Paluulennolla Helsingistä Brysseliin. Valitettavasti ei-suomalaisen lentoyhtiön raudassa. Viimeisellä penkkirivillä 190 cm ruho on ahtaalla.
 
Takana hyvä meppikiertuepäivä Kotkassa. Kotimaanavustajamme Elina Karjalainen oli taas mukavaa seuraa. Matkalla parannettiin maailmaa.
 
 
Luennoin Kotkan lyseon ja Langinkosken lukioilla. Jälleen kerran valveutunutta porukkaa. Suomalaiset lukiolaiset ansaitsevat superlatiiveja. Ei ihme, että maailmalla kadehditaan Suomen koulutusjärjestelmää. Ei se ole Euroopan parlamentinkaan käytävillä jäänyt huomaamatta.
 
 
Luentokeikkojen jälkeen annoin lehtihaastattelun ja tapasin paikallisia yrittäjiä. Söimme maukkaat silakat.
 
Paluumatkalla Helsinkiin äimistelin venäläisten rekkojen määrää. Kyllä tuohon ralliin pitäisi joku järkevä ratkaisu löytyä. Kuljettajia pitäisi kohdella tasavertaisesti molemmilla puolilla rajaa.
 

Rekkarallia valtatie 7:lla.
 
Nyt on hyvä perjantaifiilis. Tunnelmaa ei ainakaan huononna, että edessä on pitkä viikonloppu. Sunnuntaina Grand Place täyttyy valkolakkisista suomalaisista. Perinteen mukaan Manneken Pis lakitetaan kello 18.00. Klara Vappen!

Minulle on syntynyt mukava tapa, joka toistuu joka kerta ennen lentoani perjantaiselle meppikiertueelle Helsinkiin.

Käyn hakemassa Oliverin tarhasta ja Emilien koulusta. Ehdimme aina vaihtaa päivän kuulumiset, leikkiä ja naureskella yhdessä.

Ilo muodostuu pienistä asioista ja hetkistä elämässä. 

Oliver on Emilien koulupihan suosikki. Kaikki lapset haluavat halata ja suukotella pientä pellavapäistä poikaa.


Kuvassa parlamentaarikkojen postilaatikot.

Kaiken tämän kääntöpuoli on se, että hyvästeleminen on sitäkin haikeampaa. Noh, jo huomenna tulen takaisin meppikiertueelta, joka suuntautuu tällä kertaa Kotkan seudulle.

Parlamentin puolella keskustelu Strasbourgista jatkuu. Annoin tänään haastattelun asiasta mm. BBC Worldille.  


Suomalaisten meppien postiluukut: Suomi – Finland.


Lounas parlamentin ruokalassa Teron ja Laurin kanssa.

Pitkä päivä takana. Aamu alkoi BBC:n haastattelulla klo 8.00 ja päättyi täysistuntopuheenvuoroon 21.40. Siihen väliin mahtui paljon. Päivän kuuma aihe on Strasbourg. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

Budjetinvalvontavaliokunta käsitteli asiaa tänään toisessa ylimääräisessä kokouksessaan. Taisimme keskittyä enemmän muodollisuuksiin kuin varsinaiseen substanssiin.

Kollega Markus Ferberin uusi raportti todettiin menettelytavaltaan laittomaksi. Eli uutta raporttia ei voitu esittää täysistuntoon. Näin ollen äänestämme huomenna Euroopan parlamentin vastuuvapautta vastaan. Tällöin raportti palautuu valiokunnan käsittelyyn. Uudelleen täysistuntoon se tulee näillä näkymin lokakuussa.

Budjetinvalvontovaliokunnan ylimääräinen kokous. Vasemmalla ruotsalainen Christoffer Fjellner, saksalainen Markus Ferber ja espanjalainen Salvador Garriga Polledo.

Strasbourgin kaupunki on juuri julkaissut lehdistötiedotteen, jossa se puolustautuu. Väittää, että mitään laitonta ei ole tehty. Tiedote ei ole vakuuttava. Siinä on selittelyn makua. Myös Markus Ferber, joka kuuluu itse asiassa Strasbourgin kannattajiin, on salissa samaa mieltä.

Budjetinvalvontavaliokunta lähtee nyt selvittämään, mitä oikein tapahtui. Tulevissa selvityksissä on kaksi näkökulmaa:

Ensiksi parlamentin sisäinen tutkinta: kuka tiesi asiasta ja miksi tietoa ei annettu ajoissa vastaavalle valiokunnalle? Eli kuka on mokannut parlamentin hallinnossa?

Toiseksi Strasbourgin kaupunki: miksi välistävedoista ei puhuttu avoimesti? Toimittiinko laillisesti?

Lisää kuvia valiokunnasta. Vasemmalta Koch-Mehrin, , Virrankoski, Starkeviciute ja Mulder. 

Omassa puheenvuorossani yritin olla mahdollisimman maltillinen. Korostin, että nyt tulisi keskittyä faktoihin. Selvitetään, mitä on tapahtunut. Vasta sen jälkeen voidaan lähteä pohtimaan Strasbourgin asemaa.

Kritision myös Euroopan parlamentin hallintoa ja ihmettelin, miksi asiaa ei nostettu esiin aiemmin. Toivoin myös, että kaikki asiaan liittyvät asiakirjat tuodaan esiin. Vastuu on Strasbourgin kaupungilla ja parlamentin hallinnolla.

Odotan mielenkiinnolla huomista äänestystä.

 

I thought I was in for a calm day at the office. Just three visitors groups, two columns and a couple of meetings. Wrong thinking…

The day was dominated by a revelation that the City of Strasbourg has allegedly rented some of its premises to the European Parliament at an inflated prize.

We had an extraordinary meeting of CoCoBu, the Budgetary Control Committee, to deal with the matter.

It turns out that we have apparently paid at least 2,7 million euros a year over the market prize for a couple of our buildings in Strasbourg.

Consequently CoCoBu decided to do the following:

1. Freeze the possible purchase of the buildings (this was in the pipeline).

2. Freeze all rental payments until further enquiries have been made.

3. Postpone the discharge of the European Parliament’s finances fort he year 2004 (a report which was supposed to be voted on Thursday).

4. Establish a working group to investigate what has actually happened.

5. Issue a press statement with information about how we intend to proceed.

The situation is interesting, not least because the European Parliament has always thought that Strasbourg bent backwards to make sure that the financial implications of the gravy train remained as small as possible. But alas…

Päivän piti olla rauhallinen. Toisin kuitenkin kävi. Päivän uutispommi tuli budjetinvalvonnasta.

Kävi ilmi, että Strasbourgin kaupunki on huijannut parlamenttia perimällä vuosittain noin 2,7 miljoonaa euroa ylimääräistä vuokraa yli 25 vuoden ajan. Huijaus tuli päivän valoon kun Euroopan parlamentti oli ostamassa kahta parlamenttirakennusta Strasbourgista. Ajatuksena oli, että on halvempaa omistaa kuin vuokrata.

Parlamentin tarkoituksena oli ostaa hollantilaisen rahaston SCI Erasmen omistamat Winston Churchill ja Salvador de Madariaga -rakennukset itselleen. Tähän asti parlamentti on vuokrannut rakennukset Strasbourgin kaupungilta, joka taasen on vuokrannut ne hollantilaisrahastolta.

Strasbourgin kaupunki vaati 29 miljoonan euron kompensaatiota 136 miljoonan euron kauppasummasta menettämilleen vuokratuloille. Siis mille vuokratuloille, kysyttiin parlamentissa.

Vaatimus nosti esille tilanteen mielettömyyden. Miksi parlamentti maksaisi kauppasummasta Strasbourgin kaupungille? Eihän tässä mitään välisummia pitänyt olla.

Uutinen sai aikaan liikettä parlamentissa. Budjetinvalvontavaliokunta kutsuttiin hätäisesti koolle käsittelemään asiaa. Kokouksessa Strasbourg sai kylmää kyytiä. Kerrankin valiokunnassa vallitsi yksimielisyys Strasbourgin kannattajien ja vastustajien välillä.

Kokouksessa päätettiin seuraavaa:

1. Kaikki aikeet lisärakennusten ostamisesta jäädytetään kunnes asiaan saadaan selvyys.

2. Strasbourgille ei myöskään makseta vuokraa ennen kuin saadaan selvitys todellisista vuokrakustannuksista.

3. Meidän piti äänestää Euroopan parlamentin vastuuvapausraportista torstaina. Äänestämme vastuuvapauden myöntämistä vastaan ensimmäistä kertaa parlamentin historiassa.

4. Perustetaan erillinen työryhmä selvittämään soppa juurta jaksaen. Näillä näkymin työryhmään tulee jäsen jokaisesta poliittisesta ryhmästä.

5. Budjetinvalvontavaliokunta antaa tiedotteen, jossa tuomitaan Strasbourgin kaupungin toiminta ja informoidaan jatkotoimista.

Miksi olen niin innoissani tästä kaikesta? Koska jos kortit pelataan oikein, niin tämä voi olla lopun alku sille, että parlamentilla on kaksi toimipaikkaa. Jos Strasbourgin kaupunki on todellakin toiminut näin, niin vankimmankin Strasbourgin kannattajan on vaikea puolustaa kuukausittaista rekkarallia.

PS: Päivän aikana tuli otettua kuviakin.


Lärkanin lukio parlamenttivierailulla.

 


Eija-Riitta puhumassa Pohjois-Helsingin Kansallisille Senioreille.

 


Ville ja Kansalliset seniorit.

 


EU:n rajaturvallisuusviraston pääjohtaja Ilkka Laitisen kanssa oli mukava jutustella pitkästä aikaa.

Sain paljon palautetta eilisestä Maailmannäyttämöllä-ohjelmasta. Palaute oli päällisin puolin positiivista, joka heijasti mielestäni keskustelun henkeä.

Emme ole Timo Soinin kanssa monestakaan EU-asiasta samaa mieltä, mutta annoimme toisillemme tilaa esittää argumentteja puolesta ja vastaan. Anne Autio ohjasi keskustelua erinomaisesti.

Yhdestä asiasta olimme kuitenkin Soinin kanssa samaa mieltä: unionin avoimuutta on lisättävä. Suomen profiiliin sopisi hyvin avoimuuden korostaminen puheenjohtajuuskaudella.

EU-avoimuutta voi edistää monella eri tavalla.

Asiakirjajulkisuutta on parannettu viime vuosien aikana. Amsterdamin sopimukseen sisällytettiin avoimuusartikla, pitkälti mm. Suomen painostuksesta. Artiklan pohjalta väännettiin avoimuusasetus, jonka pääsisältö määriteltiin Suomen edellisen puheenjohtajuuskauden aikana.

Edellisellä kaudella Suomi paransi avoimuutta myös julkaisemalla neuvoston ja sen komiteoiden ja työryhmien asialistat netissä. Kiitosta sateli. Eikä syyttä.

Avoimuutta voi myös edistää avaamalla ministerineuvoston istuntoja. Nykyään neuvoston kokousten pitäisi periaatteessa olla avoimia aina kun päätetään lainsäädännöstä. Käytännössä tämä ei toteudu. Sitä paitsi ulko-, oikeus- ja sisäministerit tapaavat edelleen pitkälti suljettujen ovien takana.

Ehdotin eilen Maailmannäyttämöllä, että Suomi voisi mennä avoimuudessa vielä nykyistä käytäntöä pidemmälle. Ehdotin, että Eurooppa-neuvoston kokoukset, eli huipparit, voisi avata kameroille. Jos ei kokonaan, niin ainakin osittain. Ehdotin myös, että kaikki ministerineuvoston kokoukset tulisi avata yleisölle.

Nykyään huippareista saa kuulla 25 erilaista tarinaa. Välillä tuntuu siltä, että porukat eivät ole edes olleet samassa kokouksessa. Jos kamerat seuraisivat kokousta, niin ääni kellossa muuttuisi. Kaikki avoimuus on hyvästä. Mitä enemmän voidaan poistaa EU-ennakkoluuloja sen parempi.

Euroopan parlamenttihan on jo avoin. Meillä kaikki valiokunnat ovat avoimia, toisin kuin esimerkiksi kansallisissa parlamenteissa. Parantaa voi aina, mutta peruspalikat ovat parlamentissa kohdallaan.

PS. Olen saanut muutaman palautteen International Herald Tribunen-jutusta. Ihan selvyyden vuoksi: kyseessä oli vanha vitsi, joka kuuluu näin: ”Mikä on suomalaisen introvertin ja ekstrovertin välinen ero? Introvertti katsoo omia jalkojaan kun hän puhuu sinulle. Ekstrovertti katsoo sinun jalkojasi”… Kaikki lausunnot eivät aina tule ulos ihan niin kuin on tarkoitus…Nyyh.

Spring finally arrived in Brussels. Below a couple of pictures from yesterday’s walk in La Hulpe. Perhaps I should become a photographer after all…


 

Brysselin kevät alkoi eilen, kolme viikkoa myöhässä. Osallistuimme Emilien koulun sponsorikävelylle La Hulpen puistossa.

Sinänsä ihan kiva idea. Oppilaat ja vanhemmat maksavat kävelylenkistä pienen summan ja sillä tavalla kerätään lisärahaa kunnallisen koulun toimintaan.

Alla pari kuvaa kävelyreissulta. 


Brysselin kevät kukkii.

 
Vuoden luontokuva…

Takaisin kotona. HPK on juuri voittanut Suomen mestaruuden. Soitin ja onnittelin Jari Koskista. Oletan, että Hämeenlinnan tori on juuri nyt täynnä porukkaa.

Tänään oli Maailmannäyttämöllä-ohjelman nauhoitukset. Osallistuin ohjelmaan yhdessä Timo Soinin kanssa. Kävimme läpi EU:n kustannuksia, EU-vastaisuutta, Suomen puheenjohtauuskautta, perustuslakia ja muita ajankohtaisia aiheita.


Maailmannäyttämöllä valmistelua…

Lopputuloksesta en tiedä, mutta tunnelma oli hyvä. Anne Autio pisti pöytään erinomaisen kysymyspatteriston.


Viimeinen silaus ennen H-hetkeä.

Kevät alkoi vihdoin Brysselissä. Taidamme nauttia siitä puutarhassa huomenna.

Autossa matkalla Hämeenlinnasta takaisin Helsinkiin. Takana meppikiertuepäivä. Nämä keikat ovat tämän työn parasta antia.
 
Matka taittui tällä kertaa Jyrki Kataisen avustajan Juho Romakkaniemen kanssa. Hauskaa oli. Jutusta ei ollut puutetta. Tuli ihan nostalginen olo, koska Juho oli meidän kokoomusmeppien yhteinen avustaja ensimmäiset puolitoista vuotta.
 
Tänään kävimme kolmessa lukiossa ja Eurooppa-tiedotuksen kahvitilaisuudessa. Hämeenlinnan yhteiskoulun, Hämeenlinnan lyseon ja Kaurialan lukion opplaat olivat mahtavia. Hyviä kysymyksiä. Hyvää keskustelua.
 
Hämeenlinnan lyseon lukio.
 
Kaurialan lukiossa oli ”School Meets Business”-seminaari, jossa olin yksi puhujista. Paikalla oli myös mm. Juhana Helmenkalastaja, Aina Groupin Markku Syvärinen ja kaupunginjohtaja Tapani Hellstén.
 
Tilaisuuden taustamusiikkina soi Van Halenin ”Jump”. Meikäläinen loikkasi estraadille Queenin ”We will rock you” tahdissa. Tunnelma oli kuin lätkämatsissa. En tiedä purivatko Ässä-vitsini yhtä hyvin.
 
Kaurialan lukio.
 
Illalla ehdin vielä Espooseen luennoimaan yrittäjille. Jari Kolehmainen palkittiin vuoden nuorena yrittäjänä. Onnittelut Jarille!
 
Palaan Brysseliin vasta huomenna Maailmannäyttämöllä-ohjelman nauhoitusten jälkeen. Aiheena on ”Mikä EU:ssa mättää?”. Toisena keskustelijana on Timo Soini. Taitaa olla mielenkiintoinen keskustelu luvassa. Ohjelma näytetään sunnuntaina.
 
Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio.