Panin tyytyväisenä merkille, että suomalaiset yritysjohtajat ovat viime aikoina osallistuneet aktiivisesti eurooppalaiseen debattiin.
 
Viime viikolla Jorma Ollilla kolumnoi arvostetussa Business Week-julkaisussa. Hän arvosteli talousnationalistista ja protektionistista ilmapiiriä ja peräänkuulutti toimivia sisämarkkinoita. Enemmän Eurooppaa, vähemmän sääntelyä.
 

Katerina Lint on toimistomme uusin vahvistus.
 
Nalle Wahlroos pisti lisää pökköä pesään tänään Financial Times-lehdessä. Hän suitsutti euroa ja ehdotti, että hakijamaille (esimerkiksi Turkille) perustettaisiin ETA-tyyppinen odotushuone ja annettaisiin mahdollisuus liittyä euroon. Rohkea ehdotus. Toivottavasti siitä syntyy keskustelua.
 
Päivä meni pitkälti kokoustaessa. Tapasin Toomas Ilveksen ja Christopher Beazleyn. Aiheena Itämeristrategia, josta laadin raportin ulkoasiainvaliokunnassa syksyllä.

Tapasin myös Nokian Veli Sundbäckin ja Lauri Kivisen. Veli oli aikoinaan esimieheni ulkoasiainministeriössä. Oli mukava rupatella mm. unionin kilpailukyvystä.
 
Tänään meillä aloitti myös suomalais-amerikkalainen yliopistoharjoittelija Katerina Lint. Katerina vahvistaa toimistoamme kuukauden ajan ja tutustuu samalla Euroopan parlamentin kiemuroihin. Loistotyyppi! Tulee hyvä työrupeama.
 

Takaisin kotona päätteen äärellä. Kirja on julkistettu. Tuntuu hyvältä.

Julkistamistilaisuus meni mukavasti. Porukkaakin piisasi. Muutamille jäi vain seisomapaikkoja.

Lämmitti, että tilaisuudessa oli ihmisiä eri elämänaloilta: tutkijoita, toimittajia, virkamiehiä, avustajia, eläkeläisiä, opiskelijoita ja tietenkin WSOY:n väkeä. Olin myös otettu siitä, että futismaailma oli edustettuna: Erkki Alaja, Chrisse Forssell ja Mikael Forssell tulivat käymään. 

Varsinainen tilaisuus oli leppoisa. Kerroin vähän kirjan taustasta ja sisällöstä. Kehuin tietenkin avustajiani, joille kirja on omistettu. Kävin vähän läpi viime vuoden tärkeimpiä EU-teemoja perustuslaista palveludirektiiviin.

Keskeisin teesini oli, että EU on jatkuvaa heiluriliikettä. Nizzan neuvotteluista saakka (vuonna 2000) heiluri on liikkunut negatiiviseen suuntaan. Toivoin suunnanmuutosta 2009-10 paikkeilla.

Puhuin nationalismin ja protektionismin kasvusta ja moitin ”EU-marisijoita”, jotka ensin sitoutuvat yhteiseen päätökseen ja heti perään haukkuvat päätöstä kansalliselle medialle. Ilmiö ei missään nimessä rajoitu Suomeen. Sitä näkee kaikkialla. 

 Julkistamistilaisuudessa oli ihan mukavasti porukkaa.

Iltapäivällä meillä oli perinteinen kokoomuksen ”Eurooppa-valtuuskunta”, eli meppien ja puolujohdon yhteistapaaminen. Kävimme läpi vähän puheenjohtajuutta ja yleistilannetta ennen puolukokousta. On helppo kokoustaa, kun on hyvä yhteishenki.

Kuvassa Erkki Alajan, Chrisse ja Mikael Forssellin kanssa.